perjantai 24. syyskuuta 2010

TEEPÄ ITSE ATOMIPOMMI!



Mikäpä olisi reppavampaa, kuin omistaa ihan ikioma ja itse tehty atomipommi! 

Sellaistapa ei ole edes kaikilla suurvaltajohtajilla; ei ainakaan kotona. Atomeita puolestaan on koko maailmankaikkeus ihan täynnänsä, mutta vain muutamat harvat niistä soveltuvat atomipommin tekoon. Ja vielä harvemmassa on niitä, jotka osaavat pommin valmistaa! Huoli pois, kyllä Ensio Olut -setä neuvoo.



Atomi

Pommi

Ensin on tärkeää valita, haluatko tehdä fuusio-, vaiko fissioreaktioon perustavan ydinaseen. Fuusioreaktion perusainetta, vetyä, on ihan joka paikassa, mutta kahden vetyatomin yhdistäminen yhdeksi heliumatomiksi vaatii niin helvetisti energiaa varsin lyhyessä ajassa, että sen tuottamiseen tarvitsee ensin osata valmistaa fissiopommi, eli kotoisammin atomipommi. 

Seksipommi






Seksipommi ei kelpaa, vaikka pirusti energiaa sellaisessakin on, mutta sen räjähdysnopeus on liian hidas; aina yli millisekunnin / kilometri, ja nyt puhutaan nanosekunnista, sekunnin miljoonasosasta; tai, no niin, senkin osista. Sellaiseen vauhtiin ei paraskaan seksipommi kykene.





Mutta ennen kuin ryhdymme rakentamaan varsinaista pommia, on tiedettävä joitain ydinfysiikan perusasioita; jos vaikka poliisi sattuisi kyselemään sitten jälkeenpäin.

1) Atomilla on aina ydin. Tähän ytimeen perustuu ydinfysiikka.

2) Atomin ytimessä on protoneita, joilla on positiivinen sähkövaraus, ja neutroneita, joilla ei ole varausta lain. Näitä protoneita ja neutroneita irtoilee radioaktiivista atomin ytimistä, jollainen uraanin - alkuaineen, josta tulemme atomipommin valmistamaan - ydin on, alvariinsa, mutta eivät juurikaan osu mihinkään.
Yleisradio



3) Radioaktiivisuudella ei ole - termistä huolimatta - mitään tekemistä yleisradiotoiminnan kanssa.




4) Ydinpommissa on saatava ensin kiilattua yksi tällainen protoni irti ytimestä ja tähdättävä se törmäämään johonkin toiseen atominytimeen - tämä onnistuu, kun tähdätessä pitää toisen silmän kiinni -; tällöin tämä toinen ydin hajoaa ja siitä sitten taas sinkoilee protoneita ja neutroneita, jotka törmäävät kolmansiin samalla. 

Kun nuo toisesta ytimestä irronneet protonit puolestaan törmäilevät muihin ytimiin - tuo ensimmäinen jatkaa myös törmäilyään - särkien ne ja näin vapautuneet protonit taas muiden atomien ytimien neutroneihin, ja niin edelleen, syntyy ketjureaktio. 

On siinä protoneilla hämmästelemistä aluksi, kun toiset rupeaa niitä tyrkkimään! Mutta kun nekin hämmästyksestä toivuttuaan, noin miljoonasosa nanosekunnin kuluttua, hermostuvat ja ryhtyvät törmäilemään, on kahakka valmis. 




Kouvolan rautatieasema

Ketjureaktion voi mallintaa kansanomaisen kätevästi esim. Kouvolan rautatieaseman nakkikioskin jonossa yöllä kello kahden ja neljän välillä. (Jos neutroni hajottaa atomin ytimen ja aiheuttaa ketjureaktion, jossa neutronit törmäilevät, syntyy ympäristöystävällinen neutronipommi, joka tappaa vain kaiken elollisen, ja siihenhän tässä ei suinkaan pyritä! Eihän?) 

Nyt, kun on tähdätty, voi jo sen toisen silmän taas avata.




Sen lisäksi, että nyt ymmärrämme, mistä ydinfysiikassa oikeastaan on kysymys, (kvanttifysiikkaan, jonka senkin Ensio Olut suvereenisti tosin hallitsee, ei nyt kajota, koska se ei tässä yhteydessä liene tarpeellista; sitä opetetaan yliopistoissa, ja tämä on vain atomipommin rakentamisen peruskurssi), meidän on hankittava vielä atomipommin valmistamiseen tarvittavat aineet sekä tilpehöörit.

Ydinpommiin tarvitaan mahdollisimman raskasta alkuainetta, ja plutonium jos mikään on sellaista; paljon paaaaljon, oikein paaaaljon raskaampaa, kuin lyijy. Plutonium on ehkä liian kaukaa haettua ja kuitenkin joltisenkin epävakaata kamaa ja voi räjähtää käsiin, mutta sen hajoamistuotteet ovat oivaa alkuainetta! 

Tunnetuimmat plutoniumin hajoamistuotteet ovat, kuten tiedämme, neptunium, uranium, saturnium, jupiterium ja marsium. Marsium on jo niin kevyttä ainetta, että sitä ei kannata edes ajatella, mutta tämä uranium on tähän tarkoitukseen oikein sopivaa.


Arvaamaton setä
Aprikos - kuten me tiedemiehet tapaamme niin usein sanoa - uraniumin, eli kotoisemmin uraanin, hankkiminen on tietysti vähän ongelmallista. 


Mutta aivan ensiksi varoituksen sana: Älä yritä varastaa uraania ydinvoimalasta; ydinvoimalaan voi olla valittu talkkariksi arvaamattoman äkkipikainen ja vihainen setä! 


Parasta hankkia uraani vapailta markkinoilta; tietysti silloin täytyy hommata matkalaukullinen rahaa. Mutta jos näin aluksi valmistaisit kuitenkin aivan pienen atomipommin, niin isohko salkullinen kahisevaa riittää. Ei kun uraanilähikauppaan!

Kovin paljon järkeä et pommin tekoon tarvitse, joten jokunen vielä Sinuakin tohelompi poropeukalo valmistaa sellaisen käden käänteessä, kun hankkii seuraavat tarvikkeet ja noudattaa varo-ohjeita:

1) Kolmekymmentä kiloa uraania. (kymmenen kiloa on noin nyrkin kokoinen pallo).



Rumassakin repussa
voi olla hyvät eväät!




2) VAROITUS!!! Jos nämä kolme kymmenen kilon palaa laitetaan samaan reppuun, syntyy ylikriittinen massa ja kaikki voi levähtää käsiin; ja mistäs siten uudet hynät? Parasta ottaa neljä, viisi kaveria mukaan, jokainen jäbä kantaa siis vain viitisen kiloa! Viisi kiloa uraania on alikriittinen massa. Muistaakseni.







Maitopääläri
Lada

3) Seuraavaksi hankitaan sopiva metalliastia, sinkkiämpäri, maitopääläri tai vanha Lada ovat ihan käypäisiä. Ja niitähän on aina nurkissa.
Kelju K. Kojootti ja TNT






4) 50 kg  TNT:tä  (trinitrotolueeni, trotyyli, 2,4,6-trinitrometyylibentseeni, rotuli, C7H5N3O6) - tuota Kelju K. Kojootin Maantiekiitäjän jahtaamisessa suosimaa räjähdettä - tai vastaava määrä 20 %:sta louhintadynamiittia herätepanokseksi.





Muutama paketti
Sinitarraa
5) Muovailuvahaa tai sinitarraa. Muutama paketti.



Räjähtävää tulilankaa
6) 150 m räjähtävää tulilankaa.












Iloisenvärisiä
ilmastointiteippejä
7) Metri, pari aikatulilankaa, 1 kpl tulilankanalli, puntti tulitikkuja ja rulla ilmastointiteippiä - jessusteippiä, kuten me tiedemiehet sitä hauskasti nimitämme - (ilmastointiteipillehän on kotitaloudessa aina käyttöä). Kertakäyttöveitsi, muovinen.








Lupakirja





8) Voimassa oleva lupakirja. Mieluummin oma, ja mieluummin panostajan. Jos satut olemaan ylipanostaja, olet ehdottomasti tähän tehtävään ylikoulutettu, kirjanoppinut, joten unohda koko juttu. Hanki paikalle ihan oikea panostaja.

Ja ei kun pommia kokoamaan!







Sinkkiämpäri


Jos astiana on sinkkiämpäri, on herätepanoksen asettelussa otettava huomioon, että astia aukeaa ylöspäin, tämä asia on syytä huomioida huolella, sillä herätepanoksen voimasta myrkyt saattavat roiskahtaa ämpäristä ylös, näin toivottua ylikriittistä uraanimöykkyä ei ehkä synnykään, ja ketuille menee taas koko homma, kun uraanit roiskuvat ympäri ketoa. Joten jätetään ämpärit suosiolla sikseen.



Seuraavat ohjeet soveltuvat maitopääläreihin eli -tonkkiin ja vanhoihin Ladoihin. Maitotonkka eli siis -pääläri on paras atomipommin kuori; siitä lähtee kumeampi pamaus, kuin ruostuneesta Ladasta. Jos käytät atomipommiastiana maitopääläriä, päälärin kylkeen on syytä kirjoittaa suurin keppikirjaimin, että ATOMIPOMMI, ettet sekota - jos olet varsinkin päijät-hämäläinen, vasitenkin, jos olet kotoisin Asikkalasta - sitä sahtitonkkaan; atomipommi ei ehkä sovellu sahdin kanssa samaan astiaan - atomipommi saattaa aiheuttaa sahtiin oudon sivumaun. Sysmäläisen sahdin maku saattaa siitä jopa petraantua!







Dynamiittia
1) Pehmitä muovailuvaha käsissäsi ja kiinnitä sillä tai sinitarralla TNT tai dynamiitti herätepanokseksi tasaisesti ympäri astian suoria sisäpintoja.




2) Kierrä muovailuvahalla kiinnittäen räjähtävää tulilankaa huolella muutama kierros herätepanoksen lomaan. Jätä loppuosa räjähtävästä tulilangasta tässä vaiheessa vielä kiepille astian viereen.

3) Jaa uraani noin kilon paloihin ja kiinnitä palat, kuten edellä, herätepanoksen päälle. 



Hullunviisiin kiiluvat silmät
Käsiteltyäsi uraania muista pestä kätesi, sillä jos sitä joutuu silmiin, alkavat silmät hullunviisiin kiilua pimeässä. (Voihan olla, että näet näin tyttöjen vaateiden läpi, mutta lienee kuitenkin parasta, ettet leiki asialla, mistä et mitään ymmärrä! Kerron röntgennäöstä jotain ehkä joskus tuonnempana).




Nallipihdit
4) Kiinnitä aikatulilanka nalliin; mutta ei puremalla, koska jos nalli räjähtää suussa, siinä voi lähteä leukaluu löystymään, tai irti vallan - eikä se ole nättiä se sellainen. Käytä nallipihtejä! 



Leikkaa aikatulilangan vapaa pää viistoksi yhdellä viillolla sillä muovisella kertakäyttöveitsellä puista alustaa vasten; näin vältät tulilangan tahattoman syttymisen hankauskipinästä. 


Formula 1


Huom! aikatulilankaa on siis oltava vähintään 1 metri, mieluummin 2 metriä! Tämä siksi, että ehdit poistua atomipommin välittömästä läheisyydestä ja suojautua esim. suuren kiven taa ennen kuin räjähtävä tulilanka syttyy. 

Räjähtävän tulilangan räjähdyksen etenemisnopeus on niin suuri - n. 6.000 m/s, ainaski -, ettei siinä ehdi mukaan edes Michael Schumacher Ferrarin Formula 1:llä! Saati Kimi Räikkönen, tai Heikki Kovalainen.

5) Kiinnitä nalli räjähtävään tulilankaan noin 10 cm sen vapaasta päästä kiertäen useampi kierros jessusteippiä liitokseen.

6) Kiepitä nyt loppuosa räjähtävästä tulilangasta tonkan tai Ladan kahvaan; näin valmis atomipommi on kätevämpi varastoida.

Kuten ehkä olet jo huomannut, perusperiaate on posauttaa monta alikriittistä uraanimurua yhdeksi ylikriittiseksi klöntiksi, ja metalliastia huolehtii, että tavallinen räjähde - TNT tai dynamiitti - paukauttaa uraanin palaset, jossa on aina jonkun verran joutilaita protoneja sinkoilemassa sinne sun tänne, yhteen, jolloin vapaa protoni ihan varmaan törmää johonkin uraaniatomin ytimeen, räjäyttää sen ja vapauttaa sieltä sekä neutronit että protonit. Ja siinä se on: hallitsematon ydinreaktio, atomipommi!

Atomi on periaatteessa pelkkää tyhjää tilaa; enimmäkseen, joten eipä muuten ydin halkea! Täytyy olla varsin runsaasti vapaita protoneja silloin liikenteessä, että halkeaa.

Nyt Sinulla on valmis atomipommi. Mutta kuinka sitä säilytetään? 

Ei, sohvan alla ei ole hyvä paikka, eikä autotallikaan sovi, koska siellä on usein palavia nesteitä. Paitsi, jos olet tehnyt atomipommisi vanhaan Ladaan, silloin puolilämmin autotalli on pommin oikea säilytyspaikka.


Maakellari

Kylmä ulkovarasto ei ole sekään sopiva atomipommin säilytyspaikka, koska muovailuvaha voi sulaa kesäkuumalla. Ja talvella pakkasessa sinitarrakin on kuin kiveä; eipähän siinä mitkään räjähteet pysy paikallaan. 

Sen sijaan maakellari tasalämpöisenä on mainio paikka säilyttää ydinpommia; onhan siellä säilyneet niin perunat kuin porkkanat, kuten myös mummon hillot. 

Vaan eivätpä ole säilyneet vaarin kotiviinit.


Ja mikä olisikaan muu niin mainio perhejuhlan kohokohta, kuin kantaa ihan itse tehty atomipommi keskelle pöytää. Kyllä siinä anopin kälätys hiljenee ja appiukko unohtaa ruveta puukkohippasille! Ja rauhoittaapa se kummasti kiekuvan geelipäisen nuorisojoukonkin!

Ihan vaan muuten - varmuuden vuoksi - en tässä kuitenkaan neuvo, kuinka tulilanka sytytetään, mutta ensi kerrallapa kerron, kuinka naapurin pikkurouva hoonataan!

(Jos olet niin öökäntölli, ettet tiedä, mitä termi "hoonata" tarkoittaa, niin googlaa "hoonata")

                                                                                                                          Ensio Olut

1 kommentti: