perjantai 3. helmikuuta 2012

ENSIO OLUT JA UUSI PUNAINEN MERSU


Vanha Mersu tiensä päässä


Ensio Oluen vanha Mersu oli viime kesänä tullut tiensä päähän. 
Lottokottikärryt

Oli aika hankkia uusi. Niinpä Ensio Olut laittoi kahdeksan ruksin Loton vetämään, ja tietenkin voitti korttikärryllisen viidenkymmenen euron seteleitä ja osti uuden punaisen Mersun. 
Mercedes Benz E-Class 2012

Tämä on siis tarina – korostan vielä, ihan vaan varmuuden vuoksi, siis tarina – Ensio Oluesta ja uudesta punaisesta Mersusta.

Todellisuudessa Ensio Olut ei ikimaailmassa hankkisi punaista autoa, mutta tarinassa sellainenkin onnistuu.

Kaikki tämän tarinan henkilöt – Ensio Olutta myöten – ja paikkakunnat ovat fiktiivisiä; mitään niistä ei ole siis oikeasti olemassa. Mitään tällaista ei tietenkään ole koskaan tapahtunut; ainakaan Ensio Oluelle ei ole.
Koko Suomi

Ensio Olut ei ollut vuosiin viitsinyt poistua Kotkasta, koska oli tienrakennusvuosinaan jo nähnyt koko Suomen moneen kertaan. Kuitenkin uutta Mersua täytyi päästä kokeilemaan.  Siis – vanhaa Jerry Cotton -sanontaa käyttäen – anna palaa Frank, tunnethan tien!


Monica Cruz ja
Punainen Jaguaari
Jerry Cotton taustalla

Auto-Sunin automyyjä Kotkassa ei ollut turhaan kehunut uuden Mersun erinomaista äänieristystä; moottorin käyntiääni ei todellakaan kuulunut sisätiloihin. Niinpä Ensio Olut päätti alkaa, kuten uuden Mersun ohjekirjassa neuvotaan, päristää huulillaan aina heti, kun oli startannut auton, että muistaisi, että moottori on käynnissä.

Alkumatkalla, jo K-Market Ykköstorilta Inkeroisissa, oli Ensio Oluen käytävä ostamassa huulirasvaa, koska huulet alkoivat mennä siinä päristellessä ihan nilelle.





Tupahoiva
Ensio Oluen jo pitkälti yli satavuotias lähes sokea ja melko kuuro isotäti Hemlig Olut asuu Sastamalan (paremmin tunnettu Vammalana) kaupungin yksityisessä palvelutalo Tupahoivassa. 
https://tupahoiva.com


Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pimpo-Pirjo Olut lukee
Tyrvään Sanomia
Hemlig Oluen lehtolapsenlehtolapsen lehtolapsen jne. lehtolapsen – Oluen suvussa ei ole ollut tapana rekisteröidä suhteita – tytär Pimpo-Pirjo Olut Sastamalan Tyrväätä, josta Hemlig Olutkin on syntyisin, oli käymässä ikivanhan sukulaisensa tykönä Ensio Oluen saapuessa kyläilemään.

Tyrvään Sanomat
Pimpo-Pirjo Olut luki ääneen Sastamalan paikallislehteä Tyrvään Sanomia Hemligille: ”Raaka veriteko, nainen tapettu Tyrväällä!”

– Jaa, että millä tapettu, Hemlig Olut terästyi ja laittoi kuulokojettaan suuremmalle.


Mökki Ohtakarin leirikeskuksessa
Lohtajan Vattajanniemellä
Ensio Olut jatkoi pian matkaa Kokkolaan ja edelleen Lohtajan Vattajanniemelle Ohtakarin leirikeskukseen Puolustusvoimien kovapanosammunta-alueen naapuriin, josta vuokrasi mökin. 

   Ei aikaakaan, kun Ensio Olut jo oli tutustunut naapurimökin vähän yli parikymppiseen espoolaiseen Ursula-neitoon, ja oli kutsunut Ursula-neidon mökilleen paukuille. Mutta ihan pienille vaan.

Iltapäivän mittaan Ensio Oluen alkoi tehdä mieli, mutta Ursula-neito vaan empi ja pihtaili.

Käy niin kuin Kälviällä
– Nyt annat ja heti, tai käy niin kuin Kälviällä parikymmentä vuotta sitten, Ensio Olut sanoi painokkaaseen tapaansa.

Hätäpäissään Ursula-neito heitti aluhousut vallan kokonaan poijes, kävi siitä aivan seljälleen vallan ja suostui.

Ursula-neito empii ja pihtaa






– Miten siellä Kälviällä kävi parikymmentä vuotta sitten, Ursula-neito kysyi arasti pukiessaan pikkupöksyjään takaisin jalkaansa.

– No, silloin siellä Kälviällä miä en saanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti