ENSIO OLUT JOULUNA 2011

  

                     

Korvatunturi

Korvatunturin Joulupukkilassa herättiin lauantaina 24.12.2011 aamuyöllä klo 2:45, kuten Jouluaattona siellä on ollut aina tapana.

Haminan kaupunki

Klo 3:00 Radio Suomen uutisissa uutisoitiin, että tuossa puolenyön haminoilla käynyt lämmin henkäys Joulusäässä oli sulattanut merijään Pohjoisnapa-alueelta, ja maailmankirjat, sekä finanssit, olivat nyt sitten menneet, vaikkakaan ei kai vallan lopullisesti, mutta kuitenkin väliaikaisesti, ja sitten ihan persiilleen, ja olivat nyt tietenkin sekaisin, kuin Haminan kaupunki!

Ihan kuvitteellinen paikka 
Pohjoisnavalla

Kaikki jäällä olleet, ei pelkästään amerikkalaisten mielikuvittelemat saturakennukset  mukapuineen, vaan myös ihan oikeatkin rakennelmat olivat menneet sen siliän tien.

"Laukonpeura"

Poro

Ja Amerikan pukin, Santa Clausin, siviilinimeltään muuten Simon Santa – siis tämän ”Simo Santapukin”, kuten tuota heppua Korvatunturin Joulupukkilan kantakuppilassa niin kovin huvittavasti nimitettiin – oli ollut lennettävä saparo tärräten poroillaan – jotka eivät oikeastaan ole poroja, vaan valkohäntäkauriita, eli ”laukonpeuroja”, kuten noita pienehköjä hirvieläimiä täällä Suomessa alkuun niiden istutuspaikan, Vesilahden Laukon kartanon mukaan nimitettiin, 

Karibu

tai sitten ne saattaisivat olla karibuja, mutta ei missään nimessä poroja, koska porot eivät tiettävästi lennä; Ameriikan ihme-elukoistahan ei kukaan, tai ei ainakaan Ensio Olut tiedä, että josko sitten ne – hankkimaan lisäansioikseen iltatöitä Euroopasta, ja nimenomaan täältä AAA:n Suomesta ja muista Pohjoismaista, koska täällä Joulupukki tuo lahjat – ei niin kuin Amerikassa Jouluyön pimeydessä salaa hämräperäisesti savupiipun kautta – vaan jo hyvissä ajoin Aattoiltana, reilusti ovesta aivan julkisesti ja rehellisesti.

Oikea Joulupukki jutaa juton, eli tutummin

ajoporon maata pitkin, ei ilmoitse vetämässä  

ahkiossaan. Taustalla näkyy Korvatunturi, 

eli kyseessä on itse Korvatunturin Joulupukki

 

Perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, Oikea Korvatunturin Joulupukki käy aina selvin pain, ja yleensä tuollaisessa aikahaarukassa n. klo 15:00 – 17:00, jolloin, milloin perheen isä, milloin taas joku muu vanhempi sukulaismies ehtii pitelemään poroa.

Klo 17:00 jälkeen Oikea Joulupukki ehtii mukavasti rientää kuumalle glögille, tai miks'ei vaikka terävimmillekin näiden  muiden veitikkaisten luokse. Tällöin oikean suomalaisen perheen naisväkikin  on jo käynyt saunassa, ja  lemmikkieläimet, kuten musti ja mirri, ja pikkuinen pirri, on pesty, ja Pupulan kiltit, pikkuiset piltit on leikin jättäneet, ja koko puhtoinen perhe odottaa nyt innoissaan ja puhtaantuoksuisina Joulupukin tuloa, 

Pesty mirri

Oikea suomalainen Joulupukki ei tule milloinkaan millään viekkauella eikä vääryyellä teijän huoneeseenne savupiipusta, vaan tulee rehellisenä ukkona teijän hyvän tahtonne mukaisesti aina reilusti ovesta, ja vieläpä kovin rymistellen ja kysyen möreälllä äänellä:"Onkos täällä kilttejä lapsia".

Hieman tuhmempi 
aikuinen

Juuri tuohon aikahaarukkaan, eli klo 3:00 pm - 5:00 pm – kuten hupaisat amerikkalaiset, jotka eivät ymmärrä, että vuorokaudessa on 24 peräkkäistä tuntia, eikä kahta kahdentoista tunnin jaksoa, tapaavat kellonajat ilmoittaa –  aikaan, jolloin Oikea Joulupukki on jakamassa lahjoja kaikille kilteille lapsille, ”Simo Santapukki” tähtäsi, ja pyrki vierailemaan näiden muiden – ehkä hieman tuhmempienkin – lasten ja aikuisten luona.

Kotkan Energia Oy:n hyöytyvoimalaitos
Korkeakoskella

Vaan, koska Suomessa ei ole juurikaan käytetty sitten 70-luvun suoraan ulos savuttavia avotakkoja, ainoat miehenmentävät savupiiput ovat lämpökeskusten, kuten jätteitä polttavan Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitoksen korkeita piippuja, pyrky suomalaisiin koteihin savupiipuitse on käytännöllisesti katsoen turhaa.

"Ja vittu, taas väärä rakennus!"

Vallan väärä rakennus

Tuhma Simon Santa!

”Simo Santapukki” pääsi viimein sisään monen turhan yrityksen ja erehdyksen jälkeen –  ”Simo Santapukin” ”porotkin” olivat erehtyneet laskeutumaan milloin mihinkin – vain muutamiin keskivertoperussuomalaisiin ökyhuviloihin,"Mansioihin", kuten perusuomalaisilla on yleensä tapana näitä perin vaatimattomia maaseututalojaan nimittää.

