keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

TIRLIRLEI




Vanha Punanuttukin on herännyt
Juhannuskokolle!


On juhla ja Juhannusilta!







Köhniönjärvi


Ihkaensimmäisen Juhannuksensa Ensio Olut – joka silloin vielä suinkaan ollut ”Ensio Olut”; ”Ensio Olut” syntyi vasta, kun ”Ensio Olut” sai kirjallisen muodon 1974 – vietti muinoin vuonna 1951 - Ensio Olut - oikeammin näiden "Ensio Oluiden" kirjoittaja ei koskaan ihan oikeasti ole siis ollut "Ensio Olut" - on syntynyt vuoden 1950 Juhannuksen jälkeen - Kymijoen vesistön yläpäässä, Päijänteeseen laskevan Köhniönjärven rannoilla, Jyväskylän Harjun kupeessa. Tuliko selväksi?
Jyväskylän Harju






Tuolloin Ensio Oluen syntymän
aikaan Ensio Oluen muistin
mukaan linnut olivat tällaisia

Ja tuon Jyväskylän Harjun päällä lauloi pieni lintunen, että ”tirlirlei”; mitä lienee ollut lintulajia, mene tiedä, mutta noin se kuitenkin lauloi.



1950-luvun kottarainen







Lähes ikivanha ornitologiystävämme Olli Vaara epäili, oiskoon ollut kottarainen tuo.








Jyväskylän Nikolainkulma
 Mutta Ensio Olut tietää, että Jyväskylän tuon ajan kottariset viettivät aikaansa Nikolainkulmassa kottaraispöntössä nimeltä ”Kaupunginhotelli”, eivätkä suinkaan lirkutelleet Harjun päällä.





M. A.

Olavi

Teukka

Tässä edellä ei laulanut – kuten ehkä huomasitte - suinkaan kottarainen, eikä muukaan pieni lintunen, vaan M A Numminen, Olavi Virta, sekä Kullervo Linnan humppa-humppa- orkesteri "Pumppu-Veikot" solistinaan Teijo Joutsela.

Maisema Aurinkovuorelta Päijänteen
Asikkalanselälle
Parissa vuodessa Ensio Olut ehti Päijänteen alapäähän, n. 80 m Päijänteen pinnasta, 156 m merenpinnasta ylös ylenevän soraharjun, Vääksyn Aurikovuoren juurelle.


Aivan vaan triviatietona, Aurinkovuorella elää mm. äärimmäisen uhanalainen perhoslaji, muurahaissinisiipi sekä erittäin uhanalainen pikkusinisiipi, sekä harvinaisia kasveja, esim. alppivuokko (Anemone trifolia).


Sinirinta laulaa "tirlirlei", 
kuuntele vaikka!
Saavutettuaan ikää muutaman vuoden lisää Ensio Olut kiipesi Aurinkovuorelle – kotiharjulleen, jonka juurella asunto – eräänä kesäkuun aamuna, ja siellä sen kotiharjun päällä se lauloi, se pieni lintunen, sinirintasatakieli, että ”tirlirlei” vaan!


Niin vuodet vierivät luotamme pois, kuin virtana viivähtämättään, Ensio Olut suoritti opintonsa Joensuussa, teki töitään ympäri Suomea, mutta palasi aina maailmalta kotharjunsa juurelle, kunnes muutti yhä alemmas Kymijoen vesistöä, niin alas, kuin vain voi, Kymijoen suulle, Kotkaan.
 
Kukkiva puisto Kotkassa







Kukkiva tölli jossain
vallan muualla
Kotkassa kukkivat puutarhat sekä joskus harvoin myös jotkut töllit kukkivat.




Vaan kun ei ole harjuja pienten lintusten laulaa niiden yllä. Sen sijaan on satamat lokkien rääkkyä. Kuuntele vaikka.



Kotkan Ruusu




Juhannuksena Kotkan kaupungissa ei ole ketään; paitsi Ensio Olut on! Kaikki muut ovat menneet "saareen". Ja ehkä se Ruusu on myös paikalla.




Neito 
viljahalmeessa
Miten saataisi Kotkaan elämää Juhannukseksi? Miten olisi esimerkiksi Juhannusaattoyönä tapahtuva ”Salakuljettaja Laitisen viinan salakuljetuskilpailu”?

Ja tuollaista jälkeähän siinä syntyy,
kun neidot pääsevät Juhannusyönä
alastonna viljahalmeeseen!

Tai jos nuoriso- ja liikuntatoimi ideoisi johonkin viljahalmeen neitojen Juhannusyönä alastonna kieriskellä; esimerkiksi Katariinan urhrilukentälle; tulisi ainakin liikuntatoimi hoidettua? Katsomoon pääsymaksu, vaikkapa 50 €!

Alastonpotkupallokilpailu on jo keksitty:
Naisten alastonpotkupallon
Euroopanmestaruuskilpailu
vuonna 2013




Eikäpä tuo niin kaksista ole; Ensio Oluen mielestä neidot Kotkassa Juhannuksena viljahalmeessa hakkaa tuon vallan mennen tullen.