NYT KESÄKUNTOON!

Eduskunnan tulostaulu

Onhan se nyt maailman kumma, ettei tämä Kepu-Sipilän tunarihallitus saa vielä tänäkään kesänä vietyä edes Eduskunnan täysistunnon päätettäväksi uutta alkoholilakia, joka sallisi A-oluiden ja oikeiden long drink-juomien myymisen päivittäistavarakaupoissa, vaikka jo yli vuosi sitten uutisoitiin, että ”hallituspuolueet pääsivät tänään - eli 19.5.2016 - sopuun alkoholilain muutoksista”.

Kyse on siis taas kepulaisille tyypillisestä jälkilypsystä, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmin lukkoon lyödyillä sopimuksilla voi pelata kepulipeliä miten mielii, jos tupailloissa päätetään, että tehdyillä sopimuksilla sopii pyyhkiä kansanedustuslaitoksen per... siis pöytää.

Totuus on - ja tässä taas se todistetaan: Älä koskaan luota sopimukseen, jonka soipijaosapuolena on kepuli kepulainen. Kepu pettää aina!

Nyt ne – siis ainakin kepulaiset maatalojen emännät ja hurraauskovaiset - ovat taas ovat uudestaan keksineet, että se 0,8 tilavuusprosenttia, mikä on kyläkaupassa nyt myynnissä olevan keppanan ja A-oluen alkoholipitoisuuden ero, syöksisi suomalaisen maalaisnuorison niin suinpäin alkoholismin pimeimpään alhoon, ettei nuoresta polvesta löytyisi enää isiltä perityn tilan uutta isäntää, vaan nuoriso ajautuisi loppujen lopuksi kaupunkeihin siltojen alle pulituuria ryyppäämään ja näin maasetu autioituisi vallan.

Suviseurojen ruokahetki
A-oluen vapauduttua

Tietysti, jos uusi alkoholilaki määräisi, kuten jotkut ehkä pelkäävät, että lestadiolaisten suviseuroissakin olisi oltava hernekeiton kera A-olutta tarjolla, niin hihhuloinniksihan nämä seurat menisivät vallan, kuseskelisivat ihan minne sattuu, ja ruokailuteltan edustalla uskovaiset saattaisivat joutua kaljapäissään jopa joukkotappeluun.

Tosiasia kuitenkin on, että jo keskioluen vapauttaminen hidasti maaseudun autioitumista. Vai oletteko kuulleet, että yksikään isäntä olisi kaatanut talonsa keskikaljana kurkusta alas? Ennen keskioluen tuloa maaseudun kyläkauppoihin ökytalojen isäntien täytyi viinanhimossaan ajaa taksilla kaupunkiin viinanostoon; samalla reissulla saattoi erehtyä vallan tanssiravintolaan ja sitten siinä juotiin niin talot kuin tavaratkin.

Lahden Kauppahotelli

Eräs talollinen jossain päin – en nyt tarkenna tämän tarkemmin tässä, mutta tämä tarina on valitettavasti totta – Päijät-Hämettä, kyläkunnalla, jossa ainakin tuohon aikaan, siis -50-luvulla, vaikutti nuorisokasvatuksessa omalta osaltaan myös Kalkkisten Nuorisoseura, ajeli, kun kylän kaupoista sai vain vaarinkaljaa ja B-pilsneriä, tuon tuosta neljänkymmenen kilometrin päähän Lahden kaupunkiin pirssikyydillä, ja poikkesi usein niillä reissuillaan Lahden Kauppahotelliin, ja joi siellä muiden, vahvempien juomien ohella useamman pullon Mallasjuoman valmistamaa 

Lahen
Kummalliist
A-olutta

IV-veroluokan Lahden Erikois A-olutta; ottipa tästä hotellista joskus oikein huoneenkin. Ajelipa tuo isäntä niin usein näitä reissuja, että meni talo, meni maat, eikä isännän Esko-pojalle jäänyt enää maata viljeltäväksi, vaan pojan oli muutettava ihan Helsinkiin asti, jossa hän ajautuikin sitten viimein Yleisradion  radiokuuluttajaksi. Varoittava on tämä tarina A-oluettomasta maaseudusta.

Malskin torvisoittokunta
silloin joskus

No asioissa eteenpäin, kun nämä hallituspuolueet, keput, persut, sun kokkareet eivät osaa päättää, saisimmeko me suomalaiset vapaasti ostaa jo tänä kesänä ruokakaupoista kunnollista ginistä ja greippilimusta tehtyä luonnollista lonkeroa, vai onko meidän yhä tyytyminen sammuttamaan kesäjanomme keinotekoisilla, terveydelle vaarallisilla esansseilla maultaan kaukaisesti jotenkin ginnylonkeroa muistuttavaan, väriaineilla viemärivettä muistuttavan harmaaksi värjättyyn, vedellä keskikaljan vahvuiseksi laimennettuun omenaviiniin.

Sitten sähköiseen viestintään:

Roskapostien mukaan Ensio Olut saisi päivittäin parissa minuutissa rahaa lainaksi lähes rajattomasti ilman takuita, niin luottokelpoinen Ensio Olut on! Ja kaiken maailman kasinoissakin voittoja tulisi läjäpäin, kunhan vain viitsisi niitä pelata. Mutta koska Ensio Olut pelkää velkaa kuin ruttoa, eikä pelaa muita kuin Veikkauksen Lottoja, Ensio Olut ei mene halpaan; Ensio Olut ei edes ole huolinut sitä 1 euron Samsung-puhelinta, vaikka sitä on tyrkytetty monen monta kertaa.

Varavene, ei kesäkunnossa

Monilla suomalaisilla on kesämökki, ja ainakin kotkalaisilla vene. Ensio Oluella ei ole kumpaakaan, ei kesämökkiä, ei venettä, ei edes sitä kaatamatonta varavenettä, joten niitä ei tarvitse laittaa kesäkuntoon.

Mutta onpa Ensio Oluella tuo etuveijari. Nyt joku roskapostin lähettäjä on keksinyt tuon elimen olemassaolon, ja lähettikin roskapostina Ensio Oluen elsisanet -sähköpostiosoitteeseen viestin ”Nyt peniksesi kesäkuntoon”. Elsisanet -sähköpostiosoitteensa Ensio Olut onkin varannut juuri ja vain tämänkaltaisille roskaposteille; oikeat sähköpostit tulevat sitten siihen toiseen osoitteeseen.

Panomies

Ja vitut se millekään roskapostittajalle toisen ihmisen kullin kunto kuuluu; onko kenen kikkeli nyt talvi- vai kesäkunnossa! Tärkeintä on, että kusi kulkee niin kesät kuin talvet. Kusemiseen on Ensio Olut tuota pääosin käyttänyt; muuhun vain vähän, ehkä yhteen laskienkin vain pienen häviävän hetken elämästään – promillen murto-osan ehkä jo yli seitsenkymmenvuotisesta elämätaipaleestaan. Maailman kovimmatkin panomiehet käyttävät kulliaan pääosin kusemiseen, eivät panemisen. Suurimman osan ajasta tuo vehje roikkuu meillä kaikilla miehillä vaan turhanpanttina joutilaana lerppuna.

Ylen hauskoja, sitä ei Ensio Olut kiistä, ovat nuo harvinaiset panohetket onnistuessaan olleet, vaikka vähääkään ei noina hetkinä ole naurattanut. Mutta samalta se naiminen on maistunut oli kesä tai sitten talvi.

Elefantilla on penis

”Peniksesi kesäkuntoon”, hyi hitto! Penis, koiralla on penis – ja elefantilla. Ihmisellä on kulli, mulkku, kyrpä, kikkeli, pili, mikä kenelläkin, mutta että ”penis” - ei, hyi olkoon!

Jotkut sanonevat, että puhuminen peniksestä on sivistyneempää, kuin kullista puhuminen. Mainosmiehet / -naiset ovat keksineet pillunkarvoitukselle peiteilmaisuja, kuten ”bikiniraja” ja ”intiimialue”, vaikka kaikki tietävät, että näillä salasanoilla tarkoi

Kesäkunnossa on!

tetaan juuri näitä pillunkarvoja.

Jos ”penis” on yhtä hieno ja sivistynyt sana kuin ”vulva”; miksei naisille mainosteta ”Nyt vulvasi kesäkuntoon”. Ehkä mainostetaankin, mene tiedä.

Moniko mies muuten tietää, mikä ihme ja missä on tuo ”vulva”? Nyt kaikki äijät googlettamaan!

Ensio Olut on ihan itse nähnyt jonkun kerran - joskus kauan, kauan sitten – syvää kiitollisuutta elämälle tuntien ihan ihka elävän vulvan, ja vieläpä aivan lähietäisyydeltä, kielenmitan päästä, mutta niinä kertoina on melkein aina ollut niin pimeää, ettei oikeastaan ole nähnyt mitään.

Noista mainostoimistojen keksimistä jutuista vielä. Joku aika sitten erästä leivänpäällyslevitettä mainostettiin, että se sisältää kasvirasvaa ja ”kirnumaitoa”. Kirnuamalla valmistetaan hapatetusta kermasta voita, ja prosessissa jää jäljelle kirnupiimää. Kirnupiimä lienee kuitenkin ollut näille helsinkiläisille hipstereille liian rahvaanomainen termi, joten nämä mainosveijarit keksivät kysymättä tosiasioita esimerkiksi Hilja Maitotytöltä, tai joltain muulta meijerihenkilöiltä, että ”kirnumaitoahan” se oikeastaan varmaan on. 

Hilja Maitotyttö

Johonkin naamarasvaan on mainostoimistoissa lisätty ”merisokeria”, ja joghurttiin ”vain maitosuolaa”. Taitavat olla nyt nämä puurot ja vellit mennä mainostoimistoimittajilla vallan sikin sokin ja sekaisin; merisokeria löytää vain, jos osuu sokerilastissa olleen laivan niin äskettäiselle haveripaikalle, ettei sokerilasti ole vielä ehtinyt liueta ja laimeta meriveteen. Maidossa puolestaan on monenlaisia suoloja, mutta ei erikseen mitään ”maitosuolaa”. Meressä on merisuolaa ja maidossa maitosokeria eli laktoosia, ja tämä laktoosi, maitosokeri on maidossa juuri sitä, mikä maidossa ja maitotuotteissa pierettää niin naukeasti.

Tässä taannoin oli myytävänä - ainakin Karhulan S-marketissa oli - kananmunien ostohyllyillä munia 12 kappaleen kennoissa; kennoissa luki päällä, että "Maalaisisännän munia". Oiva, mutta kepuli markkinatemppu oli tämä; menekki oli hyvä, koska ostivat Karhulan rouvat ne nopeasti loppuun. Kotona vasta huomasivat, että ihan tavallisia kanamuniahan ne "Maalaisisännän munat".

Kymin eikä Kotkan naisista monikaan ei ehtinyt munanjaolle.

Lopuksi kaunista suloisen Maikki Pisilän kesäistä laulamista: