tiistai 25. huhtikuuta 2017

VAPPUA, VAPPUA, VAPPUA VAAN!





Ylioppilaita
tässä markkeeraa
laulajatyttö Sanni
Vapun sanotaan olevan työläisten sekä ylioppilaiden juhla; tänä päivänä tuohon juhlijoiden joukkoon on lisättävä ainakin tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten ja yksinyrittäjien joukko, sekä muodikkaasti ”paskaduuneista” kieltäytvät prekariaatit.
Epätyypillisissä
työsuhteissa
työskenteleviä
edustaa puolestaan
juontaja Vappu Pimiä

Ensio Oluen saamien tietojen mukaan Suomen kansasta vain häviävän pieni vähemmistö tietää Vapun vietosta, tai sen synnystä edes tuon hönkäsen pöläystä. Monet olettanevat, että Vappu on nimetty Tanssii Tätien Kanssa - tv-ohjelman juontajan Vappu Pimiän mukaan. Jotkut – tai ehkä vaan muutamat - tietävät, että Vappu on saanut nimensä vuonna 779 jaa kuolleesta katolisen kirkon pyhimyksestä, merimiesten suojelijattaresta pyhästä Valburgista, jonka syntymän muistopäivä on 1.5. Ai eivätkö tienneet? No, nytpä sitten tietävät.



Miksi, tai oikeastaan keidän aloitteesta Vappua oikeastaan vietetään? Yleisesti luullaan, että Vappu olisi alun perin työväen juhla. Näin ei ole. Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton tosin järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890, mutta tapa ei vielä ottanut oikein kipinää.



Aleksanteri 
Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen Vappua jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin ”laululla”. 1820-luvulla koko Venäjänmaan Keisari ja Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri I kuitenkin kielsi tällaiset vanhat kevätjuhlat. Vuonna 1828 Turun palon jälkeen keisarin määräyksestä Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat kuitenkin pian Nikolai I:n noustua tsaariksi kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää, vanhan, uuteen pääkaupunkiin muuttaneen akatemian nimeksi tuli keisari Aleksanteri I:n mukaan Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa (Kejserliga Alexanders Universitetet i Finland).

Mennäänpä nyt kuitenkin ihan Vapun oikeille alkujuurille ja luetaanpa hieman Wikipediaa, siellä kerrotaan seuraavaa:



Keväällä 1898 alkanut työväestön juomalakko leimahti kahden kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin aloitteesta. Liiton jäsenet sitoutuivat lopettamaan väkijuomien käytön ainakin yhdeksi vuodeksi. Työmies-lehden päätoimittaja Matti Kurikka oli vahva liikkeen tukija ja alullepanija. Asian sai sanomalehden kautta tietoonsa Oulun piirilääkäri Konrad Relander, jonka ansiosta juomalakko laajeni koko maahan. Liike sai räjähdysmäisen kannatuksen: vuoden 1898 loppuun mennessä noin 70.000 ihmistä kirjoitti nimensä lakkolistoihin. Tämä merkitsi, että juomalakkolaisia oli 
Joukkovoimaa!
Pituus n. 4 m, 
tuoksuu viinalta
moninkertaisesti enemmän kuin nuorisoseuraliikkeessä ja työväenliikkeessä oli jäseniä. Vappuna 1898 juomalakkoliikkeen joukkokokouksiin osallistui Tampereella noin 15.000, Helsingissä ja Turussa noin 10.000 ja Oulussa vajaat 10.000 henkeä.”



Sitten Vappuna vuonna 1899 oli näistä juomalakkoliikkeen alkukokouksista kulunut se yksi vuosi ja juomalakko oli onnellisesti lusittu! Tämän päivän, 1.5.1899, ja näiden kahden oma-aloitteisen kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin muistoa siis me suomalaiset juhlimme vetämällä väkijuomia kitusiimme kaksin käsin, posket lontalla ja pää kahtaalle tutisten taas tänäkin Vappuna!
Suurrikollisen ja
massamurhaajan
vappupatsas Kotkan
Pohjoispuistossa



Kotkassa, ainakaan ei Kotkansaarella alkaneet vielä mitkään Vappujuhlat tuona vuoden 1899 Vappuna. Suomessa elettiin tuolloin vielä venäjänvallan aikaa ja Vappu oli normaali kuusitoista-, lyhimmillään kaksitoistatuntinen työpäivä. Kotkansaarella asui tai piti muuten majaansa tuolloin sahojen, rautatien sekä sataman työväkeä perheineen, merimiehiä, joukossa joskus neekeritäkin, roistoja – roistoista kuuluisin oli V. I. Lenin - huoria, juopottelevia kasakoita sekä ihan vaan kulkumiehiä ja tietenkin muuta joutoväkeä. Väkeä tällä Kotkansaarella ja Kotkan kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Hovinsaaren eteläosassa asui 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa tuhansin päin enemmän kuin nyt, mutta silloisessa Kotkan kaupungissa oli vain yksi poliisi; sahojen patruunat ja muu sen sellainen herrasväki ei puolestaan asunut Kotkansaarella vaan huviloissaan Kymin puolella.

Ennen koiralta
kusi loppuu,
kuin Kotkasta
viina!
Vappuna 1899 viinaa nuoresta satamakaupungista sai, ja sitä juotiin, ja sitten tapeltiin, kuten kaikkina muinakin vuosina kaikkina muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Uudenkarheasta, vuonna 1895 Palotorninvuorelle, aiemmin Tschedajeffin vuorena tunnetulle korkealle kalliolle rakennetusta puisesta palotornista oli hyvä näkyvyys yli tiheään rakennetun, puilla lämmitettävän puumökkikaupungin, ja sieltä havaitsikin mainiosti tulipalot, joita syttyi myös Vappuna 1899, kuten muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Itse palotorni paloi vasta elokuussa vuonna 1911.
Kotka 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa.
Kaksi piruntorjuntabunkkeria
ja tulipalonvartiontitorni.

Keskellä kauppahalli
nykyisen K-Market
Hyvätuulen
paikalla




Työläisten Vappu ei siis saanut alkusysäystä vuonna 1899 Kotkasta, mutta selityshän se on tuokin Vapun viettoon ympäripäissään.



Monet pitävät työväen Vapun alkusysäyksenä Haymarket-mellakkana tunnettua 4. toukokuuta 1886 Chicagossa Haymarket-aukiolla pidettyä kahdeksantuntista työpäivää vaatinutta työväen mielenosoitusta.



Mielenosoitus oli alkanut rauhanomaisena kulkueena työläisten vastareaktiona poliisin useiden työntekijöiden tappamiselle edellisenä päivänä. Kulkueessa vaadittiin äänekkäästi kahdeksan tunnin päivää. Tuntematon henkilö heitti räjähteen poliisijoukkoon poliisien pyrkiessä hajoittamaan väkivalloin tämän julkisen kokouksen. Pommiräjähdys ja sitä seurannut ammunta johtivat seitsemän poliisin ja vähintään neljän siviilin kuolemaan; haavoittuneita oli useita. Siinäpä hyvä syy ryypätä Vappuna.



Seuraavaksi muita hyviä syitä viinanjuontiin Vappuna:

Keisarikaveukset
Diocleti
 anus ja
Maximi anus



1.5.305 Keisarikaverukset Diocletianus ja Maximianus jäivät eläkkeelle Rooman keisarin hommista.



1.5.1704 Amerikan Bostonissa julkaistiin sanomalehdessä kaikkien aikojen ensimmäinen sanomalehtimainos.



1.5.1715 Preussi julisti sodan Ruotsille.



1.5.1725 Espanja ja Itävalta allekirjoittivat asekauppasopimuksen.

Kamehameha



1.5.1785 Kamehameha voitti Kalanikupulen, perusti Havaijin kuningaskunnan ja julistautui itse Havaijin kuninkaaksi.



1.5.1786 Mozartin oopperan "Figaron avioliitto" ensi-ilta Wienissä.



1.5.1852 Martha Jane Canary-Burke ("Calamity Jane") syntyi.

Doris Day Calamity Janena.
Croucho Marx on kertonut
tunteneensa Doris Dayn
jo, kun tämä ei vielä 

