Ylioppilaita tässä markkeeraa laulajatyttö Sanni |
Vapun
sanotaan olevan työläisten sekä ylioppilaiden juhla; tänä päivänä
tuohon juhlijoiden joukkoon on lisättävä ainakin tilapäisissä
tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten ja
yksinyrittäjien joukko,
sekä muodikkaasti ”paskaduuneista” kieltäytvät prekariaatit.
Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä edustaa puolestaan juontaja Vappu Pimiä |
Ensio
Oluen saamien tietojen mukaan Suomen kansasta vain häviävän pieni
vähemmistö tietää Vapun vietosta, tai sen synnystä edes tuon
hönkäsen pöläystä. Monet olettanevat, että Vappu on nimetty
Tanssii Tätien Kanssa - tv-ohjelman juontajan Vappu Pimiän mukaan.
Jotkut – tai ehkä vaan muutamat - tietävät, että Vappu on
saanut nimensä vuonna 779 jaa kuolleesta katolisen kirkon
pyhimyksestä, merimiesten suojelijattaresta pyhästä Valburgista,
jonka syntymän muistopäivä on 1.5. Ai eivätkö tienneet? No,
nytpä sitten tietävät.
Miksi,
tai oikeastaan keidän aloitteesta Vappua oikeastaan vietetään?
Yleisesti luullaan, että Vappu olisi alun perin työväen juhla. Näin
ei ole. Suomen ensimmäisen työväen
vapunvieton
tosin järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890,
mutta tapa ei vielä ottanut oikein kipinää.
Aleksanteri I |
Turun
akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen Vappua jo
1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin ”laululla”.
1820-luvulla koko Venäjänmaan Keisari ja Suomen Suuriruhtinas
Aleksanteri I kuitenkin
kielsi
tällaiset vanhat kevätjuhlat. Vuonna 1828 Turun palon jälkeen
keisarin määräyksestä Helsinkiin muuttaneen yliopiston
ylioppilaat
alkoivat kuitenkin pian Nikolai I:n noustua tsaariksi kokoontua
vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon
juhlistamaan Catharina (Kaisa)
Wahllundin
syntymäpäivää,
vanhan, uuteen pääkaupunkiin muuttaneen akatemian nimeksi tuli
keisari Aleksanteri I:n
mukaan
Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa (Kejserliga Alexanders
Universitetet i Finland).
Mennäänpä
nyt kuitenkin ihan Vapun oikeille alkujuurille ja luetaanpa hieman
Wikipediaa, siellä kerrotaan seuraavaa:
”Keväällä
1898 alkanut työväestön juomalakko leimahti kahden
kotkalaisen
työmiehen,
Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin aloitteesta. Liiton jäsenet
sitoutuivat lopettamaan väkijuomien käytön ainakin yhdeksi
vuodeksi.
Työmies-lehden
päätoimittaja
Matti
Kurikka
oli
vahva liikkeen tukija ja alullepanija. Asian sai sanomalehden kautta
tietoonsa
Oulun
piirilääkäri
Konrad
Relander,
jonka ansiosta juomalakko laajeni koko maahan. Liike sai
räjähdysmäisen kannatuksen: vuoden 1898 loppuun mennessä noin
70.000 ihmistä kirjoitti nimensä lakkolistoihin. Tämä merkitsi,
että juomalakkolaisia oli
Joukkovoimaa! Pituus n. 4 m, tuoksuu viinalta |
moninkertaisesti enemmän kuin
nuorisoseuraliikkeessä
ja
työväenliikkeessä
oli
jäseniä. Vappuna 1898 juomalakkoliikkeen joukkokokouksiin
osallistui Tampereella noin 15.000, Helsingissä ja Turussa noin
10.000 ja Oulussa vajaat 10.000 henkeä.”
Sitten
Vappuna vuonna 1899 oli näistä juomalakkoliikkeen alkukokouksista
kulunut se yksi vuosi ja juomalakko oli onnellisesti lusittu! Tämän
päivän, 1.5.1899, ja näiden
kahden
oma-aloitteisen kotkalaisen
työmiehen,
Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin muistoa siis me suomalaiset
juhlimme vetämällä väkijuomia kitusiimme kaksin käsin, posket
lontalla ja pää kahtaalle tutisten taas tänäkin Vappuna!
Suurrikollisen ja massamurhaajan vappupatsas Kotkan Pohjoispuistossa |
Kotkassa,
ainakaan ei Kotkansaarella alkaneet vielä mitkään Vappujuhlat
tuona vuoden 1899 Vappuna. Suomessa elettiin tuolloin vielä
venäjänvallan aikaa ja Vappu oli normaali kuusitoista-,
lyhimmillään kaksitoistatuntinen työpäivä. Kotkansaarella asui
tai piti muuten majaansa tuolloin sahojen, rautatien sekä sataman
työväkeä perheineen, merimiehiä, joukossa joskus neekeritäkin,
roistoja – roistoista kuuluisin oli V. I. Lenin - huoria,
juopottelevia kasakoita sekä ihan vaan kulkumiehiä ja tietenkin
muuta joutoväkeä. Väkeä tällä Kotkansaarella ja Kotkan
kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Hovinsaaren eteläosassa asui 1800
ja 1900 -lukujen vaihteessa tuhansin päin enemmän kuin nyt, mutta
silloisessa Kotkan kaupungissa oli vain yksi poliisi; sahojen
patruunat ja muu sen sellainen herrasväki ei puolestaan asunut
Kotkansaarella vaan huviloissaan Kymin puolella.
Ennen koiralta kusi loppuu, kuin Kotkasta viina! |
Vappuna
1899 viinaa nuoresta satamakaupungista sai, ja sitä juotiin, ja
sitten tapeltiin, kuten kaikkina muinakin vuosina kaikkina muinakin
vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Uudenkarheasta, vuonna 1895
Palotorninvuorelle, aiemmin Tschedajeffin vuorena tunnetulle korkealle
kalliolle rakennetusta puisesta palotornista oli hyvä näkyvyys yli
tiheään rakennetun, puilla lämmitettävän puumökkikaupungin, ja
sieltä havaitsikin mainiosti tulipalot, joita syttyi myös Vappuna
1899, kuten muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Itse
palotorni paloi vasta elokuussa vuonna 1911.
Kotka 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kaksi piruntorjuntabunkkeria ja tulipalonvartiontitorni. Keskellä kauppahalli nykyisen K-Market Hyvätuulen paikalla |
Työläisten
Vappu ei siis saanut alkusysäystä vuonna 1899 Kotkasta, mutta
selityshän se on tuokin Vapun viettoon ympäripäissään.
Monet
pitävät työväen Vapun alkusysäyksenä Haymarket-mellakkana
tunnettua 4. toukokuuta 1886 Chicagossa Haymarket-aukiolla pidettyä
kahdeksantuntista työpäivää vaatinutta työväen mielenosoitusta.
Mielenosoitus
oli alkanut rauhanomaisena kulkueena työläisten vastareaktiona
poliisin useiden työntekijöiden tappamiselle edellisenä päivänä.
Kulkueessa vaadittiin äänekkäästi kahdeksan tunnin päivää.
Tuntematon henkilö heitti räjähteen poliisijoukkoon poliisien
pyrkiessä hajoittamaan väkivalloin tämän julkisen kokouksen.
Pommiräjähdys ja sitä seurannut ammunta johtivat seitsemän
poliisin ja vähintään neljän siviilin kuolemaan; haavoittuneita
oli useita. Siinäpä hyvä syy ryypätä Vappuna.
Seuraavaksi
muita hyviä syitä viinanjuontiin Vappuna:
Keisarikaveukset Diocleti anus ja Maximi anus |
1.5.305
Keisarikaverukset Diocletianus ja Maximianus jäivät eläkkeelle
Rooman keisarin hommista.
1.5.1704
Amerikan Bostonissa julkaistiin sanomalehdessä kaikkien aikojen
ensimmäinen sanomalehtimainos.
1.5.1715
Preussi julisti sodan Ruotsille.
1.5.1725
Espanja ja Itävalta allekirjoittivat asekauppasopimuksen.
Kamehameha |
1.5.1785
Kamehameha voitti Kalanikupulen, perusti Havaijin kuningaskunnan ja
julistautui itse Havaijin kuninkaaksi.
1.5.1786
Mozartin oopperan "Figaron avioliitto" ensi-ilta Wienissä.
1.5.1852
Martha Jane Canary-Burke ("Calamity Jane") syntyi.
Doris Day Calamity Janena. Croucho Marx on kertonut tunteneensa Doris Dayn jo, kun tämä ei vielä ollut neitsyt |
1.5.1883
William "Buffalo Bill" Codyn ensimmäisen Wild West Shown
ensi-ilta.
1.5.1889
Bayer toi markkinoille aspiriinipulverin.
1.5.1914
Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Yuan Shikai julistautui
Kiinan keisariksi.
1.5.1941
Orson Wellesin elokuva Citizen Kane sai ensi-iltansa New Yorkissa.
1.5.1948
Pohjois-Korea julistautui Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi.
1.5.1951
Mikko Alatalo syntyi.
Priscilla ja Elvis |
1.5.1960
Yli 18 km:n korkeudessa lentänyt amerikkalainen U-2-vakoilukone
ammuttiin alas Sverdlovskissa Keski-Venäjällä.
1.5.1967
Elvis Presley meni naimisiin Priscilla Beaulieun kanssa.
1.5.1977
Yleisradion tv-uutiset lähetettiin ensimmäisenä kertaa
värillisinä.
Paavo Pesusieni |
1.5.1999
Paavo Pesusieni esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa.
Että
valitse vaikka joku noista.
Vappusima
on
tärkeimpiä suomalaisen Vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan joko
koko perheen mietona juhlajuomana - sitä on helppo valmistaa kotona
fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta tarkasti seuraten – tai
sitten tehdä terävämpää aikuisten simaa – sitäkin on helppo
valmistaa kotona, kun ei seuraa fariinisokeripussin kyljessä olevaa
ohjetta niin kovin tarkasti.
Kaupoissa
myytävät ”perinteiset simat” eivät kelpaa oikeastaan edes
Koskenkorvan lantringeiksi – paitsi jos on jo ihan kännissä.
Samppanja
ja kuohuviinit kuuluvat kuulemma myös Vapun vietoon. Ensio Olutkin
on niitä joskus maistanut ja kovin on - kuten kettu - happamiksi ne havainnut.
Vappunenä |
Kaupunkien
torilla, kävelykadulla ja puistokäytävällä on Vapun aikaan ja
varsinkin Vappuaattona Ben Zytsk..., eiku Ben Zystzko..., eiku siis
toi Ben Zyskowicz, noinhan se meni, -vappuneniä myyntikojuistaan
myyviä kaupustelijoita ja ilmapallokauppiaita. Lapsille ostetaan
usein juhlaan kuuluvia asioita kuten vappunaamareita,
vappuilmapalloja ja vappuhuiskia; aikuiset vapunviettäjät
Vappunaama |
ostavat
itselleen yleensä vain Ben Zyskowicz, nythän se meni kerralla,
-vappuneniä, ujommat ostavat Ben Zyskowicz -kuminaamoja. Ja sitten
on niin hauskaa!
Tippaleivät
ja sun sellaiset saavat olla vakaan peruskotkalaisen
puolesta
Helsingin herrasväen ja teekkarien sekä valmiiden tippainssien
vappukotkotuksia, aito peruskotkalainen mussuttaa Vappunakin possoa –
kuten vuoden muinakin päivinä.
Tippaleipiä Helsingin herrasväen pöydässä |
Posso ja muki kahvia Kotkan torikahvilassa |
Vappukotkalaisen erottaa
tavallisesta arkikotkalaisesta vain siitä, että possoa syövällä
vappukotkalaisella on serpentiinejä kaulan ympärillä.
Insinöörioppilas Aleksandr
Stepanovitš Popov
|
Niin, ettei vallan unohtuisi - olihan Ensio Olut insinöörioppilas kerran hänkin, ei tosin nyt tässä Kotkan XAMK:ssa (hyi, mikä typerä nimilyhenne), vaan 1970-luvulla WTOL:ssa, Joensuussa, ihan oikeassa vanhanajan Tekussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti