Kaikkihan tietävät, että louhintaliikkeiden hinnoissa on melkoisesti ilmaa. Siispä louhintahommat kannattaa suorittaa itse; siinä säästää selvää rahaa.
Aivan aluksi on kiveen koverrettava reikä; mieluummin useita. Reiän teko sujuu aivan kätevästi aivan tavallisella sähkötoimisella isohkolla iskuporakoneella. Esimerkiksi Hiltin tai Kangon valikoimista löytyy varmaan kukkarollesi sopiva malli.
Atlas Copcolla on varsin mukavia, käteensopivia louhintatyökaluja käsiporista aina raskaisiin poravaunihin.
Ennen kiven rei’ittämistä on syytä tehdä louhintasuunnitelma, eli tutkia tarkkaan, onko louhittava kivi todella Sinun pihallasi. Toiseksi on syytä suunnitella, mille taholle haluaa louheen - juuri tämän louheen vuoksi puhutaan ‘louhinnasta’ - lentävän. Tätä sanotaan ammattikielessä ‘heiton suunnaksi’.
Reikä / reiät porataan sitten vinosti ‘heiton suuntaan’. Kun reiät on porattu ja tulpattu puutapein, päästäänkin jo räjähteen eli ‘myrkyn’, kuten me ammattimiehet sanomme, tekoon.
Tähän olisi tietysti pitänyt laittaa havainnollistamiskuva louhintasuunitelmasta, mutta siinä olis vain ollut "etuja", "välejä", "yliporausta", "pohjapanosta" ja sellaista; ketä se nyt todellista louhintapioneeria kinnostaa.
Koska valmiita räjähdysaineita ei voi ostaa, kummallista kyllä, kaupasta ilman viranomaisen myöntämiä lupia, on dynamiitti valmistettava itse. Se ei ole onneksi kovin vaikeaa; tarvitset vain muovikulhon, muovisen sekoituslastan, puoli litraa nitroglyseriiniä - tätä saa vain erikoisluvalla erikoisen hyvienvarustelluista apteekeista - kaksi litraa kuivaa kissanhiekkaa - hiekaksi kannattaa valita sellaista laatua, joka sitoo kissanjätökset kokkareiksi - tämä on tärkeä ominaisuus leivottaessa dynamiittipötkyjä. Jos hiekka on päässyt kostumaan, eli kissa on ehtinyt ennen Sinua, hiekan kuivaaminen käy kätevästi pullapellillä ihan tavallisessa leivinuunissa. Liesituuletin on syytä pitää täysillä kuivaustoimituksen aikana. Ja ehkä sen jälkeenkin.
Vielä tarvitset ruskeaa käärepaperia ja pari, kolme ruokalusikallista ruokaöljyä ja pullasudin paperin öljyämiseen. Muuta et tarvitse, ihan totta.
Räjähtävän tulilangan, tällä ampu syttyy varmasti, valmistamiseen tarvitset lisäksi muutaman metrin puuvillanarua ja tuorekelmua. Tulilankanallin ja aikatulilangan valmistaminen ei oikein onnistu kotikonstein.
Jos kuitenkin käy niin, että apteekkarilla ei olekaan juuri nyt varastossaan nitroglyseriiniä, elikkä hänen apteekkinsa ei ole hyvinvarusteltu, niin eipä hätää ei; menet lääkäriin ja valitat sydänvaivojasi hänelle. Lääkäri kirjoittaa Sinulle tuota pikaa nitroja.
Kun olet käynyt kymmenellä eri lääkärillä ja Sinulla on näin kymmenen nitroreseptiä, menet uudestaan apteekkiin ja ostat kerralla kaikki nämä nitrot. Samalla apteekkireissulla ostat myös tuon puoli litraa glyseriiniä. Kotona sitten kaadat nitropillerit mortteliin, jossa jauhat ne hienoksi. Sitten mittaat noin puolet ostamastasi puolesta litrasta glyseriiniä nitroglyseriinin valmistukseen.
Ylimääräisestä glyseriinistä voit tehdä emännän käsivoidetta sekoittamalla siihen sitruunamehua.
Ja takaisin nitroglyseriiniin. Liuota nyt huolella jauhamasi nitrot siihen osaan glyseriiniä, josta et tee käsivoidetta. Näin, nyt Sinulla on puoli litraa nitroglyseriiniä. Huom! Vältä lämmittämästä seosta liuotuksen aikana; nitroglyseriini on hyvin herkkää ainetta pamahtamaan, varsinkin kuumana!
Sitten dynamiitin ja räjähtävän tulilangan valmistukseen. Kasta puuvillanaru nitroglyseriiniin ja kiedo naru sitten pituussuunnassa tiiviisti tuorekelmuun; näin tulilanka pysyy tuoreena. Kaada kuiva kissanhiekka muovikulhoon ja sekoita joukkoon loput valmistamastasi nitroglyseriinistä. Korostan, että myös sekoituslastan tulee olla muovia - näin ei räjähdysaine paukahda kipinöinnin, jollaista voi esiintyä käytettäessä metallista kulhoa ja sekoituslastaa - vaikutuksesta ennenaikaisesti.
Levitä pöydälle useampi kerros ruskeaa käärepaperia levittäen ruokaöljyä jokaisen paperikerroksen väliin; näin ei nitroglyseriini imeydy paperiin, vaan pysyy kissanhiekan joukossa. Leivo juuri sekoittamasi massa pitkänomaiseksi pötköksi paperin toiseen reunaan; ei aivan reunalle, vaan lähelle reunaa. Jaa pötkylä sitten kolmeen yhtä pitkään pätkään ja leikkaa myös paperiarkki kolmeksi näiden osapötkylöiden välistä. Nyt vain käärit pötköt jokaisen omaan paperiarkin kolmannekseensa ja kierrät rullien päät kiinni, kuin karkkipötköt ikään. Näin Sinulla on kolme reilun kilon pötköä n. kaksikymmenprosenttista dynamiittia; tällä määrällä louhit jopa kymmenen kuutiota kalliota.
Huomattavastikin suuremmat pintakivet särkyvät tällä dynamiittimäärällä sepeliksi, ja sepeliähän tarvitaan jokaisessa kotipihassa.
Ja sitten varsinaiseen panostamiseen, eli ‘kiven myrkytykseen’.
Kallionlouhinnassa porareiän olisi syytä olla riittävän syvä, vähintään noin 1 m, muuten panos saattaa tulla liian pintaan, kivi ei tällöin rikkoudu kunnolla, vaan ‘ampu korkkaa’, kuten me ammattimiehet sanomme, eli panos lentää ylös reiästä rikkomatta kiveä juuri lain.
Mittaa kiveen kovertamasi reiän syvyys puukepillä - mieluummin useampaan kertaan - näin saat työhösi naapureiden silmissä ammattimaisemman vaikutelman.
Jos reikä on mielestäsi kyllin syvä, laske räjähtävän tulilangan toinen pää reiän pohjaan asti ja leikkaa sitten pätkä valmistamaasi dynamiittipötköstä, sellainen kolmannes - kaksi kolmannesta reiän syvyydestä ja tunge sitten panos käyttämälläsi mittakepillä tiiviisti reiän pohjalle.
Panoksen suuruuden laskemiseksi on kaavojakin, mutta aloittelija voi käyttää sormituntumana 0,5 kg dynamiittia / louhittava kalliokuutio.
Reikää ei siis täytetäkään, yllätys, yllätys, kuten huomaat, täyteen dynamiittia, vaan loppuosa reiästä täytetään hiekalla; käytetty kissanhiekkakin käy; se jopa tivistyy kuivaa hiekkaa paremmin. Tätä hiekkatäyttöä nimitetään ‘etutäytteeksi’.
Sitten laukaisuun: Sinulla pitäisi olla nyt muutama metri valmistamaasi räjähtävää tulilankaa reiän ulkopuolella. Oikaise tulilanka, laita sen pää kivelle, ota toinen kivi, vasara olisi kyllä parempi, käteesi ja huuda suureen ääneen: ”AAAMPU TULEEEE!” ennen kuin isket vasaralla, tai kivellä, jos vasaraa ei ole kuitenkaan käsillä, tulilangan päähän, huudat: ”JO PALAAAAA!”
Ammun jälkeen Sinulla, tai paremminkin niillä, jotka jäivät Sinua suremaan, onkin sitten louhetta sievästi pitkin pihaa.
Vasaralla naputtelemalla louheesta voi tehdä sitten sepeliä - rittävän pitkään naputtelemalla jopa kivituhkaa - pihapiirin kunnostukseen ja kaunistukseen!
Ensi kerralla ehkä kerron, kuinka virität kätevästi vaikkapa vanhasta Toyota Corollasta säpäkän katusportin poistamalla etusäleikön eli 'maskin', kuten termi kuuluu, siirtämällä tuulettimensiivet, eli ‘flektin’, kuten me ammattimiehet tuon ilmaisemme, potkuriksi jäähdyttimen, eli ‘syylarin’ etupuolelle.
Tai sitten ihan jotain muuta.
Ensio Olut
Tässä on esimerkiksi pieniiin louhintatöihin sopiva pora, Kango 500 XS |
Atlas Copcolla on varsin mukavia, käteensopivia louhintatyökaluja käsiporista aina raskaisiin poravaunihin.
Esim. tämä klassinen polttomoottorikäyttöinen Atlas Copco Copra sopii kotipihan suurempiin louhintatöihin |
Ennen kiven rei’ittämistä on syytä tehdä louhintasuunnitelma, eli tutkia tarkkaan, onko louhittava kivi todella Sinun pihallasi. Toiseksi on syytä suunnitella, mille taholle haluaa louheen - juuri tämän louheen vuoksi puhutaan ‘louhinnasta’ - lentävän. Tätä sanotaan ammattikielessä ‘heiton suunnaksi’.
Reikä / reiät porataan sitten vinosti ‘heiton suuntaan’. Kun reiät on porattu ja tulpattu puutapein, päästäänkin jo räjähteen eli ‘myrkyn’, kuten me ammattimiehet sanomme, tekoon.
Tähän olisi tietysti pitänyt laittaa havainnollistamiskuva louhintasuunitelmasta, mutta siinä olis vain ollut "etuja", "välejä", "yliporausta", "pohjapanosta" ja sellaista; ketä se nyt todellista louhintapioneeria kinnostaa.
Koska valmiita räjähdysaineita ei voi ostaa, kummallista kyllä, kaupasta ilman viranomaisen myöntämiä lupia, on dynamiitti valmistettava itse. Se ei ole onneksi kovin vaikeaa; tarvitset vain muovikulhon, muovisen sekoituslastan, puoli litraa nitroglyseriiniä - tätä saa vain erikoisluvalla erikoisen hyvienvarustelluista apteekeista - kaksi litraa kuivaa kissanhiekkaa - hiekaksi kannattaa valita sellaista laatua, joka sitoo kissanjätökset kokkareiksi - tämä on tärkeä ominaisuus leivottaessa dynamiittipötkyjä. Jos hiekka on päässyt kostumaan, eli kissa on ehtinyt ennen Sinua, hiekan kuivaaminen käy kätevästi pullapellillä ihan tavallisessa leivinuunissa. Liesituuletin on syytä pitää täysillä kuivaustoimituksen aikana. Ja ehkä sen jälkeenkin.
Ruokaöljyjä |
Räjähtävän tulilangan, tällä ampu syttyy varmasti, valmistamiseen tarvitset lisäksi muutaman metrin puuvillanarua ja tuorekelmua. Tulilankanallin ja aikatulilangan valmistaminen ei oikein onnistu kotikonstein.
Jos kuitenkin käy niin, että apteekkarilla ei olekaan juuri nyt varastossaan nitroglyseriiniä, elikkä hänen apteekkinsa ei ole hyvinvarusteltu, niin eipä hätää ei; menet lääkäriin ja valitat sydänvaivojasi hänelle. Lääkäri kirjoittaa Sinulle tuota pikaa nitroja.
Kun olet käynyt kymmenellä eri lääkärillä ja Sinulla on näin kymmenen nitroreseptiä, menet uudestaan apteekkiin ja ostat kerralla kaikki nämä nitrot. Samalla apteekkireissulla ostat myös tuon puoli litraa glyseriiniä. Kotona sitten kaadat nitropillerit mortteliin, jossa jauhat ne hienoksi. Sitten mittaat noin puolet ostamastasi puolesta litrasta glyseriiniä nitroglyseriinin valmistukseen.
Ylimääräisestä glyseriinistä voit tehdä emännän käsivoidetta sekoittamalla siihen sitruunamehua.
Ja takaisin nitroglyseriiniin. Liuota nyt huolella jauhamasi nitrot siihen osaan glyseriiniä, josta et tee käsivoidetta. Näin, nyt Sinulla on puoli litraa nitroglyseriiniä. Huom! Vältä lämmittämästä seosta liuotuksen aikana; nitroglyseriini on hyvin herkkää ainetta pamahtamaan, varsinkin kuumana!
Tuorekelmu on yllättävän monikäyttöistä! |
Levitä pöydälle useampi kerros ruskeaa käärepaperia levittäen ruokaöljyä jokaisen paperikerroksen väliin; näin ei nitroglyseriini imeydy paperiin, vaan pysyy kissanhiekan joukossa. Leivo juuri sekoittamasi massa pitkänomaiseksi pötköksi paperin toiseen reunaan; ei aivan reunalle, vaan lähelle reunaa. Jaa pötkylä sitten kolmeen yhtä pitkään pätkään ja leikkaa myös paperiarkki kolmeksi näiden osapötkylöiden välistä. Nyt vain käärit pötköt jokaisen omaan paperiarkin kolmannekseensa ja kierrät rullien päät kiinni, kuin karkkipötköt ikään. Näin Sinulla on kolme reilun kilon pötköä n. kaksikymmenprosenttista dynamiittia; tällä määrällä louhit jopa kymmenen kuutiota kalliota.
Huomattavastikin suuremmat pintakivet särkyvät tällä dynamiittimäärällä sepeliksi, ja sepeliähän tarvitaan jokaisessa kotipihassa.
Ja sitten varsinaiseen panostamiseen, eli ‘kiven myrkytykseen’.
Kallionlouhinnassa porareiän olisi syytä olla riittävän syvä, vähintään noin 1 m, muuten panos saattaa tulla liian pintaan, kivi ei tällöin rikkoudu kunnolla, vaan ‘ampu korkkaa’, kuten me ammattimiehet sanomme, eli panos lentää ylös reiästä rikkomatta kiveä juuri lain.
Mittaa kiveen kovertamasi reiän syvyys puukepillä - mieluummin useampaan kertaan - näin saat työhösi naapureiden silmissä ammattimaisemman vaikutelman.
Panostaja mittaamassa puukepillä porareiän syvyyttä |
Jos reikä on mielestäsi kyllin syvä, laske räjähtävän tulilangan toinen pää reiän pohjaan asti ja leikkaa sitten pätkä valmistamaasi dynamiittipötköstä, sellainen kolmannes - kaksi kolmannesta reiän syvyydestä ja tunge sitten panos käyttämälläsi mittakepillä tiiviisti reiän pohjalle.
Panoksen suuruuden laskemiseksi on kaavojakin, mutta aloittelija voi käyttää sormituntumana 0,5 kg dynamiittia / louhittava kalliokuutio.
Reikää ei siis täytetäkään, yllätys, yllätys, kuten huomaat, täyteen dynamiittia, vaan loppuosa reiästä täytetään hiekalla; käytetty kissanhiekkakin käy; se jopa tivistyy kuivaa hiekkaa paremmin. Tätä hiekkatäyttöä nimitetään ‘etutäytteeksi’.
Sitten laukaisuun: Sinulla pitäisi olla nyt muutama metri valmistamaasi räjähtävää tulilankaa reiän ulkopuolella. Oikaise tulilanka, laita sen pää kivelle, ota toinen kivi, vasara olisi kyllä parempi, käteesi ja huuda suureen ääneen: ”AAAMPU TULEEEE!” ennen kuin isket vasaralla, tai kivellä, jos vasaraa ei ole kuitenkaan käsillä, tulilangan päähän, huudat: ”JO PALAAAAA!”
Louhetta |
Ammun jälkeen Sinulla, tai paremminkin niillä, jotka jäivät Sinua suremaan, onkin sitten louhetta sievästi pitkin pihaa.
Vasaralla naputtelemalla louheesta voi tehdä sitten sepeliä - rittävän pitkään naputtelemalla jopa kivituhkaa - pihapiirin kunnostukseen ja kaunistukseen!
Ensi kerralla ehkä kerron, kuinka virität kätevästi vaikkapa vanhasta Toyota Corollasta säpäkän katusportin poistamalla etusäleikön eli 'maskin', kuten termi kuuluu, siirtämällä tuulettimensiivet, eli ‘flektin’, kuten me ammattimiehet tuon ilmaisemme, potkuriksi jäähdyttimen, eli ‘syylarin’ etupuolelle.
Tai sitten ihan jotain muuta.
Ensio Olut
Tjaa aika monimutkainen tapaus, tässä nopeampi.
VastaaPoista-poraa reikä
-täytä vedellä
-paina haulikon piipu tiiviisti reikään
-laukaise
Ohjeet oheisessa videossa
http://www.youtube.com/watch?v=C1SM8dqlOoQ&feature=related