sunnuntai 30. tammikuuta 2022

ÄKKIÄ KESÄLLÄ KELLO KUUSI

 


Missä narsisti
kääntyleikse...
Ameriikan Yhdysvallat sai vuonna 2017 ihka uudenlaisen presidentin, narsistisen psykopaatin Donald Trumpin, sekä uuden termin, ”Vaihtoehtoinen Totuus”, joka on synonyymi sanalle ”Emävale”. Ensimmäinen ”Vaihtoehtoinen Totuus” oli, että Trumpin virkaanastujaisia oli paikanpäällä todistamassa kaikkien aikojen ennätyssuuri väenpaljous, eikä vain jokunen satatuhatta punaniskaa.




...siinä asperger
tanssahteleikse

Sitten kotomaahan. Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu ensi kesänä armollisesti vierailulle Suomeen, ei vain yhtä kertaa, vaan jopa kahdesti.



Ylen tekstiteevee
kertoo aina
totuuden
Suomen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tulee – näin kerrottiin Ylen tekstiteeveen uutisissa, ja mikä on kerrottu telkkarin tekstiteeveen uutisissa on totta – tappamaan Vladimir Putinin ensi kesänä, ei vain yhtä kertaa, vaan vallan peräti kaksi kertaa!



Ensio Oluen tiedustaessa Sauli Niinistöltä, millä keinoin hän aikoo Vladimir Putinin tappaa, hän vastasi, että lasettamalla siitä läpi selkäpuolelta venäläisvalmisteisella kalashnikov-rynnäkkökiväärillä täyden lippaallisen ja laittamalla sitten aseen kuolleen Putinin käteen; näin venäläiset toteavat Putinin tehneen itsemurhan vanhaan venäläiseen tapaan, eikä häntä, siis Niinistöä näin ollen osata millään tavoin yhdistää Putinin kuolemaan.
Mutta Saulipa se vaan liputtaa!



Mitenkäs sitä sitten pystyy toista kertaa tappamaan, sehän kuolee jo sillä ensimmäisellä kerralla”, Ensio Olut kyseli ihan vaan pelkkää uteliaisuuttaan.



No katsoppas hallintoalamainen, ryssäthän lennättävät tietenkin Putinin Kremlin ensiapupoliklinikalle, paikkaavat luodinreiät ja pumppaavat siihen sitten ilmaa - eikä siinä pääministeri Dmitri Medvedevkään kerkeä edes kissaa sanoa, kun heillä jo on siellä taas Putin presidenttinä.”



Tuo ”paikkaavat ja pumppaavat” taitaa olla vaan niitä juttuja, eihän nyky-Venäjän lääketiede nyt tuollaiseen kykene”.
Muutama leikkuupuimuri
kolhoosin pellolla



Ei nyky-Venäjän lääketiede, ei, mutta neuvostoajan kyllä; hehän pystyivät neuvostoaikaan kokoamaan muutaman leikkuupuimurin alle jääneestä ja niiden läpi menneestä kolhoosin mallityöläinen ja työn sankari Vasilji Vasiljevevistä vielä kunnollisen ja totisen toverin”.



Eikös se ollut lihamylly, jos en nyt vallan väärin muista, jonka läpi tämä tämän tarinan kokoon kerätty ja henkiin herätetty Vasilji Vasiljevev oli mennyt”, Ensio Olut muisteli.



Ei, kyllä ne oli leikkuupuimureita; se lihamyllyjuttu oli meille kapitalistisille ulkomaalaisille syötettävää liioittelevaa neuvostopropagandaa; eihän niillä siihen aikaan mitään lihaakaan ollut, ja että vielä lihamyllyä, ja hah, sanon minä!”



Entäs se toinen kerta, miten herra presidentti aikoo tappaa Putinin toisella kertaa?”



Lallin kumautus
Olen aikonut käyttää perinteistä, jo Suomen pakana-aikoina miehentappokeinona käytettyä konstia, nimittäin Lallin kumautusta. Putinkin alkaa olla siinä iässä, että on vaan ajan kysymys, milloin Lallin kumautus vie miehen kuin miehen hautaan. Minä vaan hieman nopeutan väistämätöntä kertomalla sekä ja samalla suurieleisesti kuvailemalla hänelle sen vanhan tarun siitä, kuinka Lalli kumautti ja piispa Henrikki heitti silloin henkensä keskellä Köyliönjärven jäälakeutta. Putin järkyttyy piispa Henrikin julmasta kohtalosta niin, että se siis heittää äkkiä ensi kesänä kello kuusi lusikkansa nurkkaan”.



Ja sitten tämä vielä: Ilta-Sanomat uutisoi 21.1.2017, että Venäjä haluaisi kytkeä Suomen tieverkkoonsa.



Venäjän keskushallinnon rahoittamat tiehankkeet ovat edenneet Suomen rajaa kohti Parikkalan korkeudella. Visiona on yhdistää Venäjän ja Suomen tieverkostot Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kautta.”



Ja hah, sanoo nyt puolestaan Ensio Olut, ettäkö Ryssälle Suomen kanssa yhteinen tieverkko – meillä on yhteinen, samanlevuinen rataverkko, se riittäköön. Ei Suomen tiestön kunnossapito nyt sentään ryssän apua tarvitse.



Tästä ulkopoliittisesta osiosta siirrymmekin sujuvasti rajanylityspaikan kautta sitten sisäpolitiikkaan.



Anne-tytteli niin
seksynä että
Liikenneministeri Anne Bernerin (kepu) sadoilla tuhansilla veroeuroilla konsulenteillä...täh, keillä sitten...ai että konsulteilla... no olkoon mun puolesta vaikka konsuleilla...teettämä autoverouudistus meni heti munille. Autonostajat lopettivat autonostoveron poistamisesta aiheutuvaa autojen hintojen halpenemista odotellessaan autojen ostamisen ja haja-asutusalueiden väki (myös kepu) pimahti ja lähes menetti hermonsa ajokilometriperustaisesta autoveroehdotuksesta. 
XZ Rauhoittava
hoitoaine
Onneksi kauppojen hygienia- ja hiustenhoitohyllyistä löytyi Bernerin (ei samaa sukua) rauhoittavaa XZ hoitoanetta, jolla voideltuaan itsensä ylt'ympäri maalaiset rauhoittuivat.



Eipä tuo Anne-tytteli tuota yhtä munille - eiku siis Annen kyseessä ollen - reisille mennyttä hanketta jäänyt kovin pitkään murehtimaan, vaan teetätti samoilla konsulen...eiku siis konsulteilla uuden tienpitoa koskevan esityksen. Tämän esityksen mukaan siirtyminen vasemmanpuoleiseen liikenteeseen lähes kaksinkertaistaisi nykyisten päällysteiden käyttöiän; konsultit olivat näetsen tulleet ajatelleeksi, että kun nyt on ajettu pääosin teiden oikeaa laitaa, niin teiden vasen laitahan on ollut tähän asti käyttämättömänä lähes kulumaton. Ja taas tienpidolta säästyy rahaa tärkeämpiin investontikohteisiin!



Ensio Oluen tiedustellessa liikenneninisteri Anne Berneriltä, miten on suunnitelu tuo siirtyminen vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tapahtuvaksi, Anne Berner vastasi:




Kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen yhdessä yössä 3. syyskuuta 1967, kaikki moottorikäyttöiset ajoneuvot olivat tuolloin ajokiellossa koko maassa yöllä kello yhden ja aamukuuden välisenä aikana; Tukholmassa ja joissakin muissa Ruotsin suurimmista kaupungeista liikenne pysäytettiin tätäkin pitemmäksi ajaksi. Liikenne oli kuitenkin siellä verrattuna tämän päivän Suomeen perin hiljaista. Varsinkin päätiestömme liikennesuoritteiden ollessa nykyisin varsin vilkasta, emme voi pysäyttää liikennettä kokonaan hetkeksikään.”


Siispä Suomessa siirrytään – tämä perustuu nimittämäni ulkoparlamentaarisen MuTu-työryhmän esitykseen – vasemmanpuoleiseen liikenteeseen vaiheittain niin, että tämän vuoden kesäkuun ensimmäisenä päivänä kello 0:00 henkilö- ja alle kolmetonniset pakettiautot sekä moottoripyörät ja mopot siirtyvät käyttämään ajoradan vasenta laitaa, ja kun nämä ovat tottuneet kesäkuun aikana ajelemaan vasemmalla, niin raskaat ajoneuvot siirtyvät myös vasemmanpuoleiseen liikenteeseen heinäkuun ensimmäisenä. Elokuussa liikenne onkin sitten oikein sujuvaa.”



Sitten viihdemaailmaan. Seinäjokelaisen jekkuiluun ja kaiken laiseen sekoiluun perehtyneen pelleryhmä Duudsonien alkuperäisjäsen Pentti Peräseinä – Peräseinän Pena, kuten muut ryhmäläiset häntä nimittävät – keksi seitsemän vuotta sitten hupaisan tempun, kaksikerroksisen - kaksfooninkisen, kuten Pohojammaalla sanotahan - seinäjokelaisen puutalon ulkorappusten rasvattua käsikaidetta pitkin laskettelun etuperin jarruttelematta. Tempun jippo on siinä, että kun laskijan kellekset tömähtävät kaiteen pystytolppaan, niin se ottaa kippeetä, siis oikeesti oikein kippeetä.

                                                                    Tässä oli alunperin video ko. 
                                                               laskemisesta, mutta fb laittoi
                                                              siihen ikärajan 18 v. Mutta tässä
                                                             on se Jarppi suorituksen jälkeen   
                                                                    mekossa

Peräseinän Pena laski viimeisenä, mutta laskikin sitten ylhäältä asti. Peräseinän Pena törmäsi tietysti munineen laskun puolivälissä olevaan välitolppaan - ja sehän sattui jo niin maan perusteellisesti – mutta tempun keksijänä Pentti kokosi itsensä ja nosti perseensä tolpan yli ja jatkoi urheasti tuskan sumentamin silmin laskuaan aina hamaan loppuun asti.



Sodanaikainen tykinammus
Jarppi, joka oli jotenkuten päässyt oman laskunsa jälkeen jo taas omille tolpilleen, aikoi kostaa Peräseinän Penalle ja sujautti Boforsin ilmatorjuntatykin ruudista tyhjennetyn sodanaikaisen 40 mm:n ammuksen kaiteelle rappusten alapään tolppaa vasten. Vesissä silmin hyvällä vauhdilla lasketteleva Pentti ei tätä nähnyt ja ammus tömähti Penan haaroväliin tuhoisin seurauksin. Pojalta lähti taju tuskasta kankaalle.



Nyt on mun pallit varmaan sen tuhannen pillun päreinä ja voi vittu, mun pilikin on varmaan mennyt sissään nurin niskoin ihan pimpilleen”, Peräseinän Pena kirosi oktaavin verran aiempaa korkeammalla äänellä ambulanssissa tultuaan tajuihinsa ja hapuiltuaan muniaan matkalla Seinäjoen keskussairaalaan.



Joo'o, pojan kellekset on nyt menneet sen tuhannen pillun päreiksi ja voi vittu, sisään ja nurin niskoin pimpilleen on pojan pilikin mennyt – ja jaa'a, tällä kertaa se on mennyt niin perusteellisesti, ettei sitä ei enää saa ulos”, totesi Seinäjoen keskussairaalaan urologian osastonylilääkäri Markku Leskinen ja lähetti Pentti Peräseinän gynekologiselle osastolle.



Pentti Peräseinä Seinäjoen tango-
markkinoilla sitten kesällä kello 6

Nyt, jo näin äkkiä ensi kesänä kello kuusi Seinäjoen Tangomarkkinoilla täysin – muttei ehkä ihan ennalleen - toipunut Pentti Peräseinä palaa seitsemän vuoden jälkeen takaisin julkisuuden estradeille.  Pentti Peräseinä ilmoittaa nykyisin kysyttäessä sukupuolta sukupuolekseen "muu".




Ja tässä olivatkin sitten Ensio Oluen tämänkertaiset Vaihtoehtoiset Totuudet.

perjantai 28. tammikuuta 2022

SOTSIN VESSAN KASSA

 Fb-panna jatkuu, joten en vieläkään saa siellä julki tätäkään vanhaa kirjoitelmaani.


Venäjän johtoportaan valtaistuin
Kremlin valtaistuinsalissa
Venäjällä kerrotaan yhä vielä tarinaa 1950 – 1960 -lukujen vaihteesta. Pietari tunnettiin tuolloin – kuten me vanhempi sukupolvi hyvin muistamme – nimellä Leningrad. Laitankin tuon tarinan tähän heti alkuun.

Leningradin alakansakoulun opettaja pyysi venäjänkielen oppitunnilla oppilapsia keksimään lauseen, tai vaikka ihan kokonaisen virkkeen, jossa voi käyttää sanaa "ehdottomasti".

Pikku-Vladimir viittasi innokkaasti ja sai vastata:

"Opettaja, voiko pierussa olla kokkareita?" 

Opettaja tähän:

"Ei tietenkään, rakas Pikku-Vova. Tuossa sinun lauseessasi ei nyt ollut sitä sanaa "ehdottomasti". Yritäpä uudestaan.”

Pikku-Vladimir tuumasi hetken ja vastasi: "No, jos kerran näin on, sitten minulla on ehdottomasti paskat housuissani…”

Tämä tarina ei arvatenkaan viittaa Vladimir Putinin koulunkäyntiin, vaan kyseessä oli varmaan vallan toinen, joku aivan muu Pikku-Vladimir.

Kun Ensio Olut oli pikkupoika – tuolloin elettiin 1950 –lukua – ei ainakaan maaseudulla tullut kenenkään pikkupojan mieleen paskentaa sisälle sen jälkeen, kun oli opittu pois potalta. Saatettiinpa tuolloin lällätellä jollekin arkajalalle, joka ei vaikkapa uskaltanut kiivetä puuhun, että ”vauva menee potalle, vauva menee potalle, lällän lällän lää.”
 
Nelireikäinen suomalainen

Huussissa käynti ei ollut sellainen yksityisasia, kuin tänä päivänä, koska tuohon aikaan maataloissa oli käytössä nelireikäiset, joissa oli isännän reikä, emännän reikä, palkollisten reikä, jota käyttivät niin piiat, kuin rengit, ja sitten oli pienempi reikä lapsille. Sen pienemmän reiän edessä oli korotus, rappunen, että lapsonen yletti reiälle. Ökytaloissa saattoi olla jopa kahdeksanreikäisiä!

Maakansa
Huussi oli yleensä navetan päädyssä niin, että sonta putosi suoraan navetan lantalaan. Peräpyyhkeet revittiin sanomalehdestä; isäntäväki monesti Kansan Uutisista tai Sosialidemokraatista, palkollisväki Maakansasta ja Maaseudun Tulevaisuudesta.

Nokian silkkipaperi
Omakoti- ja muissa pientaloissa oli taajama-alueillakin vielä pitkään käytössä ulkohuussi, jossa oli ainakin kaksi reikää. Toimituksen jälkeen otettiin seinäkoukusta arkki Nokian silkkipaperia, pehmitettiin sitä rypistelemällä ja hieromalla käsien välissä ja sitten pyyhittiin.

Kaupungeissa oli kerrostalojen pihan perällä monireikäiset erikseen naisille ja miehille, kouluissa vastaavasti tytöille ja pojille. Uteliaimmat pikkupojat kävivät kurkkimassa tyttöjen huussin alta, että millainen se on tytöillä se. Ja saivat opettajalta tukkapöllyä sekä jälki-istuntoa, koska tytöt kantelivat, kun katsoivat reiästä ennen istumistaan ja huomasivat. Nääränäppyjäkin sellaisesta huussin ruuman kautta kurkkimisesta saattoi koulupoika silmäänsä saada.
Näärännäppy


Ensio Oluen ei tarvinnut sitä ulkohuussin alta kurkkia; naapurin pikkutyttö oli sen jo Ensio Oluelle näyttänyt kummankaan ollessa tuskin viittä, sitä vastaan, että Ensio Olut näytti omansa.

Paskahuussien – eli ulkokäymälöiden, kuten niitä hienommissa piireissä kutsuttiin – alustojen tyhjentäminen vaati luonnetta ja olikin näin ammattimiesten työtä. Esimerkiksi Ensio Oluen lapsuuden maisemissa kylän paskahuussien tyhjennyksen hoiteli ja hevospelillä maatalojen pelloille lannoitteeksi ajoi mies, joka tunnettiin erotukseksi muista Eskola –nimisistä, nimellä Paska-Eskola. Lahessa, tuossa Päijät-Hämeen suurkaupungissa, joka sijaitsee - toisin kuin sen isomman Vesijärven rannalla oleva Vääksy - Pikku-Vesijärven rantamaisemissa, tuon toimen hoiteli mies, joka tunnettiin nimellä "Jepulis-Benjamin".

Ensio Oluen äiti yritti meille pojille uskotella, että Paska-Eskolan nimi olisi muka ”Mötö-Eskola”, mutta Ensio Olut ei mennyt halpaan, Paska-Eskola, mikä Paska-Eskola.

Ei saa syödä kuormasta, täytyy syödä
ennen kuormaamista!
Noilta ajoilta ja tuosta ammattikunnasta juontuu sanonta: ”Kuormasta ei sitten syödä!”

Viemäröinti on tätä nykyä jo lähes kaikissa talouksissa – missä kunnallinen, missä imeytyssysteemi, joissain harvoissa sakokaivo, jonka jäteauto käy aika ajoin tyhjentämässä – joten paskahuussinalustan tyhjentäjien ammattikunnan aika on Suomessa historiaa.

Kurkijokisia siivouskomennuskunnan
naisia
Venäjällä perinteinen käymälä on reikä huussin lattiassa. Välirauhan aikaan luovutetuissa karjalaistaloissa venäläiset olivat käyttäneet tuvan lattiassa ollutta kellarin luukkua – missä talossa sellainen oli – tähän tarkoitukseen. Ulkohuussien seinissä oli miehittäjien jäljitä ruskeita viiruja, koska heillä ei ollut ollut pyyhepaperia saatavilla, eikä Pravdalla (suom. "Totuus") sopinut persettä konkreettisesti pyyhkiä, vaikka Venäjällä onkin muuten perinteisesti totuudella kuvainnollisesti sanoen "pyyhitty persettä". Suomalaiset siivouskomennuskunnat – eli lähinnä näiden karjalaiskylien naiset – kävivät siivoamassa parhaansa mukaan näitä jälkiä ennen kylien muun väen paluuta; kaikkea he eivät tietenkään ehtineet siivota, suuri osa työstä jäi palaajien tehtäväksi.

Kovin on tarvinnut Gérard Depardieun
laihtua Venäjällä kyykkypaskahuussissa
käydäkseen!
Tämä lattiareikävessaperinne on jatkunut siellä Vennäinmaalla nyt posliiniaikanakin, vessapaperia on Venäjälläkin nyt riittävästi.

Länsimainen WC-pytylläistumiskulttuuri on joillekin venäläisille ollut yhä sen verran outoa, että joihinkin Kaakkoissuomen tienvarsihuoltoasemien baarien vessoihin on täytynyt laittaa kuvalliset käyttöohjeet.
Vessan käyttöohje venäläisille





Ryssän vessan kassa
Kyykkyvessat ovat yhä Venäjällä viemäritalouksissakin yleisiä kodeista urheilukilpailujen ja muiden yleisötapahtumien kyykkybajamajoihin. Ja bajamajoihin on Venäjällä yleisötapahtumissa tietenkin pääsymaksu ja pääsymaksulla kerääjä. Pääsymaksun hintaan sisältyy yleensä yksi arkki yksinkertaista wc-paperia; pääsymaksun kerääjältä voi usein ostaa myös lisää vessapaperia ihan mitättömään hintaan - jotain pari ruplaa per arkki.



Opastaulu
Sotshin olympialaisten suorituspaikkojen katsomoiden läheisyyteen on kuitenkin tuotu länsimaalaisten käyttöön istuttavia bajamajoja pitkiin riveihin. Näiden seinille lienee myös laitettu opastaulut, jos vaikka joku turisti ei tiedä, miten niissä pitää ja miten taas ei saa toimia.

Sitten tämän historianoppitunnin lopuksi siirrymmekin yllättäen Ensio Oluen ajatuksen voimalla Sotshin kaupunkiin ja olympialaisten aikaan. Terve tuloa mukaan:



Kaunis, erinomaisesti menestynyt kotkalainen liikenainen istuutuu Sotshissa olympialaisten aikaan ulitsa Chaykovskogon varrella sijaitsevan Harat's pubin baaritiskin ääreen ja vinkkaa etusormellaan paikallista tuuheapartaista, pörrötukkaista baarimikkoa tulemaan luokseen. Baarimikko rientää oitis naisen luo.

Vain yksi iäkäs amerikkalainen kisaturistipariskunta, joita eivät kisat juuri tuolla hetkellä kiinnosta, istuu pöydissä, muutoin pubi on tyhjä.

Baarimikko Bjotr
”Tule vielä lähemmäs, kaunis poika, haluan hyväillä upeaa partaasi”, nainen lausuu viehkosti venäjää kymenlaaksoksi murtaen. Paikallinen baarimikko ymmärtää vihjeen ja kurottuu baaritiskin yli tuoden kasvonsa aivan liki naisen hyväiltäviksi.

Nainen hyväilee molemmin käsin baarimikon partaa ja kuiskaa suloisesti miehen korvaan:

”Sinä pupuliini olet varmaan tämä herra Harat, tämän paikan omistaja, tai ainakin ravintolapäällikkö.”

”No en aivan, mutta vähän sinne päin. Minun nimeni on Bjotr. Olen aamuvuorossa ja vapaudun kello 17:00, silloin ravintolapäällikkö tulee vuorostaan töihin”, Bjotr vastaa naisen yhä hyväillessä pehmein käsin miehen partaa työntäen sormensa jo baarimikon tuuheaan hiuspehkoonkin baarimikko Bjotrin uskoessa, että hän tätä menoa tässä voi päästä vallan jopa suutelemaan.

Erinomaisesti menestynyt
kotkalainen liikenainen
”Bjotr-kulta, voisitko soittaa tälle ravintolapäällikölle ja kiirehtiä häntä, minulla on viesti hänelle”, nainen kuiskaa baarimikon korvaan hyväillen oikean käden etusormellaan baarimikon huulia työntäen sitten kaksi sormea miehen imettäväksi tämän suuhun. Bjotr alkaa imeä naisen sormia halukkaasti.

”En usko, että puhelinsoitto auttaisi häntä kiirehtimään tänne”, Bjotr saa sanotuksi huulet yhä tötteröllään, kun on imenyt naisen oikean käden joka ainoan sormen ja käy jo tosi kuumana”mutta jos minä vaan mitenkään voin auttaa…”

”Ehkä”, nainen vastaa ja nyt Bjotr saa imettäväkseen naisen vasemman käden sormet hitaasti, yksi kerrallaan. Amerikkalaiset vanhemmat kisaturistipariskunnat katselevat touhua närkästynein ilmein.

Närkästynyt amerikkalainen pariskunta
”Tämä on jo ihan varma nakki”, Bjotr ajattelee innoissaan itsekseen, ”Suomen tyttöä pussaamaan tässä pian pääsee!”

Kun baarimikko imee jo viimein naisen vasemman käden pikkusormea, nainen jatkaa hunajaisella – sellaisella, jonka vain Kymenlaakson satamakaupungin naiset osaavat – mutta kuitenkin niin kuuluvalla äänellä, että vanhemmat amerikkalaiset kisaturistipariskuntakaan ei voi olla kuulematta sitä  rouva on selvästi närkästynyt, mutta herra kohottaa jo lasiaan; tosin he eivät ymmärrä venäjää, joten kumpikin oulkona jutun varsinaisesta juonesta kuin tamponin naru:

Tässä nyt on se kuuluisa 
Sotshin 
ampumahiitostadionin
kaksipyttyinen miestenvessa,
mutta tämä tarina
ei kertonutkaan
siitä, häh, häh hää!

 ” Bjotr kulta, sinä pörrönallukka, voit varmaan kertoa ravintolapäällikölle, että naisten vessassa hanoista tulee vain kylmää vettä, siellä ei ole vessapaperia eikä käsipyyhkeitä, eikä siellä ole muuten yhtään käsisaippuaakaan.”




keskiviikko 26. tammikuuta 2022

VIROLAISET VIINASUKAT

 

Koska olen vieläkin Naamakirja-pannassa, laitan tämän vanhan, yhdeksän vuotta sitten kirjoittamani kirjaelman kuin tämä olisi uusi. Jotta näin:

Vanhan Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan aikaisen kansanlääketieteen mukaan puoliksi vedellä lantratulla viinalla kastellut villasukat voivat laskea kuumetta ja parantaa hieman flunssaa. Ei tosin sinällään – ei esimerkiksi tiskipöydän reunalle siististi päällekkäin aseteltuna, eikä imeskeltynä – vaan jalkoihin vedettyinä.

Eesti Päeväleht
Lehden otsikko:
"Sadevesitulva 
sai tallinnalaisten 
veren kiehumaan"
Eesti Päevaleht julkaisi viinasukkia koskevan artikkelin 16.1.2013 n. klo 16:23; sen mukaan nykyisen Eesti Vabariigi valesti meditsiinivalitsuse (EVVMV) peadirektor võltsdoktor (fictus medicus per gratiam approbatur) Joodik Pöörane ei kuitenkaan suosittele perinteisten villasukkien ja vedellä lantratun viinan käyttöä viinasukkina, 
Saaremaa 80 %
vaan liputtaa ja vannoo imukykyisempien pumpuli- eli puuvillasukkien ja raa’an viinan nimiin; esimerkiksi 80 %:n Saaremaa Vodka ja eritoten Livikon 50 %:n "Minty-liköör tohi Joodik Pöörane pea täiesti rattale" (Minty-likööri saa Joodik Pöörane'n pään vallan pyörälle), koska tämä viimemainittu "värskendab enesetunde nii mugavalt, eemaldades samal ajal jalgadest vana juustu kuvottava lõhn!" (raikastaa olon niin mukavasti poistaen samalla jaloista vanhan juuston kuvottavan hajun!)
Minty-Liköör
50 %



Eesti Päevaleht kertoi artikkelissaan, että võltsdoktor Joodik Pöörane oli lausahtanut lehden toimittajalle niin kotoisasti haastattelun lopuksi: ” Elu külastage Minty-liköör-viinsokid jalgades, kui tantsimine vaid!” (Elo käy Minty-likööri-viinasukat jalassa kuin tanssi vaan).

Ensio Oluen jo pitkälti yli satavuotias, mutta yhä ihmeen viriili vanhus, pienikokoinen sukurakas isoäidin äiti Mummo Pitkä-Olut (Mummo on os. Pitkä, siis alun perin viety kirkonkirjoihin nimellä
Ihmeen viriili
vanhus
 ”Mummo Isoukin-Isoukin tytär Pitkä”, mutta nainut sitten Isovaarin-Isä Oluen; siitä yhdysnimi ”Pitkä-Olut”) kuitenkin muistelee, kuinka hän kutoi pitkinä hämärinä iltapuhteina päreen valossa aviomiehelleen Isovaarin-Isä Oluelle – siis Ensio Oluen isovaarin isälle, joka on yhä kuitenkin omasta mielestään poikamies, kuten Ensio Olutkin, jo viidennessä – kuudennessa polvessa; tuo on tietysti mahdollista, kun on kyse Ensio Oluen vallan eriskummallisesta suvusta – ja aikamiespojilleen pitkiä harmaita villasukkia, 
Pässinpökkimät
”pässin pökkimiä”, jotta nämä pirtuaikaan, vv. 1919–1932, pystyivät kahluusaappaissaan villasukkiin imeytettynä salakuljettamaan Viron puolelta runsain mitoin pirtua ilman, että pirtu olisi hölskynyt tullimiesten epäilyksiä herättäen miesten pitkävartisissa saappaissa.



Mummo Pitkä-Olut
hämää tullimiehiä


Lisäksi Mummo Pitkä-Olut kertoi, kuinka hän näillä pirtuhakureissuilla oli hämännyt tiukassa kumipuvussaan niin lääninpoliisia, kuin ”Lentäviäkin”, niin kunnollisia, kuin täysin kunnottomiakin tullimiehiä.
(Suomen liikkuva poliisi – eli kansan suussa ”lentävä poliisi”, ”Lentävät” – perustettiin 15. syyskuuta 1930. Virkavalta katsoi tarvitsevansa uutta moottoroitua poliisiyksikköä Lapuan liikkeen otteiden koventuessa. Myöhemmin yksikön vastuulle tuli taistelu viinan salakuljetusta ja trokareita vastaan.) Lähde: Wikipedia



Pirtupoliisi


Mummo oli hämännyt virkamiehet joko Vehkalahden Kaarniemeen, kun miehet samaan aikaan jo lossasivat Viron veljiltä haettua salaviinalastia maihin Munapirtissä Pyhtäällä – tai sitten päinvastoin, mutta aina olivat kytät menneet kummasti jostain syystä halpaan!



Mummo Pitkä-Olut ottaa kuppia




Mummo Pitkä-Olut muistelee yhä ikävällä ja kaiholla pirtuaikaa ja hyreksii usein surumielisesti hiljaa itsekseen vanhaa operettisävelmää "Lintukauppiaasta":
”Isotaattoni mun 
ampui vaakun lentohon 
ja sitten syötiinkin vaakkupaistia koko Joulunpyhät”.



Vaarilla on tässä kuvassa 
päällään myös vaarin 
housut, joissa kulki 
kätevästi ainakin 
viisi litraa pirtua!

Mutta kun Isovaarin-Isä Olut vetää silloin jalkaansa vanhat kahluuhousunsa, kaataa niihin pullon, useasti usemman pullon Sisu-viinaa, niin jo Mummo Pitkä-Olut piristyy ja äityy laulamaan, minkä ääntä lähtee:


Kerran viel’, kerran viel’, kerran viel’
 tuikku juo, siekin siel.  
Vaik' meill' ei oo Viron viinaa,  
niin kerran viel’, kerran viel’, kerran viel’
senkin kestäis suuni piel'."

ja ryhtyy reippain mielin ottamaan kuppia!

Ensio Oluen isoäidin äiti Mummo Pitkä-Olut on ollut jo pitkään eläkkeellä ja nauttii tietenkin terveydenhuoltolain mukaisista yli 100 vuotiaille suoduista vuosittaisista kunnallisista terveydenhuoltopalveluista. Ainoa huono puoli näissä kunnallisissa terveydenhuoltopalveluissa on, että ajanvaraus ei yleensä vastaa. Jos milloin vastaa, niin vastaanottoaikoja aletaan yleensä jakaa vasta kahden kuukauden päästä.

Ameriikan tölmyjä
Mummon

sukanvarressa
No, Mummo Pitkä-Oluelle ja Isovaarin-Isä Oluelle on onneksi jäänyt menneiltä vuosikymmeniltä mm. pirtukoira ja sukanvarteen sen verran pirturahaa, joka oli vaihdettu hyvissä ajoin vakaampaan valuuttaan, Ameriikan hynään, tölmyiksi, että heillä on varaa käydä yksityisellä.

Pirtukoira


Mummo Pitkä-Olut meni sitten eräänä kauniina kesäpäivänä Kotkan Lääkärikeskukseen vuosittaiselle rutiinitarkastukselle. Mitään suurempaa vikaa ei virolaistaustainen yleislääketieteen ja kirurgian tohtori Õigesti Pädev Mummo Pitkä-Oluelta löytänyt, mutta Mummo Pitkä-Olutpa muisti, että hänellä nivuset hiertyvät ikävästi aina sateella.


- Ainako pelkästään sateella, tohtori Õigesti Pädev tiedusti.
Juha Vainion katu Wanhan Fiskarin 
ja Maretariumin nurkilla
Meripäivillä 2011
Kotkassa

 - Sateella, pelkästään sateella, Mummo Pitkä-Olut vahvisti.

- No, rouva tulee sitten vastaanotolle, kun seuraavan kerran sataa.

Mummo Pitkä-Olut palasi Meripäivien aikaan, koska silloin yleensä aina sataa, Kotkan Lääkärikeskukseen samaisen tohtorin vastaanotolle.
Mummo Pitkä-Oluen lapsen-
lapsen-lapsen-lapsen-
jne.-lapsi, sairaalloisesti
anorektinen 
Riitta Pitkä,
"Pitkä-Riitta", kokeilee
lyhyehkön esiäitinsä
saappaita 
ennen tälle
kohta suoritettua

kirurgista operaatiota

- Nytkö rouvan nivusia sitten hiertää,  tohtori Õigesti Pädev kysyi.

- Niin, nyt hiertää, Mummo Pitkä-Olut vastasi.

- Käykääpä pitkäksenne tuohon tutkimuspöydälle, tohtori Õigesti Pädev  kehotti, ja Mummo Pitkä-Oluthan kävi.

- Jaaha, tämä on selvä tapaus, joka korjaantuu pienellä leikkauksella.

- Sattuuko se? Jos se sattuu, niin minut täytyy kai nukuttaa, Mummo Pitkä-Olut epäili.

- Ei se tee lainkaan kipeää, ja leikkaus on nopeasti suoritettu.

Mummo Pitkä-Olut laittoi silmänsä varmuuden vuoksi kiinni, koska hän oli vähän arka veren näkemiselle.

- No nyt rouva, voitte aukaista silmänne ja nousta ylös, leikkaus on ohi. Eihän sattunut yhtään, eihän? Vieläkö hiertää,  tohtori Õigesti Pädev kysyi lupsakkaalla äänellä.

- Ei tuntunut missään, eikä hierrä, ei. Minkälainen leikkaus se oli?

- Minä vaan lyhensin rouvan saappaanvarsia viidellä sentillä.



"Ka, se on puonna ja lohenna"
Tähän loppuun vielä muuan sukkamuistelus Ensio Oluen insinöörioppilasajoilta WTOL:stä, Joensuusta: Ensio Olut asui tuolloin -70-luvulla Niinivaaralla Tekun asuntolassa Suvikatu 19. Kämppäkaveriksi osui savolaispoika ”Mikko Kettunen” (nimi ja kotimaakunta muutettu). Eräänä aamuna insinöörioppilas ”Mikko Kettunen” huomasi sukkia jalkaansa vetäessään, että toisessa sukassa oli reikä. Yks’kantaan ja lakonisesti insinöörioppilas ”Mikko Kettunen” totesi:

"Ka, se on puonna ja lohenna."