VIHELTELEVÄ UKKI

Älkää yrittäkö turhaan väännellä tämän tarinan otsikkoa; se ei ole tällä kertaa sananmuunnos, vaikka vähän näyttääkin sellaiselta.

Ilta Sanomien otsikointia vuoden 2019 viikolta 27 (suorat lainaukset vinoutettuina):

Rosanna Kulju

”Rosanna Kulju lähti liikenteeseen ilman rintaliivejä – rakennusmiesten rasvainen käytös sai kiehumaan: ”En anna kenenkään kohdella minua niin”

Rosanna Kulju sanoi suorat maanantaina kuultuaan viheltelyä ja huutelua.”

Julkaistu: 2.7. 13:06

ja sitten:

”Raksamiesten huutelusta nousi mylläkkä – nyt julkkisnaiset kertovat, millaista ahdistelua he kohtaavat päivittäin: ”Kaikki katseet kääntyvät rintoihin”

Julkaistu: 4.7. 13:53

ja:

Raksoja rinta rinnan

”Rasvaiset huudot työmaalta saivat Rosanna Kuljun kiehumaan – kokenut rakennusmies Kari laukoo kohusta suorat sanat

IS kertoi raksamiesten huutelusta nousseesta kohusta 4. heinäkuuta. Työsuojelutimpuri Kari Koivisto ei jaksa uskoa, että kyse olisi pelkästään rakennusalan ongelmasta.”

Julkaistu: 6.7. 11:12

Hassu pyörökuormaajan
kuljettaja

Näin jo kymmenisen vuotta sitten eläköityneenä rakennusalan ammattimiehenä rakennusinsinööri Ensio Olut haluaa korjata toimittajien käyttämää termistöä: ”Raksa” ei ole rakennustyömaa vaan tela-alustainen kauhakuormain, telakuormaaja, joten ”raksamies” ei ole rakennustyömies, vaan intohimoinen telakuormaajan kuljettaja, jolle esimerkiksi pyörökuormaajan (rakennusalan termistössä nimen omaan ”pyörö-” ei ”pyörä-”, me kun olemme niin hauskoja, me hassut rakennusmiehet) kuljettaminen päivästä toiseen on kuin yhtä tervanjuontia.

Sitten vielä:

”Ihmeteltiin, miten rintani olivat niin isot ja olenko kenties ottanut silikonit”

Anni Vallius

”Wellnessmalli-kilpailun luotsaaja ja sometähti Anni Vallius on ollut koko aikuisikänsä rintava. Ulkonäköön liittyvä kommentointi on vaikuttanut myös kehopositiivisuuden puolestapuhujan omaan pukeutumiseen.”

Keitä ovat nämä ”julkkisnaiset”? Ensio Oluen tietämän mukaan ”julkkis” tarkoittaa julkisesti tunnettua, siis on väännös sanasta ”julkinen”, joten nimikkeellä ”julkkisnainen” saattaa lukija luulla – ainakin tällainen ikäkulu vanha kalkkinen saattaa niin luulla - tarkoitettavan ainakin täällä Kotkassa, Suomen suurimman vientisataman liepeillä ns. ”julkista naista”, siis sen maailman vanhimmaksi ammatiksi sanotun harjoittajaa.

Ammatti-ihminen

No tuo noista termeistä, mutta – vaikka tämä on vaan tällaisen noin seitsemänkymppisen vanhuksen höperö neuvo - olkaa toimittajat kuitenkin tarkkoina käyttämienne termien kanssa!

Rakennusalan termistöön palatakseni kuitenkin vielä tämä: BETONI JA SEMENTTI EIVÄT OLE – JUNKRANPURUT VIEKÖÖN – SYNONYYMEJÄ; SEMENTTI ON AINOASTAAN BETONIN YKSI AINESOSA! Muut betonin ainesosat ovat kiviaines, jonka eri rakeisuuslajitteita suhteuttamalla saadaan betonin runkoaines, ja vesi, sekä mahdolliset lisäaineet. Mutta tuskin tuokaan menee teille, toimittajat, jakeluun, valitettavasti näin vaan on.

Tissit on aina
yksikkö!

Sitten siihen oikeaan asiaan, jota ilman tämäkin juttu olisi jäänyt kirjoittamatta, eli niihin naisten tisseihin. Huomatkaa, sana ”tissit”, vaikka onkin monikkomuotoinen, on itse asiassa, kuten myös sana ”housut”, on käsitettävä yksiköksi.

Ensio Olut on ollut lähes 

Pylly

kaiken ikäänsä ollut kiinnostunut naisten tisseistä; ensin oman äidin tisseistä, sitten oli muutama vuosi väliä, ettei kiinnostusta tisseihin esiintynyt, mutta sitten tuli tuo kirottu murrosikä, eikä tuo kiinnostus ole sen koommin laannut. Nyt vaan vanhemmiten kiinnostuksen kohteet ovat vaan ei kun lisääntyneet, kun naisen sääret sekä reidet - ja etenkin naisen pylly - ovat alkaneet - nyt kun eläkevaarin aika ei enää tärväänny työnteossa - kiinnostaa yhä enenevässä määrin.

”Hei, mun silmät on täällä ylempänä”, välihuomautuksen Ensio Olutkin on kuullut monesti. Miksi täytyisi katsella naista aina pelkästään silmiin, kun naisessa on niin pirun paljon muutakin katseltavaa!

Burka

Niqab

Jos nainen sallii häntä katseltavan vain silmiin, naisen täytyy pukeutua arabinaisten tapaan burkaan, tai hänen asunsa olkoon jopa himomusliminaisten ainoastaan silmäaukollinen niqab.

Tämän tarinan alussa olevissa ”uutisissa” nuo itseään hyvinkin yleisesti tunnettuina naisina pitävät neitokaiset väittävät, että nuo ”raksamiehet” ovat huudelleet heidän peräänsä rasvaisia. Ensio Olut ei tuohon ihan yhdellä syömällä usko. Jos kuitenkin ovat huutaneet esimerkiksi, että ”hei ihraperse”, mikä olisi jo melko rasvaista, niin hyi ”raksamiehet”!

"Raksamies"?

Pikimiehet saavat olla nykyään
ilman paitaa vain pienissä
pihatöissä, eli
"koputushommissa"

Ensio Olut vietti suurimman osan työelämäajastaan asfaltin parissa, ja siitä nuorukaisena – kuten me ”tervaturistit” sanomme – katu-, eli levityspäässä seitsemänkymmenluvun lähes kaikki kesät koko ajan ilman paitaa perämies-työnjohtajana, naisten hikisenä päiväunelmana. Emme me ikiruskettuneet ”pikimiehet” panneet lainkaan pahaksemme naisväeltä saamaamme huomiota – paremminkin päinvastoin. Siitä eivät puolestaan naisten aviomiehet eivätkä muut poikaystävät olleet lainkaan mielissään.

                                   STOP-pastilli-mainos.

                         Tuo pyörökuormaaja ei kuulu                                                           asfaltin levityspään kalustoon

Miten kummassa naista loukkaa se, jos miehet huomioivat hänen kauneutensa?

Iltalehti 15.7.2019 Lifestyle-palstalla puolestaan:

”Lisää nautintoa! Parhaat tavat koskettaa rintoja. Kehumalla ei voi mennä pieleen.

Moni nainen voi olla epävarma rinnoistaan. Siksi niiden ihanuutta kannattaa kehua, kuten muutakin vartaloa.”

Miten sitten pitäisi miehen ajatella saati toimia, sa se?

Nykyisiä asfalttimiehiä hehkuliivit
yllään; keskellä kola kädessään
seisova puhelaulaja Elastinen
ei kuulu tähän joukkoon

80-luvulla Ensio Olut oli sitten jo työmaapäällikkö ja työmaapäälliköllä oli lähes aina paita päällä. Nykyasfalttimiehillä on työsuojelumääräysten mukaisesti liikenteen joukossa työskenneltäessä oltava päällä vähintään hehkuliivi - vaikka housujen käytöstä ei ole mainintaa, naisten haavekuvat ovat nyt kai muualla.

Noista ”rasvaisista” tuhmuuksista tuli mieleen jo ammoin edesmennyt Ensio Oluen edesmennyt ukki Vilppo Vierre. Eräs naapurin kukkahattutäti valitti Äiti Oluelle (os. Vierre):

”On se vaan hävytöntä, kun tuo sinun isäsi, tuo Vilppo Vierre osaa melkein ihan kaikki räävittömät reki- sekä junttalaulut, ja meidänkin lapset saattavat näin kuulla ja voivat jopa oppia niitä! Teidän kakarat varmaan osaavatkin jo ne kaikki!”

”No lauleleeko minun isäni Vilppo Vierre niitä lauluja teidän lasten kuullen?”

”Onneksi ei sentään, mutta kun se viheltelee niitä.”

Ensio Olut kun on nyt itse jo tuollainen äidin isänsä Vilppo Vierteen kaltainen viheltelevä ukki, mutta koska Ensio Olut ei kuitenkaan ollut oppinut naapurin kukkahattutädin luuloista huolimatta noita reki-, eikä koommin junttalauluja edes viheltämään, eikä niistä ole tallenteita, niin tässä sitten kuitenkin tällaisia, (nyt pienet lapsoset silmät kiinni!) Älkäätten laulako lapset tuhmia lauluja, laulakaaten näitä: ”Renki se paiskasi piian intiimialueeseen kourallisen täitä”:

sekä:

ASENNETAANKO IHMISILLE KOHTA SIAN SISÄLMYKSIÄ?

"Kivaa, kohta myö saadaan
 sian sisälmyksiä!"

”Abelius Sikatemian” – kuten tämä turkulainen tutkijaryhmä itseään niin leikkisästi haluaa itseään nimitettävän - tutkijat haluavat tulevaisuudessa laittaa geenimuunneltuja sian sisälmyksiä ihmisille. Tutkijat kuitenkin testaavat, aiheuttaako geenimuunneltujen sian sisälmysten asentaminen ihmisiin haittavaikutuksia asentamalla niitä kokeilumielessä ensin apinoihin.

Turussa toimiva Faron Pharmaceuticals ja brittiläinen Abzena ryhtyvät testaamaan apinoilla geneettisesti muunnettuja sian sisälmyksiä siinä toivossa, että niitä voidaan turvallisesti siirtää ihmisiin.

Lehemä

Alkusysäyksen tälle tutkimukselle on antanut Kuopion yliopiston tutkimusnavetassa 1993 syntynyt siirtogeeninen Huomen-vasikka, johon oli siirretty ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni. Vaan eipä Huomen sitten lehmänä lypsänyt suomalaisille urheiluhuipuille halpaa epoa.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MediCityn tutkimuslaboratoriossa geneetikko Kaisa Abelius on ryhtynyt soveltamaan sikoihin CRISPR-Cas9 -geeninmuutelutekniikkaa lopettaakseen Tyksin kirurgien alituisen valituksen luovutettujen siirtoelinten vähäisyydestä.

                          Tästä videosta sitten selviää, 

                    miten tuo CRISPR-Cas9 oikein toimii

Geneetikko Kaisa Abelius on käyttänyt tutkimuksissaan sian sisälmyksiä, koska ne ovat kooltaan suunnilleen samankokoisia niin sioilla, kuin ihmisilläkin.

Jalostajan Nötköttiä

Edellä mainitun lisäksi eläinlajin valintaan lienee vaikuttanut Ensio Oluen luuleman mukaan osin myös Oy Lunden & Co Ab:n Jalostajan tuotantolaitoksen läheisyys Turun Artukaisissa; geenimuuntelussa jos kaikki sian sisälmykset eivät sovellukaan ihmiseen asennettaviksi, niin nehän voi sitten laittaa Jalostajan hernekeittoon tai Nötköttiin!

Ksenotransplantaatiota – se tarkoittaa orgaanisen aineksen siirtämistä yhdestä eläinlajista toiseen - ei kuitenkaan ole vielä testattu siasta ihan ihmiseen päin.

"Bostonin teekutsujen"
ehdoton tähtiesiintyjä
Sarah Palin, Amerikan
Laura Huhtasaari
ja Päivi Räsänen

Ihmisten sijaan eGenesis-niminen biolääketiedefirma on siirtänyt “Bostonin teekutsut” -nimisen kreationistien fundalistiliikkeen kovaäänisestä vastustuksesta huolimatta ihan vaan koemielessä modifioituja sian sisälmyksiä apinoille Amerikassa Massachusettsin General Hospitalissa Bostonissa.

Näiden elinsiirtokokeiden vetäjänä toiminut sairaalan elinsiirtokirurgiaosaston päällikkö tohtori James Markmann on sanonut, että nämä testit ovat ”välttämätön askel” ennen sian sisälmysten suurisuuntaista käyttöä ihmisten elinsiirtoihin.

MIT

Mitkä sian sisälmyksistä ja minkälaisiin apinoihin näitä on istutettu, sekä yksityiskohtia, miten siat on kasvatettu ja kuinka tyytyväisiä apinat ovat olleet uusiin sisälmyksiinsä, ei ole vielä julkistettu, raportoi Massachusetts Institute of Technology (MIT) teknologiakatsauksessaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta sian sisälmyksiä on tiettävästi testattu kädellisillä.

Geenimuunneltu sika

Vuosi sitten saksalaiset kirurgit kertoivat, että useat paviaanit selviytyivät jopa puoli vuotta sen jälkeen, kun niiden sydämet korvattiin geenimuunneltujen sikojen sydämillä.

Vuonna 2015 eGenesis ilmoitti se oli kerännyt yli 38 miljoonaa dollaria edistämään ksenotransplantaation jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Geneetikko Kaisa Abelius sanoi tuolloin hänen johtamansa tutkimusryhmän työ on herättävä henkiin ksenotransplantaatioajatuksen myös meillä Suomessa.

”Pohjimmiltaan tämä koko tutkimuskenttä on ollut lääketieteessä lapsipuolen asemassa viimeiset 15 vuotta”, geneetikko Kaisa Abelius sanoo nyt.

Nooakin Arkki

”On täällä meillä Länsi-Suomessakin ollut Laura Huhtasaaren ja Nooakin arkkiin uskovan Päivi Räsäsen lisäksi sellainen muutaman muun kreationismifundamentalistin äänekäs joukko, joka on huutanut suureen ääneen, että tämä meidän tutkimuksemme on Jumalan luomistyön sorkkimista. Mutta mielestäni tämä nyt tehtävä tutkimustyö muuttaa pelin kertakaikkisesti ja täysin meidän "Abelius Sikatemialaisten" eduksi.”

Kiinalaisten kloonaamia
apinoita

Aina nuo edistykselliset kiinalaiset ovat jättäneet tuon sika-vaiheen väliin ja kloonanneet apinansisälmyskokeisiin apinoita.

Katsokaamme tähän lopuksi katkelma Simpsoneista:

SUKKANAUHAT TAKAISIN!

 

"Ensio Oluen" kirjottaja on palannut muistoissaan kukkeimpaan nuoruuteensa ja 1960-luvun Vääksyn Kanavanniemen Juhannusjuhlille sekä Vesivehmaan Jenkkapirtille, vaikka asuukin nyt paikassa Kotkansaari.



On juhla ja Juhannusaika...
"Sukkanauhat takaisin" on sukkanauha-aatteellinen kiltti fb-ryhmä. Liity! 

Näppää tuosta:

SUKKANAUHAT TAKAISIN!

SUKKANAUHAT TAKAISIN

34 jäsentä

ENSIMMÄINEN KERTA

Ilta-Sanomissa oli otsikko:

Cristiano Ronaldo

Cristiano Ronaldo iski ilmiömäisen maalin, Juventuksen fanit taputtivat seisaaltaan – katso videot!

Ja viereisellä palstalla luki puolestaan:

Tunnettu tv-kokki iski 22-vuotiaan tarjoilijan – poikkeuksellinen parisuhde kuohuttaa Britanniassa: ”Oksennan”

Sote tulee!

Jostain täysin käsittämättömästä syystä nämä otsikot saivat Ensio Oluen muistelemaan 1960-luvun jälkipuoliskolla elettyä kukkeinta nuoruusaikaansa tarkoittaen sillä tietenkin teini-ikäänsä, kun ei jaksanut jauhaa sotesta ja maakuntauudistuksesta.

Ensio Olut oli jo kuudentoista, tai ainakin jotain niillä main, ostaessaan ensimmäisen kahden kappaleen kondomipaketin. Kondomin ostoon ei ollut tuohon aikaan tuon ikäisille oikeastaan mitään oikeaa tarvetta kuin että sai pelata ”isoa poikaa” ja näyttää muille samalla tai alemmilla luokilla oleville pojille, että mullapa on rahapussissa jo tällaisia ja kertoa, että näitä tällaisia sanotaan sitten presevatiiveiksi eli kondomeiksi, tai oikeastaan kortongeiksi.

Plodi-Riitta 14v.

Ensio Olut oli kesällä jo talutellut itseään paria vuotta nuorempaa Plondi-Riittaa, veistonopettajan – jatkosodan aikaan rykmentin keskiraskaan sarjan nyrkkeilyestari muuten - tytärtä, mutta olivatko uskaltaneet edes pussata, sitä ei Ensio Olut joko muistanut, tai halunnut muistaa. Puolestaan sen, että hän olisi ollut jo silloin sellainen niin upea hanu, että samanikäiset ja varsinkin nuoremmat – omien puheidensa mukaan jopa monet vähän vanhemmatkin tytöt katsoivat teini-ikäistä Ensio Olutta - Junnu Vainion sanoin sanottuna - ”kuin yököt aurinkoon”, Ensio Olut muistaa varmaankin väärin.

Kondomeita myytiin tuohon aikaan vain apteekeissa – ja niissäkin ikään kuin ”tiskin alta”. Saattoihan olla, että anniskeluravintoloiden miestenvessoissa olisi ollut kondomiautomaatteja, mutta eihän teinipojilla niihin ollut mitään asiaa; anniskelupaikkoihin pääsyn alaikäraja oli tuohon aikaan kaksikymmentäyksi, joissain sitäkin korkeampi.

Eihän Ensio Olut kehdannut mennä lähimpään kylällä olleeseen isoon apteekkiin kortonkiostoksille, vaan huristeli mopolla isältä perittyjen vanhojen moottoripyoräilijän kumiteräsaappaiden varret alas kaksinkerroin käännettynä yli kymmenen kilometrin päässä olleeseen tuon ison apteekin pieneen sivuapteekkiin, jossa häntä ei aivan varmasti tunnistettu.

Apteekinneiti

Apteekinneitinä – kuten tuohon aikaan apteekkien naispuolisia työntekijöitä, farmaseutteja nimitettiin – tuossa sivuapteekissa oli oikein nätti, ehkä noin kolmekymppinen nainen, jota vielä muutamaa vuotta sitten, vain paria vuotta nuorempana Ensio Olut olisi sanonut ”apteekin tädiksi”. Apteekinneiti huomasi oitis, vaikka Ensio Olut yritti pelata rehvakkaana kokenutta miestä, että Ensio Olut oli ensikertalainen siinä pelissä. Apteekinneiti antoi Ensio Oluelle tiskin alta laatikosta kondomipaketin - olivatko olleet "Venus" -merkkisiä vaiko "Sultaneja" - 

Venus

ja kysyi, osasiko tai tiesikö Ensio Olut miten niitä käytetään. Ensio Oluen oli ollut pakko rehellisesti vastata, että ei, kun tämä oli ensimmäinen kerta.

Apteekinneiti otti, koska apteekissa ei ollut muita asiakkaita, laatikosta toisen paketin, näytti, kuinka pakkaus repäistään nätisti auki, otti yhden kortongin ja rullasi sen peukalonsa päälle sanoen, että näin ja näin. Neiti opasti Ensio Olutta aina huolehtimaan, että kondomi oli aina varmasti paikallaan ja rullattu aina juuren asti. Ensio Olut oli neuvoista huolimatta yhä vielä kuin hoo moilanen, suu auki, joten apteekinneiti kurkisti ikkunoista, näkyisikö kadulla ketään sen näköistä, jolla olisi apteekkiasiaa. Ei ollut.

"Hetkinen vain", apteekinneiti sanoi ja käveli ovelle, lukitsi sen ja laittoi oven ikkunaan lapun, jossa luki: ”Hetki vain, palaan pian”.

1960-luvun tissiliivit

Neiti tarttui Ensio Outta kädestä, talutti pojan takahuoneeseen, avasi työtakkinsa napit ja riisui takin yltään. Sitten neiti avasi rintaliivinsä hakaset ja antoi liivien pudota. "Onko nämä sinun mielestäsi kiihottavat", apteekinneiti kysyi hyväillen terhakoita rintojaan.

Ensio Olut oli näkemästään niin äimän käkenä, että kaikki, mitä Ensio Olut kykeni tekemään, oli pieni pään nyökkäys. Sitten apteekinneiti sanoi, että nyt on Ensio Oluelle koittanut aika opetella käyttämään kondomia. Kun Ensio Olut repäisi oppimansa mukaisesti kondomipaketin varoen auki, apteekinneiti pudotti hameensa, laski pikkuhousut polviin ja pyllisti pöytää vasten.

"No hyppääpä satulaan, poika", apteekinneiti sanoi hitunen sääliä äänessään, "meillä ei ole paljon aikaa." Ensio Olut kiipesi pukille. Ja sepä olikin niin uutta ja nannaa, että kokematon Ensio Olut ei voinut juurikaan pidätellä, ja JAHUUU’UUU, se oli hetkessä ohi.

Apteekinneiti nousi, kääntyi ja katsoi Ensio Olutta hieman ehkä Ensio Oluen nopeuteen pettyneenä. ”Tästä sinä ainakin opit, kuinka ja mihin kondomia käytetään - laitoithan kondomin huolella paikalleen”, apteekinneiti kysyi vetäessään nimettömiään ylös.

Ensio Olut peukuttaa

"Aivan neidin ohjeiden mukaisesti," Ensio Olut vastasi ja nosti peukalonsa, peukutti ja sanoi, kuten silloin juuri suureen suosioon noussut laulu- ja soitinyhtye Beatleskin sanoi: "JEE".

”Voi ei”, apteekinneiti kiljaisi ja hänen naamansa kalpeni.

Älkääpä, hyvät ihmiset, nyt vielä lopettako lukemista, ei Ensio Olutkaan vielä lopettanut teiniaikojensa muistelua.

Plondi-Riitalla, siis Ensio Oluen silloisella neljätoistavuotiaalla tyttöystävällä oli ollut koulussa terveysopin oppitunti. Kun Plondi-Riitan isä tuli töistä, tyttö sanomaan hänelle, että isä oli valehdellut hänelle, että jos Plondi-Riitta ja hänen poikakaverinsa Ensio Olut olisivat silleen ennen kuin Plondi-Riitta olisi täyttänyt seitsemäätoista – tuohon aikaan tunnettiin termi ”viisitoista vaan ei seitsemäätoista” - poikakaveri, siis tässä tapauksessa Ensio Olut, kuolee. Opettaja oli terveysopin tunnilla sanonut, ettei poikakaveri siihen sentään kuole.

”Kyllä kuolee, aivan satavarmasti kuolee”, oli Plondi-Riitan isä todennut ykskantaan.