PÄÄSIÄISPUPU YRITETTIIN PYYDYSTÄÄ KULUVALLA VIIKOLLA

Koska Pääsiäispupu on ihan keksitty
eläin, siitä ei ole kuvaa saatavilla.
Tässä näyttelijä mallaa pupuna
vaan Ensio Oluen pyynnöstä
toisjalkaista Pääsiäispupua

Pääsiäispupu oli joutunut kalvamaan hampaillaan toisen takajalkansa poikki vapautuakseen ansasta.

Kuihtunut, ränsistyneen, muutenkin nuutuneen näköinen ja kiukkuinen pääsiäispupu piti kyynärsauvoihin tukeutuen tulikivenkatkuisen tiedotustilaisuuden medialle aiemmin eilen ja ilmoitti jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä haistattavansa tästedes pitkät peet koko Pääsiäiselle.

Joskus myöhään toissa yönä Kotkassa Koivulan Mansikkapolun varren asukkaat heräsivät selkäpiittä karmivaan huutoon, jota seurasi hillitön määrä lasten korville sopimattomia kirosanoja.

Kahdeksanvuotiaan pikkupojan Anselmi Takaruikun väitetään virittäneen ennen nukkumaankäymistään vanhat, isovaarilta perinnöksi jääneet, laittomat ketunraudat omakotitalon puutarhan puolelle portin pieleen. Loukku oli napsahtanut kiinni Pääsiäispupun oikeaan takajalkaan jättäen pupulle vain yhden vaihtoehdon päästä pois kiipelistä, oman takajalkansa jyrsimisen poikki hampaillaan.

Laittomat ketunraudat

"En tiedä mitä tuo sairas pikku paskiainen oli suunnitellut tekevänsä minulle; luullakseni se olisi halunnut viedä minulta munat", Pääsiäispupu kiukkusi. "Mutta uskokaa tai älkää, minulla ei ollut aikomustakaan jäädä ottamaan siitä selvää." 

Kun kysyttiin, miksi hän ei voinut jäädä odottamaan, josko joku ystävällinen aikuinen olisi tullut paikalle ja vapauttanut pupun pälkähästä, Pääsiäispupu nosti äkäisesti kätensä ja karjaisi: "Ja että mitä? Minähän olisin silloin paljastunut!" Paikallaolijoiden taskupuhelinten salamavalot välkkyivät Pääsiäispupun jatkaessa. "Se pikku mulkvisti on luultavasti jo tehnyt minun rikospaikalle jääneestä jäniksenkäpälästäni jättimäisen avaimenperän; voitte vain kuvitella, mitä kloppi olisi tehnyt minulle, jos en olisi päässyt pakoon."

Naskalit alta kymmenen vuotta ovat aina silloin tällöin virittäneet Pääsiäispupulle – kuten tiedämme – monenmoisia ansojaan.

Pääsiäispupuansa

"Olen monesti törmännyt mm. ylösalaisin oleviin, kepillä loukuksi vinoon tuettuihin pahvilaatikoihin; porkkanaa ovat usein käyttäneet näissä ansoissa syöttinä. Mutta yhteenkään näin julmaan ansaan, kuin tämä, ei ole koskaan törmännyt! Syytän tämän lapsen vanhempia ja koko tätä yhteiskuntaa välinpitämättömyydestä, kun näitä tällaisia pirunkonsteja yleensäkään siedetään." Sitten Pääsiäispupu taputti etukäpäliään yhteen ja sanoi: " Ugh, siinä kaikki. Olen puhunut.” Mutta jatkoi kuitenkin:

Pääsiäispupulla on munat!

”Jos joskus joku lapsonen tulee kysyy, miksi Pääsiäispupu ei enää piilottele teille pääsiäissuklaamunia, kertokaa, että se johtuu Kotkan Koivulan Mansikkapolulla asuvasta Anselmi Peräruikku -nimisestä kahdeksanvuotiaasta pikkuroistosta. Anselmi Peräruikku, jos kuuntelet, niin pelkää ja vapise. Minä olen kertonut sekä Hammaskeijulle että Joulupukille, millaisia sadistisia ansoja sinä olet kulkureitilleni asettanut. Se on nyt kaput ja slut, penska, tähän päättyi sinulta sitten lahjojen saanti!"

Sitten Pääsiäispupu teki etusormellaan leikkaavan liikkeen kaulansa poikki, yritti parhaansa mukaan pitää arvokkuutensa tarttuessaan jälleen kyynärsauvoihinsa ja hyppeli haparoiden yhdellä jalalla alas puhujankorokkeelta.

Tänään, tuossa aamupäivällä sitten kauppareissulla toisjalkainen Pääsiäispupu loikkasi kyynärsauvoilla tien ohesta yllättäen Ensio Oluen auton eteen. Ensio Olut ei ehtinyt väistää ja Pääsiäispupu jäi auton alle.

Pimpo-Pirjo ja vanha
valkoinen Mersu

Ensio Olut pysäytti autonsa ja nousi katsomaan, miten Pääsiäispupun kävi. Pääsiäispupu makasi elottomana auton takana. Kunnon eläinystävänä Ensio Olut tiesi, että auton yliajama, noin huonoon kuntoon mennyt, eloton eläin täytyy päästää mahdollisista tuskistaan ja varmistaa, että eläin on todella kuollut. Niinpä Ensio Olut otti autonsa peräkontista sorkkaraudan, ja juuri, kun Ensio Olut oli valmis iskemään sorkkaraudalla armoniskun Pääsiäispupun päähän, paikalle pysähtyi vanha valkoinen Mersu ja siitä nousi nainen, jonka Ensio Olut oitis tunnisti Pimpo-Pirjoksi.

Tuuhea pupu

Pimpo-Pirjo nähdessään, että Ensio Olut oli aikeissa antaa armoniskun tiellä elottomana makaavalle Pääsiäispupulle, huusi, että älä, hyvä Ensio Olut, tee tuota vielä, avasi Mersunsa peräkontin, otti sieltä spraypurkin ja sumutti koko purkillisen Pääsiäispupun päälle. Kuinka ollakaan, Pääsiäispupu pomppasi pystyyn, hylkäsi kyynärsauvansa, nappasi suklaamunakorin käsikynkkäänsä ja loikki kadoten tuotapikaa kovin tuuheana tienmutkan taa.

”Mitä ihmeen taikasprayta siinä sinun purkissasi oikein on”, Ensio Olut ihmetteli.

”Ihan tavallista tuuheuttavaa hiuskiinnettähän tämä; tässä lukee, että ”Elvyttää elottomat, korjaa vahingoittuneet ja tuuheuttaa”.