KUKA RAKASTAA TALVEA - IHAN AIKUSTEN OIKEESTI, KEKÄ?

Ei kukaan täysjärkinen, täysivaltainen aikaihminen voi rakastaa talvea, näin on ja piste. Kuka muuta väittää, valehtelee tietoisesti!

Hoitsu

Kyllä Ensio Olut sen vielä ymmärtää, että joku kaaho rakastaa kaiken maailman rätei ja lumpui, mutta että muka vielä talvea, pakkasta ja lunta, sitä Ensio Olut yksinkertaisesti ei vaan ymmärrä!

Ämmämäistä ja homoa vallan on se, kun vielä muille väittää tykkäävänsä lumesta ja pakkasesta, että on se vaan niin ihkua, kun sataa lunta. Itsensä pettämistä vallan on tuo, ei mitään muuta. Ensio Olut ehdottaakin hoitoon hakeutumista näille.

Syystalvi tammikuun alkupuolelle asti oli kelvollista aikaa, kun lämpötila oli plussan puolella eikä ollut lunta. Sitten ensin tuli lähes parinkympin pakkaset, ja nyt sitten kaiken päälle vielä lunta. 

Aamu-tv:n toimittajan pylly

Vituiks meni koko oiva vuodenaika, hyvin alkanut musta talvi.

Alueradiossa aamutoimittajat ja Aamu-tv:n juontajat levittävät tieten tahtoen valhepropagandaa, että ”on se vaan niin hauskaa, ja miten se on hirveän ihanaa, kun saatiin viimein pakkasta ja lunta!”

Vetäkää käteen ja haistakaa karvahattu koko aamutoimittajajoukko! Hyvähän sitä on ”neitien” tupatöissä ihastella lunta ja pakkasta, mutta meille, jotka olemme munia myöten umpihangessa leivän perässä tietyömailla joutuneet parhaiden työvuosiemme talvet juoksemaan, luminen pakkastalvi on - en paremmin sano - ihan suoraan perseestä!

Munat

Jos joskus ei ollut lunta vallan muniin asti, niin työmaa oli petollisella suon hetteiköllä, tai ainakin pohjattomalla liejusavikolla.

Tuohon aikaan Ensio Olut vietti vuosilomansa talvella, kuten muutkin asfalttimiehet tuolloin, ja ainakin tammikuut Teneriffalla Puerto de la Cruzissa.

Neukkulan ohjus Inarinjärven
jäällä vuonna 1985

Ensio Olut muistaa sen, kun tammikuussa 1985 tulipalopakkasessa ”harhautui” Neuvostoliiton harjoitusohjus Inarinjärven jäälle. Puertossa muunmaalaiset kyselivät meiltä suomalaisilta, että mitä se tuollainen peli oikein meinaa. No, me selitimme, että harvoinkos sitä ryssät heittää meitä ohjuksilla ja talvella pakkasta on aina vähintään toista mittaria.

Ensio Olut muistaa tietysti vuoden 1987 pahimman pakkastalven miesmuistiin. Silloinkin Ensio Olut oli tammikuun Teneriffalla Puerto de la Cruzissa.

Sitten kun Ensio Olut sen tammikuun lopun perjantaiaamuna palasi Suomeen, soitti töihin MVR-Hakan työpäällikölle, että mihinkäs päin sitä maanantaina meikkä, sulatteli kuukauden ajan paikallaan seisoneen, umpijäisen autonsa hangesta, että pääsi ajelemaan sillä Vantaalta kotiinsa Vääksyyn, ja ajoi sitten maanantaita vasten yöllä Vääksystä lumimyrskyssä kolmenkymmenen asteen pakkasessa bygsmestarinhommiin rakentamaan vastaavan rakennusmestarin vakanssin suomin valtuutuksin Turku – Naantali moottoriliikennetien runkoa päätypengertämällä ylösnousevin massoin vähimmillään 18 m:n syvyiseen lietesaveen välille Lietsala - Tupavuoren tunnelin päiden aukaisut pengerlouhinnalla.

Poravaunu ja vaunuporari

Kun Ensio Olut Naantalissa sitten noitui kolmenkymmenen asteen pakkasta, eräs vanhempi vaunuporari totesi: ”Älä poika valita; toista se oli talvisotatalvena, kun pakkasta oli viisikymmentä astetta, ja jatkuvasti tuli räntää taivaan täydeltä:”

Kuitenkin, kaikesta huolimatta kesää kohti ollaan menossa. Kesää odotellessa voi lueskella vaikkapa Ensio Oluen venemäistä kesärunoa klikkaamalla linkkiä tuossa alla.

ENSIO OLUT: ENSIO OLUEN VENEMÄINEN KESÄRUNO:                               SEITSEMÄN VIISASTA MIESTÄ KOTKANSAARELLA Meriläisvene Seitsämän viisasta miestä, pätevää ja h...