ollut neitsyt



1.5.1883 William "Buffalo Bill" Codyn ensimmäisen Wild West Shown ensi-ilta.



1.5.1889 Bayer toi markkinoille aspiriinipulverin.



1.5.1914 Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Yuan Shikai julistautui Kiinan keisariksi.



1.5.1941 Orson Wellesin elokuva Citizen Kane sai ensi-iltansa New Yorkissa.



1.5.1948 Pohjois-Korea julistautui Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi.



1.5.1951 Mikko Alatalo syntyi.



Priscilla ja Elvis
1.5.1960 Yli 18 km:n korkeudessa lentänyt amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin alas Sverdlovskissa Keski-Venäjällä.



1.5.1967 Elvis Presley meni naimisiin Priscilla Beaulieun kanssa.



1.5.1977 Yleisradion tv-uutiset lähetettiin ensimmäisenä kertaa värillisinä.

Paavo Pesusieni



1.5.1999 Paavo Pesusieni esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa.



Että valitse vaikka joku noista.



Vappusima on tärkeimpiä suomalaisen Vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan joko koko perheen mietona juhlajuomana - sitä on helppo valmistaa kotona fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta tarkasti seuraten – tai sitten tehdä terävämpää aikuisten simaa – sitäkin on helppo valmistaa kotona, kun ei seuraa fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta niin kovin tarkasti.



Kaupoissa myytävät ”perinteiset simat” eivät kelpaa oikeastaan edes Koskenkorvan lantringeiksi – paitsi jos on jo ihan kännissä.



Samppanja ja kuohuviinit kuuluvat kuulemma myös Vapun vietoon. Ensio Olutkin on niitä joskus maistanut ja kovin on - kuten kettu - happamiksi ne havainnut.
Vappunenä



Kaupunkien torilla, kävelykadulla ja puistokäytävällä on Vapun aikaan ja varsinkin Vappuaattona Ben Zytsk..., eiku Ben Zystzko..., eiku siis toi Ben Zyskowicz, noinhan se meni, -vappuneniä myyntikojuistaan myyviä kaupustelijoita ja ilmapallokauppiaita. Lapsille ostetaan usein juhlaan kuuluvia asioita kuten vappunaamareita, vappuilmapalloja ja vappuhuiskia; aikuiset vapunviettäjät
Vappunaama
 ostavat itselleen yleensä vain Ben Zyskowicz, nythän se meni kerralla, -vappuneniä, ujommat ostavat Ben Zyskowicz -kuminaamoja. Ja sitten on niin hauskaa!










Tippaleivät ja sun sellaiset saavat olla vakaan peruskotkalaisen
Tippaleipiä Helsingin
herrasväen
pöydässä
puolesta Helsingin herrasväen ja teekkarien sekä valmiiden tippainssien vappukotkotuksia, aito peruskotkalainen mussuttaa Vappunakin possoa – kuten vuoden muinakin päivinä.
Posso ja muki kahvia
Kotkan torikahvilassa
Vappukotkalaisen erottaa tavallisesta arkikotkalaisesta vain siitä, että possoa syövällä vappukotkalaisella on serpentiinejä kaulan ympärillä.

Insinöörioppilas Aleksandr Stepanovitš Popov



Niin, ettei vallan unohtuisi - olihan Ensio Olut insinöörioppilas kerran hänkin, ei tosin nyt tässä Kotkan XAMK:ssa (hyi, mikä typerä nimilyhenne), vaan 1970-luvulla WTOL:ssa, Joensuussa, ihan oikeassa vanhanajan Tekussa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti