 |
| PyeongChang |
Nyt ne on taas olympialaiset kilpahiihdot hiihdetty ja kilpasukset pantu nippuun.
Tiedä, miten nämä nykysukset laitetaan kesäsäilöön, mutta ennenvanhaan – siis muinoin Ensio Oluen nuorna ollessa – sukset laitettiin pohjat vastakkain ja puupalikka siteiden kohdalle, ja sitten narulla kärjistä ja kannoista tiukasti yhteen; näin suksien jalkavuus säilyi saunan, navetan tms. ylisillä seuraavan talven koitoksiin.
 |
| Kilpa-Järviset |
Näiden kisojen maastohiihdon kuuluisin suksija ei ole suomalainen, saati sitten norjalainen, vaan Tongan ensimmäinen – ja kai ainoa - lumella hiihtäjä Pita Taufatofua!
Tongan hiihtokuningas Pita Taufatofua suoritti 15 kilometrin vapaan hiihtotavan olympiaurakkansa kunnialla. Taufatofua oli kilpailussa sijalla 114 ja hänen taakseen jäi kaksi kilpailijaa.
 |
| Tongalainen maastohiihtäjä Pita Taufatofua |
Taufatofua hävisi kilpailun voittajalle Dario Colognalle 22 minuuttia, 57 sekuntia ja 2 sekunnin kymmenysosaa. Taufatofuan aika oli 56.41,1. Taufatofua jätti taakseen Kolumbian Sebastian Uprimnyn (58.08,1) ja Meksikon German Madrazon (59.35,1).
Pita Taufatofua osallistui vuoden 2016 Rion olympialaisissa taekwondoon. Sittemmin hän on innostunut hiihdosta ja osallistui kuukauden harjoittelun jälkeen Lahden MM-kisoissa sprinttihiihtoon. Pyeongchangiin hän pääsi täpärästi hankkimalla FIS-pisteitä muun muassa rullasuksikisoista Kolumbiassa.
Pita Taufatofua pyrkii osallistumaan seuraavaksi Tokion vuoden 2020 kesäolympialaisten vesiurheilulajeihin. Vesiurheilussa Pita Taufatofualla vaihtoehtoina ovat lähinnä uinti tai uimahypyt.
Niin, osallistuihan tuohon edellä mainittuun 15 km:n hiihtokilpaan toki myös joitakin suomalaisia, esimerkiksi Kiteeltä kotoisin oleva Timo Grönlund, hän tosin edusti näissä kisoissa Boliviaa. Grönlund sijoittui hienosti sijalle 105 ja eroa voittajaan kertyi vain 9.34,5 minuuttia.
 |
| Therese Johaug, tuo sulohuuli |
Norjan hiihtäjistä mainittakoon tuo vääränlaista huulikiiltoa käyttänyt sulohuuli Therese Johaug; hän ei tosin saanut osallistua näihin skaboihin.
Suomalaisista suurimman mitalisaaliin näistä Olympialaista pyydysti Krista Pärnäkoski (huomasitteko, Ensio Olut ei vääntänyt Kristan sukunimeä ässällä alkavaksi, vaikka mieli teki). Eikä tietenkään pidä unohtaa Iivo Niskasen kultamitalia viidenkympin hiihdossa, jossa venäläinen olympiaurheilija - joka ei ole ainakaan vielä kärähtänyt valtiojohtoisesta douppingista - Aleksandr Bolshunov oli kakkonen.
 |
| Aleksandr syyttää suksiaan yhteis- työkyvyttömyydestä |
Aleksandr Bolshunov syytti kohta maaliin päästyään toisesta sijastaan ensin suksiaan: ”Tiesin jo kisan ensimmäisistä metreistä, etteivät sukset tee yhteistyötä!”
Seuraavaksi Bolshunov syytti Iivo Niskasta epäurheilijamaisesta käytöksestä, koska, kuten hän itse tuon kuvaili:
 |
| Iivo irvistää karmean julmasti |
”Kun hiihdin suomalaisen etumatkan kiinni, suomalainen hengitti niin kuin olisi tehnyt kuolemaa. Se oli tietysti bluffia, mutta oli rumaa tehdä niin. Yksikään venäläinen hiihtäjä ei turvautuisi moiseen vilppiin!"
"Sitten tuo ruoja meni ja vaihtoi sukset viimeiselle kierrokselle, hiihti minut kiinni, irvisti karmean pelottavasti sujahtaessaan ohi - ja saattoipa näyttää kieltäkin!”
 |
| Suksien vaihto |
Olihan noissa kisoissa toki muutakin, oli monenlaista hyppyristä hyppäämistä ja keppien kiertämistä alamäessä. Oli jääkiekon pelaamista ja kiven heittämistä jäällä. Siinä jääkiekon pelaamisessa Suomen suurin saavutus oli, kun Saksa pudotti Ruotsin jatkosta. Mutta ketä tuo nyt kiinnostaa?
Jäälajeista ehdottomasti kiinnostavinta noin kansainvälisesti olivat suloluistelut, ja niistä ehdottomasti jäätanssija Gabriella Papadakiksen nänni!
 |
| Gabriellan nänni |
Gabriella Papadakis oli juuri aloittanut jäätanssin lyhytohjelman parinsa Guillaume Cizeron kanssa, kun hänen asunsa takaosa petti. Cizeron nosti kätensä ylös ja repäisi samalla parinsa asun takaosan auki. Ja eikös vaan, kas terhakka nännihän se sieltä kurkisti!
Kaksikko suoriutui jäällä loistavasti, mutta helppoa esiintyminen ei ollut, sillä Papadakis joutui jatkuvasti kiskomaan asunsa yläosaa rintansa peitoksi.
”Se haittasi melko paljon”, Gabriella Papadakis kertoi suorituksensa jälkeen ja pyyhki kyyneleitään.
”Pahin painajaiseni toteutui juuri Olympialaisissa. Sanoin itselleni, että pitää vaan jatkaa, vaikka nänni vilkkuu.”
Ranskalaispari sai ohjelmansa taiteellisuudesta erinomaiset pisteet ja olivat ennen vapaaohjelmaa toisena.
Syksyllä 2017 Kosice Peace Marathon -tapahtuman loppusuoralle tultaessa slovakialaisjuoksija Jozef Urbanin maratonjuoksuhousut olivat katsojien riemuksi revenneet haarusista niin, että kellekset olivat riipuksissa ja itse Jorma Jortikkakin oli päässyt ulkoilemaan. Loppusuoralla Jozef Urban oli vieläpä lyönyt riemuitsevien katsojien kanssa yläviitosia täysin tietämättömänä alavarustuksensa julkisesta esiintymisestä.
Video tuosta löytyy tuosta osoitteesta, jos se nyt jotakuta kiinnostaa: https://www.youtube.com/watch?
 |
| Flavian pylly |
Vuonna 2009 Välimeren Kisoissa uimaritar Flavia Zoccarin uimapuku repesi takaa niin tarkkaan, että koko kireäksi trimmattu pylly pyrki esiin.
Britannian kelkkailujoukkueen alkuvauhdin työntäjä Gillian Cooke työnsi kelkkaa niin vauhdikkaasti liikkeelle vuonna 2010 maailmanmestaruuskilpailuissa Sveitsissä, että hänen kelkkailupukunsa ei kestänyt tuota, vaan avasi yllättäen suoran näkymän urheilijattaren peräpeiliin.
Tässä oli vain muutama esimerkki urheilusuoritusten tiimellyksessä sattuneista vilahteluista, että älä sinä Gabriella-kulta suotta sure ja häpeile, on sitä vilahdellut muillakin.
Ainsi sont les mamelons, kuten Ranskanmaalla tavataan sanoa.
Tähän lopuksi – ei siis loppuviimeksi, kuten nykypuhujat tuppaavat muka hienosti sanomaan - Ensio Olut halusi kertoa vielä Kotkan Santalahti Golf -kentän karheikoilla ja greeneillä sattuneen tapauksen, koska nuo 23. talviolympialaisten olympialadut oli rakennettu pääosin Pyeongchangin golfkentälle ja ympäristöön.
Ensio Olut on monilla ulkomaanmatkoillaan käynyt tietysti myös Etelä-Koreassa. Vieraillessaan viikon verran Soulissa, Etelä-Korean pääkaupungissa vuoden 1988 kesäolympialaisten aikaan ja asuessaan tuolloin Lotte Hotel Seoulissa Ensio Olut oli oppinut hotellin huonetarjoilijalta kaksi sanaa koreaa, daleun gumeong.
 |
| Korealainen hotellin huonetarjoilija |
”Daleun gumeong! Daleun gumeong!”, huonetarjoilija oli toistellut moneen kertaan – vieläpä niin äänekkäästi, että ääni oli kaikunut pitkin hotellin käytäviä. Kun Ensio Olut sitten kirjautui pois hotellista, reception-virkailija oli kumartanut syvään ja lausunut hymyillen kohteliaasti ”daleun gumeong”. ”Daleun gumeong”, oli Ensio Olut vastannut myös hymyillen ja kumartaen, koska käsitti maassa olevan kohteliaana tapana.
Parisenkymmentä vuotta tuon jälkeen kerran sitten oli ryhmä etelä-korealaisia turisteja vierailulla Kotkassa, ja kuinka ollakaan, ryhmän matkanjohtaja kutsui tulkin välityksellä Ensio Oluen, ”kuuluisan kotkalaisen Koreanmatkaajan”, pelaamaan Santalahteen kanssaan kierroksen golfia.
Kun tuo korealainen matkanjohtaja sitten oli saanut melko monen lyönnin jälkeen pallon koloon, Ensio Olut oli kumartanut kohteliaasti ja lausunut hymyillen: ”Daleun gumeong!”
”Miten niin ”toiseen reikään”, eikös juuri tähän reikään ollut tarkoitus pallo lyödä”, tulkki ihmetteli.
No, Ensio Olut päätti kuitenkin tällä kertaa olla kertomatta tuota tarinaa, joku toinen kerta sitten.