Utelias Simon Santa

Jysädettyään humalaisen onnella noikisena, hieman pöllämystyneenä, mutta ruumiillisesti täysin vahingoittumattomana tuollaisen hulppean huvilan takan tulipesään "Simo Santapukki" totesi joka keralla yks'kantaan: "Tämäpä se vasta olikin Jysäys!"

Jack-o'-lanterns

   Näissä huviloissa, joiden pihoilla syksyisin idylliset kurpitsalyhdyt niin kutsuvasti tuikkivat, ydinperheen isä sekoittaa Joulaattoaskareenaan lisää munatotia ja äiti täyttää perheen mummilta – Grannyltä, kuten perussuomalaisissa kodeissa on niin kotoisen leppoisasti  tapana sanoa – perityn ohjeen mukaisesti kalkkunaa Joulupäivän perinneaterialle.

Jouluidylli

   Suloiset lapsukaiset, nuo kiekuvat geelipäät, heittelevät pihamaalla hupaisan leikkisästi toistensa naamalle perinteisenä Jouluilona suomalaisten ruokatalojen valmistamia Jouluisia laatikkoruokia ja lyövät sitten uima-altaan äärellä suurten, talven ensimmäisten lumihiutaleiden idyllisesti leijaillessa hyvin leikatulle nurmikolle, jonne on jo ehditty pystyttää lumiukkokin, niin tytön tylleröiset, kuin pojan palleroiset, baseball-mailoillaan toisiaan, ja kohta perään itseään niin kovin leikkisän hupaisasti munille. Ja riemu ylimpänä raikaa!

Joulusukat

   Takan reunustalla odottaa kotoisasti rivi punaisia joulusukkia ja – kenties, ettei vaan olisi aina niin hauskan isännän sinne laittamat – yhden koon verkkosukahousut. 

   Keskustelu solisee riidattoman rattoisasti perusenglantilaisen Wolverhamtonin potkupallojukkueen – "Wolverhamton Wanderers FC Soccer team", kuten heillä niin kotoisasti tuota kaikkien perussuomalaisten suosikkijoukkuetta nimitetään – keltamustat joukkueen kannattajahuivit kaulallaan tulevan kauden menestymismahdollisuudesta.

  Tällainen perussuomalainen, isänmaallinen, eurovastainen ydinperhe katsookin olevansa, jos ei nyt ihan Englannissa, niin –  toivotellessaan eri uskontokuntia ja eri rotuja aina iloisesti suvaiten "Happy Holidays" – ainakin  melkein Amerikassa. 

Simon Santa nauttii
omia eväitään

Santa Claus, ja ihan 
kännissä

   Ja tällöin –  palataksemme takaisin asiaan – ”Simo Santapukki” oli jo, koska oli nauttinut vitutukseen useamman pullon omia eväitään, ihan kännissä ja aika kurittomassa kunnossa.

Ihan vinksin vonksin

”Simo Santapukin”, eikä hänen ”porojensakaan”, mieltä ollut ainakaan ylentänyt nuoren suomalaisen arkkitehtisukupolven, noiden ilkikuristen vekkuleiden, pyrkimys suunnitella hullunkurisesti sinne sun tänne ja ihan vinksin vonksin olevia kattoja.

Ja näinhän siinä 
sitten kävi

   Kerran tuo mättökänninen "Simo Santapukki" avasi turvavyön  reen yhä liikkuessa kolloksen (ajoporon johtama toisiinsa kytkettyjen porojen jono) yrittäessä turhaan laskeutua tuollaisen savupiiputtoman kaukolämpötalon katolle.

Hei, ei ole maanalaisen asumuksen
savupiippu!

Viimein, vielä Pellossa, Suomen puolella, ja melkoisessa huppelissa, ”Simo Santapukki” löysi maatasossa olevan miehenmentävän reiän, luuli sitä lappilaisen maanalaisen ihmisasumuksen savupiipuksi, hihkaisi: "Hou-hou-hou" ja astui reiästä sisään.

"Simo Santapukki" vilauttaa 
Köpmansgatanilla

Myöhemmin Tornionjoen Ruotsin puolella, Övertårneåssa, jossa kello on tunnin jäljessä Suomen aikaa, ”Simo Santapukin” käynnin jälkeen haisi niin, kuin painikilpailut ois.

Viimeisin havainto umpihumalaisesta "Simo Santapukista" Ruotsin puolelta on vilauttlelemassa Haaparannalla Köpmansgatanilla.

   Tämän jälkeen Santa Clausista ei ole nähty Pohjoismaissa vilaustakaan; linee palannut Amerikkaan. Tähän viittaava näköhavainto on tehty n. klo 22:18 Suomen aikaa Finnairin lennolla New-York – Helsinki.

Tämän näkymän tallensi eräs
vastaan tulleen Finnairin
lentokoneen matkustaja 
Atlantin yllä

Pääkonttori

Ensio Oluen saamien tietojen mukaan Coca Cola Companyn pääkonttorin kellarin 
väestösuojatiloista oli järjestetty ”Simo Santapukille” ja ”poroille” tilapäismajoitus "Simo Santapukin” –  siis sen amerikkalaisen satuhenkilö Santa Clausin – Pohjoisnavan mukamas tukikohdan vaivuttua aaltojen hyiseen syleilyyn , 

   ”Simo Santapukki” oli näyttänyt keskisormeaan ja noitunut paikan ovimikolle tämän kysyessä, että miten meni kiertomatkalla pohjoisiin Euroopan maihin: 

Santa Claus ja sormi

Paska reissu

”Munille meni ja oli ihan paska reissu!”, ja oli jatkanut ryyppäämistä.