VAPPU ON TAAS, VAPPU ON TAAS!

 

VARMAANKIN JO VAPPUNA 2023 TUON ANKEAN LENININ PATSAKSEN PAIKALLA SEISOO TÄLLAINEN HYVÄNTAHTOINEN KOTKAN PUISTOTONTTU!

VAPPUJEN VAPPUA !

 

Ylioppilaita
tässä markkeeraa
laulajatyttö Sanni

Vapun sanotaan olevan työläisten sekä ylioppilaiden juhla; tänä päivänä tuohon juhlijoiden joukkoon on lisättävä ainakin tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten ja yksinyrittäjien joukko, sekä muodikkaasti ”paskaduuneista” kieltäytyvät prekariaatit.

Epätyypillisissä
työsuhteissa
työskenteleviä
edustaa puolestaan
juontaja Vappu Pimiä

Ensio Oluen saamien tietojen mukaan Suomen kansasta vain häviävän pieni vähemmistö tietää Vapun vietosta, tai sen synnystä edes tuon hönkäsen pöläystä. Monet olettanevat, että Vappu on nimetty Tanssii Tätien Kanssa - tv-ohjelman juontajan Vappu Pimiän mukaan. Jotkut – tai ehkä vaan muutamat - tietävät, että Vappu on saanut nimensä vuonna 779 jaa kuolleesta katolisen kirkon pyhimyksestä, merimiesten suojelijattaresta pyhästä Valburgista, jonka syntymän muistopäivä on 1.5. Ai eivätkö tienneet? No, nytpä sitten tietävät.

Miksi, tai oikeastaan keidän aloitteesta Vappua oikeastaan vietetään? Yleisesti luullaan, että Vappu olisi alun perin työväen juhla. Näin ei ole. Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton tosin järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890, mutta tapa ei vielä ottanut oikein kipinää.

Aleksanteri I 

Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen Vappua jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin ”laululla”. 1820-luvulla koko Venäjänmaan Keisari ja Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri I kuitenkin kielsi tällaiset vanhat kevätjuhlat. Vuonna 1828 Turun palon jälkeen keisarin määräyksestä Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat kuitenkin pian Nikolai I:n noustua tsaariksi kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää, vanhan, uuteen pääkaupunkiin muuttaneen akatemian nimeksi tuli keisari Aleksanteri I:n mukaan Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa (Kejserliga Alexanders Universitetet i Finland).

Mennäänpä nyt kuitenkin ihan Vapun oikeille alkujuurille ja luetaanpa hieman Wikipediaa, siellä kerrotaan seuraavaa:

”Keväällä 1898 alkanut työväestön juomalakko leimahti kahden kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin aloitteesta. Liiton jäsenet sitoutuivat lopettamaan väkijuomien käytön ainakin yhdeksi vuodeksi. Työmies-lehden päätoimittaja Matti Kurikka oli vahva liikkeen tukija ja alullepanija. Asian sai sanomalehden kautta tietoonsa Oulun piirilääkäri Konrad Relander, jonka ansiosta juomalakko laajeni koko maahan. Liike sai räjähdysmäisen kannatuksen: vuoden 1898 loppuun mennessä noin 70.000 ihmistä kirjoitti nimensä lakkolistoihin. Tämä merkitsi, että juomalakkolaisia oli 

Joukkovoimaa!

moninkertaisesti enemmän kuin nuorisoseuraliikkeessä ja työväenliikkeessä oli jäseniä. Vappuna 1898 juomalakkoliikkeen joukkokokouksiin osallistui Tampereella noin 15.000, Helsingissä ja Turussa noin 10.000 ja Oulussa vajaat 10.000 henkeä.”

Sitten Vappuna vuonna 1899 oli näistä juomalakkoliikkeen alkukokouksista kulunut se yksi vuosi ja juomalakko oli onnellisesti lusittu! Tämän päivän, 1.5.1899, ja näiden kahden oma-aloitteisen kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin muistoa siis me suomalaiset juhlimme vetämällä väkijuomia kitusiimme kaksin käsin, posket lontalla ja pää kahtaalle tutisten taas tänäkin Vappuna!

Suurrikollisen ja
massamurhaajan
vappupatsas Kotkan
Pohjoispuistossa

Kotkassa, ainakaan ei Kotkansaarella alkaneet vielä mitkään Vappujuhlat tuona vuoden 1899 Vappuna. Suomessa elettiin tuolloin vielä venäjänvallan aikaa ja Vappu oli normaali kuusitoista-, lyhimmillään kaksitoistatuntinen työpäivä. Kotkansaarella asui tai piti muuten majaansa tuolloin sahojen, rautatien sekä sataman työväkeä perheineen, merimiehiä, joukossa joskus neekeritäkin, roistoja – roistoista kuuluisin oli V. I. Lenin - huoria, juopottelevia kasakoita sekä ihan vaan kulkumiehiä ja tietenkin muuta joutoväkeä. Väkeä tällä Kotkansaarella ja Kotkan kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Hovinsaaren eteläosassa asui 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa tuhansin päin enemmän kuin nyt, mutta silloisessa Kotkan kaupungissa oli vain yksi poliisi; sahojen patruunat ja muu sen sellainen herrasväki ei puolestaan asunut Kotkansaarella vaan huviloissaan Kymin puolella.

Ennen koiralta
kusi loppuu,
kuin Kotkasta
viina!

Vappuna 1899 viinaa nuoresta satamakaupungista sai, ja sitä juotiin, ja sitten tapeltiin, kuten kaikkina muinakin vuosina kaikkina muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Uudenkarheasta, vuonna 1895 Palotorninvuorelle, aiemmin Tschedajeffin vuorena tunnetulle korkealle kalliolle rakennetusta puisesta palotornista oli hyvä näkyvyys yli tiheään rakennetun, puilla lämmitettävän puumökkikaupungin, ja sieltä havaitsikin mainiosti tulipalot, joita syttyi myös Vappuna 1899, kuten muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Itse palotorni paloi vasta elokuussa vuonna 1911.

Kotka 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa.
Kaksi piruntorjuntabunkkeria
ja tulipalonvartiontitorni.
Keskellä kauppahalli
nykyisen K-Supermarket
Hyvätuulen paikalla

Työläisten Vappu ei siis saanut alkusysäystä vuonna 1899 Kotkasta, mutta selityshän se on tuokin Vapun viettoon ympäripäissään.

Monet pitävät työväen Vapun alkusysäyksenä Haymarket-mellakkana tunnettua 4. toukokuuta 1886 Chicagossa Haymarket-aukiolla pidettyä kahdeksantuntista työpäivää vaatinutta työväen mielenosoitusta.

Mielenosoitus oli alkanut rauhanomaisena kulkueena työläisten vastareaktiona poliisin useiden työntekijöiden tappamiselle edellisenä päivänä. Kulkueessa vaadittiin äänekkäästi kahdeksan tunnin päivää. Tuntematon henkilö heitti räjähteen poliisijoukkoon poliisien pyrkiessä hajoittamaan väkivalloin tämän julkisen kokouksen. Pommiräjähdys ja sitä seurannut ammunta johtivat seitsemän poliisin ja vähintään neljän siviilin kuolemaan; haavoittuneita oli useita. Siinäpä hyvä syy ryypätä Vappuna.

Seuraavaksi muita hyviä syitä viinanjuontiin Vappuna:

Keisarikaveukset
Diocleti anus ja
Maximi anus

1.5.305 Keisarikaverukset Diocletianus ja Maximianus jäivät eläkkeelle Rooman keisarin hommista.

1.5.1704 Amerikan Bostonissa julkaistiin sanomalehdessä kaikkien aikojen ensimmäinen sanomalehtimainos.

1.5.1715 Preussi julisti sodan Ruotsille.

1.5.1725 Espanja ja Itävalta allekirjoittivat asekauppasopimuksen.

Kamehameha

1.5.1785 Kamehameha voitti Kalanikupulen, perusti Havaijin kuningaskunnan ja julistautui itse Havaijin kuninkaaksi.

1.5.1786 Mozartin oopperan "Figaron avioliitto" ensi-ilta Wienissä.

1.5.1852 Martha Jane Canary-Burke ("Calamity Jane") syntyi.

Doris Day Calamity Janena.
Croucho Marx on kertonut
tunteneensa Doris Dayn
jo, kun tämä ei vielä 
ollut neitsyt

1.5.1883 William "Buffalo Bill" Codyn ensimmäisen Wild West Shown ensi-ilta.

1.5.1889 Bayer toi markkinoille aspiriinipulverin.

1.5.1914 Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Yuan Shikai julistautui Kiinan keisariksi.

1.5.1941 Orson Wellesin elokuva Citizen Kane sai ensi-iltansa New Yorkissa.

1.5.1948 Pohjois-Korea julistautui Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi.

1.5.1951 Mikko Alatalo syntyi.

Priscilla ja Elvis

1.5.1960 Yli 18 km:n korkeudessa lentänyt amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin alas Sverdlovskissa Keski-Venäjällä.

1.5.1967 Elvis Presley meni naimisiin Priscilla Beaulieun kanssa.

1.5.1977 Yleisradion tv-uutiset lähetettiin ensimmäisenä kertaa värillisinä.

Paavo Pesusieni

1.5.1999 Paavo Pesusieni esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa.

Että valitse vaikka joku noista.

Vappusima on tärkeimpiä suomalaisen Vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan joko koko perheen mietona juhlajuomana - sitä on helppo valmistaa kotona fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta tarkasti seuraten – tai sitten tehdä terävämpää aikuisten simaa – sitäkin on helppo valmistaa kotona, kun ei seuraa fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta niin kovin tarkasti.

Kaupoissa myytävät ”perinteiset simat” eivät kelpaa oikeastaan edes Koskenkorvan lantringeiksi – paitsi jos on jo ihan kännissä.

Samppanja ja kuohuviinit kuuluvat kuulemma myös Vapun vietoon. Ensio Olutkin on niitä joskus maistanut ja kovin on - kuten kettu - happamiksi ne havainnut.

Vappunenä

Kaupunkien torilla, kävelykadulla ja puistokäytävällä on Vapun aikaan ja varsinkin Vappuaattona Ben Zytsk..., eiku Ben Zystzko..., eiku siis toi Ben Zyskowicz, noinhan se meni, -vappuneniä myyntikojuistaan myyviä kaupustelijoita ja ilmapallokauppiaita. Lapsille ostetaan usein juhlaan kuuluvia asioita kuten vappunaamareita, vappuilmapalloja ja vappuhuiskia; aikuiset vapunviettäjät

Vappunaama

 ostavat itselleen yleensä vain Ben Zyskowicz, nythän se meni kerralla, -vappuneniä, ujommat ostavat Ben Zyskowicz -kuminaamoja. Ja sitten on niin hauskaa!

Tippaleivät ja sun sellaiset saavat olla vakaan peruskotkalaisen 

Tippaleipiä Helsingin
herrasväen
pöydässä

puolesta Helsingin herrasväen ja teekkarien sekä valmiiden tippainssien vappukotkotuksia, aito peruskotkalainen mussuttaa Vappunakin possoa – kuten vuoden muinakin päivinä.

Posso ja muki kahvia
Kotkan torikahvilassa

Vappukotkalaisen erottaa tavallisesta arkikotkalaisesta vain siitä, että possoa syövällä vappukotkalaisella on serpentiinejä kaulan ympärillä.

Insinöörioppilas Aleksandr 

Stepanovitš Popov

Niin, ettei vallan unohtuisi - olihan Ensio Olut insinöörioppilas kerran hänkin, ei tosin nyt tässä Kotkan XAMK:ssa (hyi, mikä typerä nimilyhenne), vaan 1970-luvulla WTOL:ssa, Joensuussa, ihan oikeassa vanhanajan Tekussa.

PÄÄSIÄISEN TODELLINEN TARINA

 

Toive. Neiti Kevät herää,
menneen talven tonttu
häipyy hiipuen pois

Maallinen kulttuuri on oikeastaan juhlinut kevätjuhlana - ja juhlii yhä - kevätpäiväntasausta, kun taas uskonnollinen kulttuuri juhlii ylösnousemusta.

Sanooko kuitenkaan kukaan tavallinen, eli kuten uskovaiset sanovat, ”maallistunut” ihminen, että ”juhlitaanpa nyt tätä kevätpäiväntasausta”. No ei, joten kerrotaanpa:

Todellisuus. Pääsiäinen
2018 - talven tonttu on
yhä voimissaan

Varhainen kristinusko huomasi käytännölliseksi ottaa omaan käyttöönsä ”pakanoiden” juhla-ajan, juuri tämän kevätpäiväntasauksen, ajankohdan, jota länsimaissa vietetään nyt Pääsiäisenä.

Monissa muinaisissa kulttuureissa on kerrottu tarinaa, jossa kerrotaan pojan (aurinko) kuolemasta ristillä (Etelän risti -tähtikuvio), ja kuinka pojan uudestisyntyminen voittaa pimeyden voimat.

Kristinusko perustuu siis muihin, varhaisempiin jumaluskontoihin, se on totta, vaikka tosiuskovaiset sen kiistävätkin.

Olettamus on, että suusanallinen poika / aurinko -yhteys on vanha, jotain jostain muinaisesta maailmasta. Koska muinaiset eivät puhuneet nykysuomea, vaan muinaisulkomaata, emme aivan tarkkaan tiedä, mitä nuo muinaiset uskoivat. Samoin tiedetään, että kaikki tietävät, että eteläinen risti näkyy vain päiväntasaajan eteläpuolella.

Villipeto

Mutta kristittyjen, jotka pitävät väitettä, että kristinusko on vain joukko kopioita vanhemmista uskonnoista, puppuna, ydinvaatimus on, että kaikkialla muinaisessa maailmassa olisi silloin myös täytynyt ristiinnaulita jumalia, on puppua. Ristiinnaulitseminen oli vain yksi kiduttamalla tappamisen muoto, ja roomalaisten erityissuosiossa sirkushuveissa villipedoille elävältä syöttämisen lisäksi.

Myös rinnakkaisia, kilpailevia ylösnousseita pelastajia oli runsaasti. Varmaa on, että moni uskovainen lukija heittää nyt pilkkakirveellä kirjoittajaa, että onkohan tämä kirjoittaja perehtynyt nyt uskontojen historiaan lainkaan?

Vaan kun on. Uskontojen historia on eri asia kuin kirkkohistoria, jota opetettiin ainakin vielä silloin ainoana totuutena, kun tämä ”Ensio Oluen” kirjoittaja kävi koulua. Uskontojen historia sen sijaan on maailmanhistoriaa. Onko sitten mikään kirjoitettu historia oikeasti totta vai vaan kirjoittajansa harhakuvitelmaa, on sitten taas eri asia.

Mennäänpä nyt kuitenkin tähän Pääsiäiseen.

Ēostre

Suomen sana ”Pääsiäinen” on tullut suomen kieleen slaavilaisten kielten kautta latinan pääsiäisaikaa tarkoittavista sanoista Paschale tempus (vrt. ortodoksinen pääsiäisruoka pasha). Monien Ulkomaiden – mm. englantia puhuvien maiden ”Easter” taas juontaa juurensa eurooppalaiseen muinaiseen kevään Ēostre tai Ostara -jumalattareen.

Kristinusko rinnastuu juhlapäivineen, pääsiäisineen ja muine menoineen läheisesti sitä vanhempiin uskontoihin, kuten mithralaisuuteen - yhteisinä piirteinä on, että mm. kummankin kultin jäsenille suoritetaan kaste ja pyhä ehtoollinen. Mithra eli Mitra oli muinaispersialainen, alkujaan intialainen auringon jumala.

Ensimmäisinä vuosisatoina ajanlaskun alun jälkeen Mithran palvonta levisi Roomaan saaden kannatusta varsinkin sotilaspiireissä ja muuttui samalla salaseuralaisuudeksi.

Mithra

Mithra-jumalasta on varhaisimmat maininnat vuodelta 1380 eaa. olevassa Heettiläisten kuninkaan Suppiluliuma I:n ja Mitannin kuninkaan Mativatsan välisessä rauhansopimuksessa.

Roomalainen mithralaisuus oli mysteeriuskonto, jonka oppeja ei tunneta tarkasti. Sen uskonharjoittajat eivät kirjoittaneet oppejaan pyhiksi kirjoituksiksi, vaan siirsivät tietonsa suullisesti eteenpäin.

Mithra syntyi talvipäivänseisauksen aikaan päivänä, jota me nyt kutsumme Joulupäiväksi, ja hänen seuraajansa juhlivat ”Voittamatonta Aurinkoa” (Sol Invictus) kevätpäiväntasauksen aikaan. Mithra-kultin kuvissa Mithra tappaa härän ja juo sen verta.

Vasta niin myöhään kuin 4. vuosisadalla jaa. tämä Mithrasiin liittyvä aurinkouskonto oli viimeinen suuri ”pakanallinen” kultti, jonka katolinen paavin kirkko joutui voittamaan.

Vatikaanin Pyhän Pietarin kirkon paikalla oli Rooman keisarien aikaan erään toisen uskonnon Kybele-jumalattaren temppeli, jossa kunnioitettiin jumalattaren lisäksi hänen poikaansa Attista. Attis kuoli ja ylösnousi vapahtaen luonnon keväiseen kukintaansa ja ihmiset iloitsemaan elämästä. 

"Täh, eikö kristinuskon keskeisin mysteeri siten olekaan kristillinen idea", kysyvät nyt varmaan useat, jos ei vallan muutamat. No eikun ei, henkiin herääminen ja ylösnousemus, sun muut sellaiset neitseestä syntymisestä lähtien olivat jo 2.000 vuotta sitten ikivanhoja, moneen kertaan kierrätettyjä juttuja!

Kybelen rakastaja Attis syntyi neitsyestä, kuoli ja syntyi uudelleen vuosittain. Tämä kevätjuhla alkoi veripäivänä mustana perjantaina nousten crescendoon kolmen päivän kuluttua sunnuntaina, Auringonpäivänä (lat. Solis) iloiten Attiksen ylösnousemuksesta.

Kybele

Kybele tai Kibele oli muinainen Vähän-Aasian kansojen palvoma suuri äitijumalatar. Hänen palvontansa oli peräisin Fryygiasta. Kybele oli luonnon ja sen elinvoiman, eläinten, kasvillisuuden ja viljelyksen sekä myös yhteiskuntaelämän suojelija. Kybeleä palvottiin myös Kreikassa ja Roomassa, missä hänet tunnettiin nimellä Magna Mater.

Kybelen palvontamenoille olivat ominaisia hurjat ekstaattiset (ei eksoottiset) tanssit.

Freija ja emakko

Attis oli tarinan mukaan paimen, johon Kybele-jumalatar ihastui. Toisen tarinan mukaan hän oli Kybelen poika. Attis kuitenkin rakasti Nana-nymfiä, Kybele vihastui tästä, mikä johti murhenäytelmään. Alkuperäisimmässä traditiossa Attis kuolee verenvuotoon kastroituaan itsensä. Hänen verensä vuotaa kuusen juurelle; kuusi toistaa jokaisena keväänä tämän murhenäytelmän punaisissa kukinnoissaan. Anatoliassa kuusi olikin pyhä puu vielä myöhäiselläkin ajalla. 

Zeukseen liittyvässä tarinassa, jonka mukaan Kybele ei ollut suostuvainen Ylijumalalle, mainittu villisika, karju, jonka Zeus lähetti kostoksi tuhoamaan Fryygian sekä Lyydian kasvit, on sekin Kybele-jumalattareen liitetty eläin, joka esiintyy vielä skandinaavisen Freija-jumalattaren ratsuna ja edustajana -tällä kertaa emakkona.

Sika tai villisika on myös neoliittisen Kaakkois-Euroopan jumalatar-figuurien valikoimassa, mikä yhdistää Kybele/Attis -traditiota myöhäiskivikauteen. Kybele hautasi Attiksen ensin Pessinukseen, mutta käyttikin sitten voimaansa palauttaakseen hänet henkiin.

Robert Wilhelm Ekman
"Lemminkäinen tulisella järvellä".
Pilvissä Ukko, Ylinen Jumala

Myös luonto oli kuollut ja nääntynyt Attiksen kuollessa, ja ylösnousemus elvyttikin kasvillisuuden. Attis kuuluukin samaan maanviljelyskulttuurien kuolevien ja ylösnousevien siittäjä-jumaluuksien jatkumoon, kuin varhaisten sumerien Damu-zid / Tammuz Mesopotamiassa, Adon / Adonis Syyriassa, ja Lemminkäinen / Lempo Suomessa. Luonnon ja viljelykauden lepovaihe - meillä täällä pohjoisessa talvi, Levantissa kuiva kausi - ymmärrettiin siittäjä-jumalan Manalassa oleskelun ajaksi. Kun Attis / Adonis / Tammuz / Lemminkäinen palaa elämään, luonto elpyy ja viljelijän työt alkavat.

Akseli Gallen-Kallela "Lemminkäisen äiti".
Taustalla Tuonen virta, josta Lemmon äiti
on onkinut poikansa osat ja liittänyt ne
yhteen. Yläkantilla surajaa kevään
alkavan airut, Maija mehiläinen

Sika tai metsäsika on myös neoliittisen Kaakkois-Euroopan jumalatar-figuurien valikoimassa, mikä yhdistää Kybele/Attis -traditiota myöhäiskivikauteen.

Kybelen kultin keskus oli Fryygiassa, Vähässä-Aasiassa, missä oli myös koko antiikin maailmassa kunnioitettu Fryygian Kybelen patsas. Tämä patsas oli hopeinen, paitsi että kasvot oli tehty mustasta meteoriitista. Sitä, siis sitä patsasta, ei meteoriittia, säilytettiin Pessinuksessa Galatiassa.

Kybelen papit, galloi, olivat kastraatteja. Keväisissä juhlissa innokkaimmat kannattajatkin intoutuivat joskus kastroimaan itsensä. Näissä juhlissa esitettiin nopeaa musiikkia ja tanssittiin hyvin villisti.

Palatinus-kukkula

Roomalaiset tunsivat ja arvostivat Fryygian Kybelen korkealle. Heille Hän oli Mater Deum Magna, ”Suuri Jumalten Äiti”, jota pyydettiin apuun Hannibalin ollessa Rooman porteilla. Sibyllan ennustuksen mukaan Karthagon armeija ei poistu Italiasta, ellei Suurta Äitiä tuoda Roomaan. Diplomaattisten kontaktien ja vetoomusten avulla Kybelen kuuluisa patsas tuotiinkin Roomaan Palatinus-kukkulalle vuonna 191 eaa. – siis sille, jolla naarassusi imetti Rooman alkuasukkaita, Romulusta ja Remusta, ja jolla mäellä Romulus sittemmin tappoi veljensä Remuksen - mikä rohkaisi roomalaisia toivottomalta näyttäneessä sotatilanteessa. Rooman kansalaisilta kuitenkin kiellettiin itsensä kastroiminen. Kybelen patsas jäi Palatinukselle rakennettuun temppeliin.

Uhrilammas

Kuolevien ja ylösnousevien jumalien sarjaan täytyy lisätä vielä yksi: Jeesus. Kuten äitinsä Kybelen viha aiheuttaa Attiksen kuoleman, Jeesus kuolee ristillä – ei tällä kertaa äitinsä, vaan isänsä Jehovan tahdosta ja osana tämän jumalallista suunnitelmaa. Epiteetit ”Hyvä Paimen” (myös Krishna) ja myös ”uhrilammas” johtavat ajatuksen Attikseen.

”Veren puhtaaksipesevä voima” esiintyy myös Kybelen ja Attiksen Taurobolium-rituaalissa. Uhrattaessa härkää sen veren annettiin valua kuopassa tai kaivossa alastomina seisovien uskovaisten päälle, jolloin näiden uskottiin ”syntyvän uudelleen”. Tarkoituksen sopi myös lammas, jos härkää ei ollut miloin saatavilla, joten uhraajat puhdistuivat ihan yhtä hyvin lampaan lapsen, karitsan kuin nautaeläimen, häränkin verellä.

Tähän loppuun vielä varmistettu uutinen tuonpuoleisesta: Itsestään Isästä Jumalasta on tulossa ateisti!

Taivaassa kiertää huhu on, että Jumala Kaikkivaltias on kyseenalaistanut itsensä olemassaolon ja kaiken, mikä hänen ympärilleen on kuudessa vuosituhannessa rakentunut.

Taivahan enkeli

Useat Taivahan enkelit ovat vahvistaneet nähneensä Hänet vaeltelemassa Taivaan Ilossa pilvien keskellä uskonsa kadottaneena ja hämmentyneenä.

Ensio Olut kysyi tässä äskettäin WhatsApp-pikaviestipalvelun välityksellä Jumalalta, olisiko Tämä halukas jakamaan joitakin näkemyksiään kanssamme. Hän suostui - tosin pitkin hampain.

”Uskovaiset ajattelevat, että hallitsen jokapäiväisen elämän jokaista osa-aluetta, mutta se ei ole totta: olen tosin luonut maailmankaikkeuden ja sen ohella teidät ihmiset ja antanut teidän sitten pärjätä omillanne. Mutta pari uskonnon peruslakia olen asettanut, ettei kukaan menisi vallan hulluksi yrittäessään ymmärtää, miten maailmankaikkeus toimii.

Ensimmäinen laki oli, että Maapallo on kuusi tuhatta vuotta sitten luotu litteä lättänä ja maailmankaikkeuden keskipiste. No aikansa siihen uskottiin, mutta sitten nämä helkkarin - kuten tänä MeToo -aikana täytyy Itse Jumalankin sanoa - tiedemiesoletetut menivät ja todistivat, että näin ei ole.

Stephen Hawking

Ja sitten tuli tämä pirulainen, tämä Stephen Hawking - Lempo soikoon, en paremmin sano - ja totesi, että kaikkeuden syntyminen ei ole vaatinut Jumalan vaikutusta, vaan on syntynyt luonnonlakien mukaisesti ihan tuosta vaan ja itsestään. Teoksessaan Ajan lyhyt historia: Alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin hän selittää sen niin kansantajuisesti, että jopa minäkin sen ymmärsin, kun luin sen miehen äskettäin kuoltua ihan vaan mielenkiinnosta, että missä mättää, kun häntä ei tänne tämänpuoleiseen ole kuulunut. Ja nyt edes meikkä ei sitten oikeastaan enää usko itseensä.”