keskiviikko 11. syyskuuta 2019

HAINUUN SERIHVI






Joo, joo, kyllä Ensio Olut tietää, että serihvissä hoo tulee heti ässän jälkeen ja veen tilalla on kaksi äffää, ja hainuuni kuuluu kirjoittaa ”high noon”.
Kotkan serihvit ehtivät ensimmäisinä
liikenneonnettomuuspaikalle!



Suomen polliiseistakin se, joka osaa - kuten tunnettua - kirjoittaa, kirjoittaa hienosti ”Sheriffi” ja ”High Noon”, ja se toinen, joka osaa puolestaan lukea, lukee, että ”Serihvi” ja ”Hainuun”. Sitten tarvitaan vielä kolmas poliisi valvomaan, että nämä kaksi älyn atleettia eivät eksy.



Silloin joskus pian 1950-luvun puolivälin jälkeen, kun Ensio Olut kävi koulua vielä Vääksyn alakansakoulun alaluokilla, emme me koululapset noita ulkomaankielen kirjoitusasuja osanneet, vaan sanoimme ”serehvi” ja ”hainuun”, koska olimme radion pääkuuluttaja kreivi Carl-Erik Creutzin https://www.youtube.com/watch?v=ovxZghhhhjE, tai radioluuluttaja Kaisu Puuska-Joen https://www.youtube.com/watch?v=G-38BEI65WM kuulleet kuuluttavan, että Lauantain Toivottujen Levyjen vihoviimeisenä kappaleena soitettavan nyt Olavi Virran laulaman iskusävelen ”Mua älä hylkää oma armain” elokuvasta ” High Noon, Sheriffi”. Ja meistä nörssipojista se kuulosti – ainakin Ensio Olut kuuli sen ihan selvästi - että ”Hainuun Serihvi”.


Ja vertailun vuoksi sama laulu alkuperäisestä elokiuvasta:




Tässä sitten vähän parempi ulkomaan laulaja, Dean Martin vetää saman biisin. Mutta ei se ole sentään mikään ulkomaan Olavi Virta:




Kuvaa tuosta velipojan koulupuserosta
serihvintähtineen ei luonnollisesti enää
ole, mutta tässä kuvassa on hattu,
jossa on sellainen tähti

Ensio Olut oletti tuohon aikaan, että kun eräässä laulussa sanotaan, että ”linjuriauto on maantienässä”, että se ”maantienä” on joku maanrakennustermi, toinen nimitys maantien ojalle, esimerkiksi, ja linjuriauto on näinollen ajanut tieltä ulos, kai ojaan, joten ei ole outoa, että, koska Ensio Olut tiesi isompien poikien kertomana, koska Ensio Oluen isolla veljellä oli koulupusero, jossa oli rinnassa serihvin tähti, ja häntä tästä syystä sanottiin Suivan Serihviksi, serihvin olevan amerikkalainen poliisi, Ensio Olut oletti, että ”Hainuu” on sitten paikkakunta Amerikassa, vähän niin kuin Kainuu Suomessa.


Poispurettu Vääksyn Nuorisoseurantalo
Itse tuota lapsilta kiellettyä elokuvaahan Ensio Olut ei tuohon aikaan ollut vielä nähnyt, sitä ei kai edes ollut esitetty siinä lähimmässä mahdollisessa elokuvien esityspaikassa, SKDL:n, eli kommunistisen Anianpellon työväenyhdistyksen hallitsemassa ”Moskovaksi” sanotussa työväentalossa, tuossa, joka on hassusti nykynimeltään ”Torppa”; toinen mahdollinen esityspaikka, Vääksyn Nuorisoseurantalo, oli puolestaan kaukana toisella puolella kylää.


Sittemmin Ensio Olut on tien- ja vesirakennusinsinöörinä oppinut, että ”maantienä” ei ei ole maanrakennustermi - eikä ”Hainuukaan” ole paikkakunta Amerikassa.


Tässä on sen ”Hainuun Serihvin” osa 2, "Hainuun Serihvin paluu". (Valitettavasti teksityksettä, mutta ei kai se haittaa, koska pääasiassa nämä tällaiset elokuvat ovat lähes pelkästään jatkuvaa pyssyjen pauketta):



Elokuvatrilogian kolmatta osaa, "Hainoon Serihvin poika", ei ole vieläkään filmattu. Mutta odotellaan, odotellaan...


Kerrotaanpa vielä tarina vasta nelivuotiaan pikku-Ensio Oluen päiväkotiajalta. Päiväkodissa oli leikitty edellisenä päivänä rosvoa ja poliisia.


Pikku-Ensio Oluen isä on poliisi, ja poliisihan kuuluu tietysti Poliisien Urheiluseuraan, ja Poliisien Urheiluseuralla oli laillinen – tietysti laillinen, olihan kyse poliisiurheilusta – arpajaislupa.


Pikku-Ensio Oluen poliisi-isä saattoi eräänä vapaapäivänään poikansa päiväkodin ulko-ovelle, antoi pojalleen jokusen arpalipun myytäväksi päiväkodin tädeille kuten oli tätien kanssa sovittu ja muistutti sanomaan, että arpajaisten tuotto menee lyhentämättä Poliisien Urheiluseuran toimintaan.


No, kun pikku-Ensio Olut sitten myymään niitä arpoja eskarin tädeille, niin yksi tädeistä kysyi pikku-Ensio Oluelta, että minkäs hyväksi niiden arpajaisten tuotto menee.


Losvojen Ulheiluseulan toimintaan lyhentämättä tietty!”



Tässä loppuviimeksi - kuten nykyisin kai kuuluu sanoa tarkoitettasessa sanoa, että lopuksi - Reino Helismaan Balladi Villistä Lännestä, jos pyssynpauke ei vielä riittänyt: