VAPPUA, VAPPUA, VAPPUA VAAN!

Ylioppilaita
tässä markkeeraa
laulajatyttö Sanni

Vapun sanotaan olevan työläisten sekä ylioppilaiden juhla; tänä päivänä tuohon juhlijoiden joukkoon on lisättävä ainakin tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten ja yksinyrittäjien joukko, sekä muodikkaasti ”paskaduuneista” kieltäytvät prekariaatit.

Epätyypillisissä
työsuhteissa
työskenteleviä
edustaa puolestaan
juontaja Vappu Pimiä

Ensio Oluen saamien tietojen mukaan Suomen kansasta vain häviävän pieni vähemmistö tietää Vapun vietosta, tai sen synnystä edes tuon hönkäsen pöläystä. Monet olettanevat, että Vappu on nimetty Tanssii Tätien Kanssa - tv-ohjelman juontajan Vappu Pimiän mukaan. Jotkut – tai ehkä vaan muutamat - tietävät, että Vappu on saanut nimensä vuonna 779 jaa kuolleesta katolisen kirkon pyhimyksestä, merimiesten suojelijattaresta pyhästä Valburgista, jonka syntymän muistopäivä on 1.5. Ai eivätkö tienneet? No, nytpä sitten tietävät.

Miksi, tai oikeastaan keidän aloitteesta Vappua oikeastaan vietetään? Yleisesti luullaan, että Vappu olisi alun perin työväen juhla. Näin ei ole. Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton tosin järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890, mutta tapa ei vielä ottanut oikein kipinää.

Aleksanteri I 

Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen Vappua jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin ”laululla”. 1820-luvulla koko Venäjänmaan Keisari ja Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri I kuitenkin kielsi tällaiset vanhat kevätjuhlat. Vuonna 1828 Turun palon jälkeen keisarin määräyksestä Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat kuitenkin pian Nikolai I:n noustua tsaariksi kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää, vanhan, uuteen pääkaupunkiin muuttaneen akatemian nimeksi tuli keisari Aleksanteri I:n mukaan Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa (Kejserliga Alexanders Universitetet i Finland).

Mennäänpä nyt kuitenkin ihan Vapun oikeille alkujuurille ja luetaanpa hieman Wikipediaa, siellä kerrotaan seuraavaa:

”Keväällä 1898 alkanut työväestön juomalakko leimahti kahden kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin aloitteesta. Liiton jäsenet sitoutuivat lopettamaan väkijuomien käytön ainakin yhdeksi vuodeksi. Työmies-lehden päätoimittaja Matti Kurikka oli vahva liikkeen tukija ja alullepanija. Asian sai sanomalehden kautta tietoonsa Oulun piirilääkäri Konrad Relander, jonka ansiosta juomalakko laajeni koko maahan. Liike sai räjähdysmäisen kannatuksen: vuoden 1898 loppuun mennessä noin 70.000 ihmistä kirjoitti nimensä lakkolistoihin. Tämä merkitsi, että juomalakkolaisia oli 

Joukkovoimaa!
Pituus n. 4 m, 
tuoksuu viinalta

moninkertaisesti enemmän kuin nuorisoseuraliikkeessä ja työväenliikkeessä oli jäseniä. Vappuna 1898 juomalakkoliikkeen joukkokokouksiin osallistui Tampereella noin 15.000, Helsingissä ja Turussa noin 10.000 ja Oulussa vajaat 10.000 henkeä.”

Sitten Vappuna vuonna 1899 oli näistä juomalakkoliikkeen alkukokouksista kulunut se yksi vuosi ja juomalakko oli onnellisesti lusittu! Tämän päivän, 1.5.1899, ja näiden kahden oma-aloitteisen kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin muistoa siis me suomalaiset juhlimme vetämällä väkijuomia kitusiimme kaksin käsin, posket lontalla ja pää kahtaalle tutisten taas tänäkin Vappuna!

Suurrikollisen ja
massamurhaajan
vappupatsas Kotkan
Pohjoispuistossa

Kotkassa, ainakaan ei Kotkansaarella alkaneet vielä mitkään Vappujuhlat tuona vuoden 1899 Vappuna. Suomessa elettiin tuolloin vielä venäjänvallan aikaa ja Vappu oli normaali kuusitoista-, lyhimmillään kaksitoistatuntinen työpäivä. Kotkansaarella asui tai piti muuten majaansa tuolloin sahojen, rautatien sekä sataman työväkeä perheineen, merimiehiä, joukossa joskus neekeritäkin, roistoja – roistoista kuuluisin oli V. I. Lenin - huoria, juopottelevia kasakoita sekä ihan vaan kulkumiehiä ja tietenkin muuta joutoväkeä. Väkeä tällä Kotkansaarella ja Kotkan kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Hovinsaaren eteläosassa asui 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa tuhansin päin enemmän kuin nyt, mutta silloisessa Kotkan kaupungissa oli vain yksi poliisi; sahojen patruunat ja muu sen sellainen herrasväki ei puolestaan asunut Kotkansaarella vaan huviloissaan Kymin puolella.

Ennen koiralta
kusi loppuu,
kuin Kotkasta
viina!

Vappuna 1899 viinaa nuoresta satamakaupungista sai, ja sitä juotiin, ja sitten tapeltiin, kuten kaikkina muinakin vuosina kaikkina muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Uudenkarheasta, vuonna 1895 Palotorninvuorelle, aiemmin Tschedajeffin vuorena tunnetulle korkealle kalliolle rakennetusta puisesta palotornista oli hyvä näkyvyys yli tiheään rakennetun, puilla lämmitettävän puumökkikaupungin, ja sieltä havaitsikin mainiosti tulipalot, joita syttyi myös Vappuna 1899, kuten muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Itse palotorni paloi vasta elokuussa vuonna 1911.

Kotka 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa.
Kaksi piruntorjuntabunkkeria
ja tulipalonvartiontitorni.
Keskellä kauppahalli
nykyisen K-Market
Hyvätuulen
paikalla

Työläisten Vappu ei siis saanut alkusysäystä vuonna 1899 Kotkasta, mutta selityshän se on tuokin Vapun viettoon ympäripäissään.

Monet pitävät työväen Vapun alkusysäyksenä Haymarket-mellakkana tunnettua 4. toukokuuta 1886 Chicagossa Haymarket-aukiolla pidettyä kahdeksantuntista työpäivää vaatinutta työväen mielenosoitusta.

Mielenosoitus oli alkanut rauhanomaisena kulkueena työläisten vastareaktiona poliisin useiden työntekijöiden tappamiselle edellisenä päivänä. Kulkueessa vaadittiin äänekkäästi kahdeksan tunnin päivää. Tuntematon henkilö heitti räjähteen poliisijoukkoon poliisien pyrkiessä hajoittamaan väkivalloin tämän julkisen kokouksen. Pommiräjähdys ja sitä seurannut ammunta johtivat seitsemän poliisin ja vähintään neljän siviilin kuolemaan; haavoittuneita oli useita. Siinäpä hyvä syy ryypätä Vappuna.

Seuraavaksi muita hyviä syitä viinanjuontiin Vappuna:

Keisarikaveukset
Diocleti anus ja
Maximi anus

1.5.305 Keisarikaverukset Diocletianus ja Maximianus jäivät eläkkeelle Rooman keisarin hommista.

1.5.1704 Amerikan Bostonissa julkaistiin sanomalehdessä kaikkien aikojen ensimmäinen sanomalehtimainos.

1.5.1715 Preussi julisti sodan Ruotsille.

1.5.1725 Espanja ja Itävalta allekirjoittivat asekauppasopimuksen.

Kamehameha

1.5.1785 Kamehameha voitti Kalanikupulen, perusti Havaijin kuningaskunnan ja julistautui itse Havaijin kuninkaaksi.

1.5.1786 Mozartin oopperan "Figaron avioliitto" ensi-ilta Wienissä.

1.5.1852 Martha Jane Canary-Burke ("Calamity Jane") syntyi.

Doris Day Calamity Janena.
Croucho Marx on kertonut
tunteneensa Doris Dayn
jo, kun tämä ei vielä 
ollut neitsyt

1.5.1883 William "Buffalo Bill" Codyn ensimmäisen Wild West Shown ensi-ilta.

1.5.1889 Bayer toi markkinoille aspiriinipulverin.

1.5.1914 Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Yuan Shikai julistautui Kiinan keisariksi.

1.5.1941 Orson Wellesin elokuva Citizen Kane sai ensi-iltansa New Yorkissa.

1.5.1948 Pohjois-Korea julistautui Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi.

1.5.1951 Mikko Alatalo syntyi.

Priscilla ja Elvis

1.5.1960 Yli 18 km:n korkeudessa lentänyt amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin alas Sverdlovskissa Keski-Venäjällä.

1.5.1967 Elvis Presley meni naimisiin Priscilla Beaulieun kanssa.

1.5.1977 Yleisradion tv-uutiset lähetettiin ensimmäisenä kertaa värillisinä.

Paavo Pesusieni

1.5.1999 Paavo Pesusieni esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa.

Että valitse vaikka joku noista.

Vappusima on tärkeimpiä suomalaisen Vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan joko koko perheen mietona juhlajuomana - sitä on helppo valmistaa kotona fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta tarkasti seuraten – tai sitten tehdä terävämpää aikuisten simaa – sitäkin on helppo valmistaa kotona, kun ei seuraa fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta niin kovin tarkasti.

Kaupoissa myytävät ”perinteiset simat” eivät kelpaa oikeastaan edes Koskenkorvan lantringeiksi – paitsi jos on jo ihan kännissä.

Samppanja ja kuohuviinit kuuluvat kuulemma myös Vapun vietoon. Ensio Olutkin on niitä joskus maistanut ja kovin on - kuten kettu - happamiksi ne havainnut.

Vappunenä

Kaupunkien torilla, kävelykadulla ja puistokäytävällä on Vapun aikaan ja varsinkin Vappuaattona Ben Zytsk..., eiku Ben Zystzko..., eiku siis toi Ben Zyskowicz, noinhan se meni, -vappuneniä myyntikojuistaan myyviä kaupustelijoita ja ilmapallokauppiaita. Lapsille ostetaan usein juhlaan kuuluvia asioita kuten vappunaamareita, vappuilmapalloja ja vappuhuiskia; aikuiset vapunviettäjät

Vappunaama

 ostavat itselleen yleensä vain Ben Zyskowicz, nythän se meni kerralla, -vappuneniä, ujommat ostavat Ben Zyskowicz -kuminaamoja. Ja sitten on niin hauskaa!

Tippaleivät ja sun sellaiset saavat olla vakaan peruskotkalaisen

Tippaleipiä Helsingin
herrasväen
pöydässä

puolesta Helsingin herrasväen ja teekkarien sekä valmiiden tippainssien vappukotkotuksia, aito peruskotkalainen mussuttaa Vappunakin possoa – kuten vuoden muinakin päivinä.

Posso ja muki kahvia
Kotkan torikahvilassa

Vappukotkalaisen erottaa tavallisesta arkikotkalaisesta vain siitä, että possoa syövällä vappukotkalaisella on serpentiinejä kaulan ympärillä.

Insinöörioppilas Aleksandr Stepanovitš Popov

Niin, ettei vallan unohtuisi - olihan Ensio Olut insinöörioppilas kerran hänkin, ei tosin nyt tässä Kotkan XAMK:ssa (hyi, mikä typerä nimilyhenne), vaan 1970-luvulla WTOL:ssa, Joensuussa, ihan oikeassa vanhanajan Tekussa.

NOIDAT LENTÄVÄT MATALALLA

Pääsiäisenä luudan ostaja saa 
kylkiäisenä kaupassa
Pääsiäisnoidan

”Which one of these broomsticks is the Easter broomstick which comes with Witch”, kuten tuota ulkomaaksi voipi esimerkiksi siivousalan ihmisiltä kysyä.

Pääsiäisnoidatkaan eivät kaikkialla maailmassa saa lennellä luudillaan ihan miten tahansa; esimerkiksi Swazimaassa, noin miljoonan asukkaan kuningaskunnassa eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä, Pääsiäisnoidille on asetettu enimmäislentokorkeudeksi 500 jalkaa (ft) eli täsmälleen 152,4 metriä.

Swazimaan Ilmailuhallinto on säätänyt, että tämän enimmäislentokorkeuden ylittävät Pääsiäisnoidat tulee pidättää heti suoraan lennosta ja kirjoittaa heille 500.000 Etelä-Afrikan randia (= tämän päivän 7.4.2017 keskimääräisen valuuttakurssin mukaan 33.853,78€) sakkoa.

Swazimaan noita laillisella
lentokorkeudella

"Pääsiäisnoidillakin täytyy olla luudallalentelyissään sentään joku roti, joten he eivät saa lentää voimassa olevan luudallalentorajan yläpuolella", Swazimaan Ilmailuhallinnon tiedottaja Sabelo Dlamini selitti Ensio Oluelle vielä erikseen.

Tiedottaja Dlaminin kertoman mukaan määräys koski alunperin nykyisin niin suuresti yleistyneitä minikoptereita ja oli saanut alkujuonteensa yksityisetsivistä, jotka aiheuttivat vaaratilanteita ilmailulle etäohjaamillaan kameralla varustetuilla nelikoptereilla. Sittemmin määräyksen kohderyhmä oli laajennettu koskemaan kaikkea lennonjohdon ulkopuolista lentotoimintaa, joten nyt myös Pääsiäisnoidat ja ufot kuuluvat Swazimaassa tähän kohderyhmään.

Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut 9.10.2015 määräyksen OPS M1-32, Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen (ns. RPAS-määräys).

Lennokin lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua, eikä lentoonlähtömassa saa ylittää kolmea kiloa, jos aikomuksena on lentää asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella.

Etäohjattava
kamerallinen
nelikopteri

Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä maan tai veden pinnasta pois lukien erikseen määritellyt, ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistut lennokkien lennätyspaikat.

Lennokin lennättäminen esimerkiksi lentoaseman läheisyydessä on sallittua enintään 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä on vähintään viisi kilometriä. Lennokin on joka tapauksessa aina väistettävä kaikkia ilma-aluksia.

Tässä Trafin määräyksessä ei kuitenkaan sanota mitään Pääsiäisnoidista, joten he saanevat lennellä Suomen ilmatilassa yhä miten sattuu, jos he ovat suomalaisia Pääsiäisnoitia. Ensio Olut esittää, että Pääsiäisnoidat asentaisivat kuitenkin luutiinsa transponderit ilmailun yleensä ja erikseen omankin lentoturvallisuutensa tähden.

Ulkovaltalainen
Pääsiäisnoita

Ulkovaltojen Pääsiäisnoidat kuuluvat kai puolestaan rajavalvonnan toimialaan. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö tullee kuitenkin esittämään venäläiselle kolleegalleen Vladimir Putinille seuraavan tapaamisen yhteydessä, että myös venäläiset Pääsiäisnoidat velvoitettaisiin pitämään transponderit päällä lentäessään Suomen rajan läheisyydessä.

Luuta lienee vanhin tunnettu ilmaa raskaampi lentoväline. Ajatus joidenkin naisten lentotaidosta ei ollut keskiajalla enää noitavainojenkaan aikaan uusi, toisin kuin joissakin teoksissa esitetään.

Jo sumerilaisten ja babylonialaisten maailma oli täynnä pahoja henkiä eli noitia. Eräs vaarallisimmista sumerilaisista demoneista oli Ardat Lili eli Lilitu.

Kreikkalais-roomalaisilla Lilitua vastasi Lamia, joka oli heprealaisten Lilith -demonin esikuva. Hepreankielisen raamatun mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen vaimo. Lilitu oli naisdemoni, jolla oli siivet ja joka lensi öisin muiden henkien seurassa aiheuttaen monenlaista tuhoa. Hän oli lemmessä kyltymätön ja kävi öisin nukkuvien nuorten miesten - eritoten juuri miehuuteen heräävien teinipoikasten - kimppuun. Sittemmin on noitamaailmassa siirrytty luudan käyttöön ja nukkuvien miesten yöllinen seksuaalinen hyväksikäyttö on ainakin tilastotieteellisesti vähentynyt merkittävässä määrin. Valitettavasti.

Noidan lento ei suinkaan aina tai edes pääsääntöisesti tapahtunut luudan avulla. Noitasapattiin ratsastettiin mm. lehmillä ja sioilla. Saatettiinpa sapattiin lentää erityisen noitasalvan avustuksella.

Pääsiäisnoita lentämässä
Kyöpelinvuorelle
noitasapattiin

Noitasapatti on noitavainoihin liittyvä uskomus, jonka mukaan noidat kokoontuvat lentäen juhlimaan ja irstailemaan noitasapatiksi kutsuttuihin juhliin paikkaan, jota nimitetään eri alueilla eri nimellä. Ruotsin valtakunnan alueella siitä käytetään nimeä Blåkulla, Suomessa sitä kutsutaan Köypelinvuoreksi.

Noitasalvan reseptejä tunnetaan lukuisia. Virolainen tutkija Ülo Valk väittää, että resepteissä oli usein huumaavia ja aistiharhoja aiheuttavia aineita, kuten belladonnaa, oopiumia, hampun kukintoja ja hullukaalia. Suomessa noitasalvan tärkein ainesosa lienee kuitenkin ollut kärpässieni, jota šamaanit, lapinnoidat, noaidit, käytivät – käyttänevätköhän yhä, mene, tiedä – langetaakseen loveen hakeakseen tietoa Tuonelasta, tuonpuoleisesta.

Šamaaneista tunnetuin lienee Antero Vipunen, joka lankesi loveen hakeakseen Väinämöiselle tuolta Tuonelasta Vaka Vanhalta yhä puuttuvat kolme veneen syntysanaa.

Viikinkiaikaista
noitasalvaa

Noitasalvaa kaivettiin esiin kätköistä mm. Ahvenanmaalla 1666 alkaneessa noitaoikeudenkäynnissä. Tuomari Nils Psilanderin pettymykseksi kyseinen salva kuitenkin paljastui tavalliseksi, enimmältään hylkeen ihrasta valmistetuksi saapasrasvaksi.

Miten Pääsiäisnoidat noitasalvaa luudallalentelyyn sitten käyttävät, siitä ei ole edes Ensio Oluella varmaa tietoa, mutta – tämä seikka ei ehkä liity millään tavalla tähän – naisväki on käyttänyt alushousuja vasta hieman yli sata vuotta, eivätkä kaikki käytä vieläkään – ainakaan kaikissa tilanteissa.

Pääsiäisnoidat ja luudallalentely tuli käsiteltyä, käsitelläänpä sitten Pääsiäispuput ja -munat.

Viittaan tässä aiempaan tarinaani - jota et tietenkään ole luultavasti lukenut, ketku - ”Pääsiäisenä raatikkoonko?” Jos et halua olla ketku, niin lue tuosta:

http://ensioolut.blogspot.fi/2014/04/raatikkoon-raatikkoon.html

Neiti Kevät tänään

Kerron sen nyt vähän toisin sanoin, siis: Saksilainen "Neiti Kevät", Eastre (tai Oestre tai Ostara) oli kevään ja hedelmällisyyden jumalatar, jonka kunniaksi järjestettiin juhlat kevätpäiväntasauksen aikaan eaa. Eastren symboli oli kani johtuen kanin nopeasta lisääntymiskyvystä.

Kevät luo myös uutta elämää ja on näin uudestisyntymisen symboli; munat taas ovat ikivanha hedelmällisyyden sanansaattaja. Pääsiäismunat ovat Jeesus -nimisen, alunperin muinaisesta juutalaisen uskonnon profeetasta jumalhahmoksi kohotetun henkilön ylösnousemuksen symboli. Kuitenkin tämä muna ja kani -yhteys kehittyi vasta sitten, kun roomalaiskatolisuudesta tuli 1500-luvulla jaa hallitseva uskomus Saksassa ja roomalaiskatolisuus sulautui kiinteäksi osaksi jo syvälle keskieurooppalaisten mieliin syöpyneisiin munat ja kanit -uskomuksia. Tämän Jeesus -nimisen jumalhahmon teloitusjuhlan ajankohdaksi määriteltiin kevätpäiväntasauksen aika, koska omaa etuaan sekä paremmuuttaan ajava roomalaiskatolinen kirkko pyrki hämäämään kevään jumalatar Eastreen uskovia. Ja on onnistunutkin siinä.

Ensimmäinen Pääsiäispuputarina on dokumentoitu 1500-luvulta. Vuonna 1680 on puolestaan julkaistu ensimmäinen tarina, jossa kanin munia on kätketty puutarhaan.

Pääsiäispuput lisääntyvät tehokkaasti
piilottamalla munansa puutarhassa

Nämä tällaiset tarinat vietiin Yhdysvaltoihin Saksasta 1700-luvulla, kun saksalaiset maahanmuuttajat asettuivat Pennsylvaniaan. Amerikoista tarinoita puutarhoihin munivista kaniineista on sitten pyritty levittämään takaisin Euroopan raukoille rajoille aina tänne Pohjolan pahaisille perukoille asti.

Ikiaikaiseen kysymykseen, kumpi oli ensin, Pääsiäismuna, vai Pääsiäiskani, vastaus on siis Pääsiäiskani.

Suomalaiset aikaihmiset toki tietävät, etteivät nisäkkäät muni – tosin Australiassa elävät nokkasiilit ja lättänokkaiset vesinokkaeläimet munivat, mutta ne ovatkin eräänlaisia pussieläimiä, joten ei sääntöä ilman poikkeusta – eivätkä usko näihin amerikkalaisten uhvojuttuihin. Lapset ovat sitten toinen juttu; lapsosille jos uskotellaan, että nisäkkäät munivat, niin nehän voivat uskoa.

Hirvi istuu pesässään pellon pientareella 
ja hautoo hirveän suuria hirven muniaan

Joten lapsoset varoituksen sana: Jos löydätte Pääsiäisenä puutarhasta, tai vaikkapa pellon pientareelta tai ihan mistä tahansa minkä tahansa nisäkkään munat, älkää rakkaat lapset yrittäkö poimia niitä, ne ovat todennäköisesti vielä kiinni nisäkkäässä, ehkä jopa hirvessä!

Tai naapurin Uolevissa.