Joo,
joo, kyllä Ensio Olut tietää, että serihvissä hoo tulee heti
ässän jälkeen ja veen tilalla on kaksi äffää, ja hainuuni
kuuluu kirjoittaa ”high noon”.
![]() |
Kotkan serihvit ehtivät ensimmäisinä liikenneonnettomuuspaikalle! |
Suomen
polliiseistakin se, joka osaa - kuten tunnettua - kirjoittaa,
kirjoittaa hienosti ”Sheriffi” ja ”High Noon”, ja se toinen,
joka osaa puolestaan lukea, lukee, että ”Serihvi” ja ”Hainuun”.
Sitten tarvitaan vielä kolmas poliisi valvomaan, että nämä kaksi
älyn
atleettia
eivät eksy.
Silloin
joskus pian
1950-luvun
puolivälin jälkeen, kun Ensio Olut kävi koulua vielä Vääksyn
alakansakoulun alaluokilla, emme me koululapset noita ulkomaankielen
kirjoitusasuja osanneet, vaan sanoimme ”serehvi” ja ”hainuun”,
koska olimme radion
pääkuuluttaja
kreivi
Carl-Erik Creutzin
https://www.youtube.com/watch?v=ovxZghhhhjE,
tai
radioluuluttaja Kaisu
Puuska-Joen https://www.youtube.com/watch?v=G-38BEI65WM
kuulleet kuuluttavan, että Lauantain Toivottujen Levyjen
vihoviimeisenä kappaleena soitettavan nyt Olavi Virran laulaman
iskusävelen
”Mua älä hylkää oma armain” elokuvasta ” High Noon,
Sheriffi”. Ja meistä nörssipojista se kuulosti – ainakin Ensio
Olut kuuli sen ihan selvästi - että ”Hainuun Serihvi”.
Ja
vertailun vuoksi sama laulu alkuperäisestä elokiuvasta:
Tässä sitten vähän parempi ulkomaan laulaja, Dean Martin vetää saman biisin. Mutta ei se ole sentään mikään ulkomaan Olavi Virta:
![]() |
Kuvaa tuosta velipojan koulupuserosta serihvintähtineen ei luonnollisesti enää ole, mutta tässä kuvassa on hattu, jossa on sellainen tähti |
Ensio Olut oletti tuohon aikaan, että kun eräässä laulussa sanotaan, että ”linjuriauto on maantienässä”, että se ”maantienä” on joku maanrakennustermi, toinen nimitys maantien ojalle, esimerkiksi, ja linjuriauto on näinollen ajanut tieltä ulos, kai ojaan, joten ei ole outoa, että, koska Ensio Olut tiesi isompien poikien kertomana, koska Ensio Oluen isolla veljellä oli koulupusero, jossa oli rinnassa serihvin tähti, ja häntä tästä syystä sanottiin Suivan Serihviksi, serihvin olevan amerikkalainen poliisi, Ensio Olut oletti, että ”Hainuu” on sitten paikkakunta Amerikassa, vähän niin kuin Kainuu Suomessa.
![]() |
Poispurettu Vääksyn Nuorisoseurantalo |
Itse
tuota lapsilta kiellettyä elokuvaahan Ensio Olut ei tuohon aikaan
ollut vielä nähnyt, sitä ei kai edes ollut esitetty siinä
lähimmässä mahdollisessa elokuvien esityspaikassa, SKDL:n, eli
kommunistisen Anianpellon työväenyhdistyksen hallitsemassa
”Moskovaksi” sanotussa työväentalossa, tuossa, joka on hassusti
nykynimeltään ”Torppa”; toinen mahdollinen esityspaikka,
Vääksyn Nuorisoseurantalo, oli puolestaan kaukana toisella puolella
kylää.
Sittemmin
Ensio Olut on tien- ja vesirakennusinsinöörinä oppinut, että
”maantienä” ei ei ole maanrakennustermi - eikä ”Hainuukaan”
ole paikkakunta Amerikassa.
Tässä
on sen ”Hainuun Serihvin” osa 2, "Hainuun Serihvin paluu". (Valitettavasti teksityksettä, mutta ei
kai se haittaa, koska pääasiassa nämä tällaiset elokuvat ovat lähes
pelkästään jatkuvaa pyssyjen pauketta):
Elokuvatrilogian kolmatta osaa, "Hainoon Serihvin poika", ei ole vieläkään filmattu. Mutta odotellaan, odotellaan...
Kerrotaanpa
vielä tarina vasta nelivuotiaan pikku-Ensio Oluen päiväkotiajalta.
Päiväkodissa
oli leikitty edellisenä päivänä rosvoa ja poliisia.
Pikku-Ensio
Oluen isä on poliisi, ja poliisihan kuuluu tietysti Poliisien
Urheiluseuraan, ja Poliisien Urheiluseuralla oli laillinen –
tietysti laillinen, olihan kyse poliisiurheilusta – arpajaislupa.
Pikku-Ensio
Oluen poliisi-isä
saattoi eräänä
vapaapäivänään
poikansa päiväkodin
ulko-ovelle, antoi pojalleen jokusen arpalipun myytäväksi
päiväkodin
tädeille kuten oli tätien kanssa sovittu ja muistutti sanomaan,
että arpajaisten tuotto menee lyhentämättä Poliisien
Urheiluseuran toimintaan.
No,
kun pikku-Ensio Olut sitten myymään niitä arpoja eskarin tädeille,
niin yksi tädeistä kysyi pikku-Ensio Oluelta, että minkäs hyväksi
niiden arpajaisten tuotto menee.
”Losvojen
Ulheiluseulan toimintaan lyhentämättä tietty!”
Tässä
loppuviimeksi
- kuten
nykyisin kai kuuluu sanoa tarkoitettasessa sanoa, että lopuksi -
Reino Helismaan Balladi Villistä Lännestä, jos pyssynpauke ei
vielä riittänyt: