ILOISTA MÄMMIÄ!

Nyt on taas se innolla odotettu ilon ja riemun aika vuodesta, kun jok'ikinen suomalainen saa vetää Mämmiä tuokkostolkulla naamaan ihan häpeilemättä; ja saattaapa maistattaa sitä ulkomaanpelleillekin, mutta vain vähäisiä määriä, etteivät pääse Mämmin makuun, ja omi Mämmiä itselleen!

Uskokaa nyt jo hyvällä te kaikki ulkomaanpellet: Mämmi on suomalainen pääsiäisherkku, ja se kirjoitettaan isolla alkukirjaimella, siis näin: ”Mämmi”!

Ensio Oluen sukupolvea oleva
suomalainen suurhiihtäjä
syö Mämmiä

Mämmiä saavat syödä vain suomalaiset, kuten esimerkiksi Ensio Oluen sukupolven suomalainen suurhiihtäjä Juha Mieto, joka pystyy ilmeen värähtämättä vetämään kahdeksan – jopa joskus tusinankin – tuokkosellista Mämmiä päivässä, eikä ole siitä vielä mottiskaan! Halkomotteja sen sijaan syntyy; aina motti per Mämmituokkosellinen!

Tiedusteltaessa, miten Ensio Oluen sukupolven suomalainen suurhiihtäjä Juha Mieto ehtii kaikki nämä Mämminsä syömään, Juha Mieto vastaa, notta soon sillai, kun kahrella kärellä ja pää kahtahalle tutisten ja sinisen mairon kanssa, niin notta kyllä sen ehtii.

Aitoa suomalaista Mämmiä eivät siis ulkomaalaiset saa syödä – sellainen ei kerta kaikkiaan käy, ei käy! Mitä nyt ropeen reunasta niitä kuivuneita rääppeitä saavat ehkä hiukan, ihan vähän raapia; mutta vain valvotusti!

Romme Bageri AB

Ruotsalaiset, kuten tavallista, ovat omimassa suomalaista mämmiä, ovat nääs ryhtymässä valmistamaan ”mämmiä” Romme Bageri AB –nimisessä leipomossa Borlängessä nimellä ”Memma, äkta Svenska påsk pudding, Genuine Swedish Easter Pudding”;  koe-erän ovat jo nämä veijarit lähettäneet täksi Pääsiäiseksi New Yorkilaiseen Seventh Avenuella sijaitsevaan Carnegie Delin perustamaan leivonnaisravintolaan, johon on tämän ruotsalaisen ”påskmemman” maistelijoita riittänyt vallan jonoksi asti. Leipurina tuossa ravintolassa toimii nykyisin uskoaksemme kiinalaissyntyinen We Make Our.

Påskmemman jonotusta 7th Avenuella 
New Yorkissa.
Katsokaapa tarkkaan,
mitä lukee tuossa markiisissa
kuvan oikeassa laidassa! Siinä lukee: 
"NOW MÄMMA! ÄKTA SVENSK BUDDING"

Niin, leipuri We Make Our, niinhän siinä lukee, tuossa sen ravintolan markiisikatoksessa: ”We Make Our Own Pastries”, eli suomennettuna ”We Make Ourin omia leivonnaisia”. Ei tarvitse epäillä Ensio Oluen kielitaitoa, Ensio Olut hallitsee – kuten huomaatte – myös tämän Nevjorkin Rooklynin paikallismurteen!

Påskmemmaa

Eräs suomalainen leipomo – Ensio Olut ei nyt halua tällä tässä mitenkään osoitella sormella minnekään suuntaan – jos nyt ylipaltaan minnekään – mutta sillä oli jonkinlainen kompus ruotsalaisen haaskalintu Maraboun (lat. Leptoptilos crumeniferus) nimeä kantavan karamellitehtaan kanssa – antoi svedupelleille pikkusormen, se työnsi sen mämmiropeeseen ja siihen ropeen päälle tekstin: 

Marabou 
(Leptoptilos crumeniferus)

”Äkta Memma, påskdessert”, eikä muuta sitten tarvittu; jo ruotsalaiset heti valmistamassa ”mämmaa”, ja viemässä sitä Amerikkaan! Siellä sitten sitä sokerin ja kermavaahdon kanssa tarjoilevat.

Tämä on kuitenkin onni, sillä jenkkejä ei saakaan päästää oikean suomalaisen Mämmin makuun; muistammehan, kuinka on käynyt esimerkiksi LSD:n ja kokaiinin kanssa – ensin niitä pidettiin lääkkeinä, mutta sitten Ameriikan hipiet yhyttivät ne, ja nyt niillä rikastuvat huumeparonit sun muut salakuljetusgangsterit!

Ameriikan hippie

Tiedä, mitä ne Ameriikan hipiet keksisivät laskumämmipäissään, kun saisivat tietää, että Mämmiä ei ole tarjolla enää Pääsiäisen jälkeen, ja uhkaisivat hirveät Mämmin himon vieroitusoireet näitä Amerikan mämmäreitä! Ruotsalainen hushålls sirapilla makeutettu ja vaaleanruskeaksi värjätty vetelä memma saattaa hetkellisesti oireita lieventää, mutta sen vaikutus ei kestä pitkään.

Ruotsin siirappia

Oikeaan suomalaiseen Mämmiin ei siirappia lisäillä, ei – mitä nyt hiukan joskus saattaa ihan vaan epähuomiossa joukkoon lorahtaa – vaan Mämmi tehdään mämmimaltaista imeltämällä, sitten keittämällä ja lopuksi syvän tummanruskea väri ja koostumus Mämmiin saadaan uunissa paistamalla. 

Suomalainen Mämmi nautitaan oikean kahvi- tai kuohukerman kera ilman sokeria; mitä nyt joskus saattaa – ihan vaan epähuomiossa – päälle sokuria vähän rivahtaa.

Kokki Kolmonen nauttii
mämmiä sivistyneesti

Evoluutio ei yksinkertaisesti ole valmistanut Ameriikan hippieitä kestämään suomalaisen Mämmin houkutusta Suomen kansallisen pääsiäismämmiajan – eli ajanjakson Loppiaisesta toiseen Pääsiäispäivään – ulkopuolella, koska eivät osaa, eivätkä pysty nauttimaan Mämmiä vain silloin ja tällöin sivistyneesti sekä kohtuudella, vaan jäävät salakavalasti kerran Mämmiä maistettuaan mämmikoukkuun, jolloin Mämmiä on vedettävä naamariin kaksin käsin ja pää kahtaalle tutisten koko ajan vuoden ympäri!

Neito Rosebud ”Little Bunny”
Cornflower
1990 -luvun alussa

1990 –luvun alkupuolella Uudenvuoden aikaan tuli Suomeen – tämä opettavainen tarina tukee ns. porttiteoriaa, jonka mukaan, ”kun pirulle antaa pikkusormen, se vie kohta koko käden”, jotta lukekaa tämä tarkkaan ja harkiten – siis, 1990 –luvun alkupuolella Uudenvuoden aikaan tuli Suomeen nuori amerikkalainen opiskelijaneito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower, raikas ja viaton, kuin keväinen niitty aamukasteessa, opiskelemaan Suomen arkeologiaa ja keskiaikaista historiaa osallistuakseen samalla keskiaikaisen Turun, Aboa Vetus, kaivauksiin ja tutkimuksiin.

Aboa Vetus

Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower oli opiskellut jo pari vuotta Uppsalan Yliopistossa. 
(Är det då det knullande Upplands Läns Uppsala i Sverige? 
Nu Google, dra ditt ”knulla, knulla” i huvuden, joo’o, eller i din,  ditt huvud. DET JAG menar… ja, mikä ihmeen vitun, "Knulla, jo, ja, jag vet det, " Ulla knullar med Gunnar små, lilla Barbro tittar på ; knulla, knulla lilla Ulla, och lilla Ulla knullar ... ", ja jag vet det, jag läste mig svenska, Jo, det var Collin, det var vissa fall under stenåldern, då Ensio Olut gått i skola i oppikoulussa, inte mig så, men sätter ett visir över , va är det ny, över brädden? Fittan är Fitta .  Nu, Hej Google Översättare, knulla betyder inte "klädda sej", i Finland det betyder bara "knulla", meinaa panemista . Ja, ja Ensio Olut ger upp, för jämlikhet ära: om svenska pojken säger "fy fittan" han menar at "ge mig Kuk"! Ensio Olut kan ge upp, knulla är i Sverige någon form av klänning ... eller hur? Sätter visiret över… I Finland åtminstone för mig, även om det kan vara en kuk, om det ska så, bli så; men bara in Sverige. Huruvida det är så om det kommer det så?)

Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower sai opiskelija-asunnon vanhoista ylioppilastaloista Rehtorinpellontieltä. Kerran sitten neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower piipahti alkuillasta Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan pirskeisiin, ja siellä vanhempi arkeologian opiskelija, toijalalainen (nyk. Akaa) Reino Ravatti tarjoili kertakäyttömukeista 10-Mämmiä. Neito Rosebud Cornflower maistoi uteliaisuuttaan Mämmiä ensin kielenkärjellisen, parin tunnin päästä neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower oli syönyt sitä koko lusikallisen ja puolen yön jälkeen oli jo kokonainen kertakäyttömukillinen tyhjentynyt.

10-Mämmi

Aamulla neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower heräsi lieksalaisen graduaan valmistelevan biologianopiskelija Antero Kuikkosen sängystä. Biologianopiskelija Antero Kuikkonen oli poiminut ihan ympärimämmissä olleen neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflowerin hortoilemasta Rehtorinpellontieltä keskeltä ajorataa turvaan omalle kämpälleen ja laittanut neidon sänkyyn nukkumaan. Siveänä ja kainona pohjoiskarjalaisena opiskelijapoikana lieksalainen biologianopiskelija Antero Kuikkonen oli itse nukkunut lattialla.

Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflowerin suu napsui herättyä, ja niinpä hän kysyi, josko biologianopiskelija Antero Kuikkosella olisi edes vähän 10-Mämmiä jääkaapissa, että saisi sillä kissanpaskanmaun suusta.

Perinteistä kokkelia

-         Ei ole, mutta kokkelia, Äitikän junalla Lieksasta lähettämää, sitä on, biologianopiskelija Antero Kuikkonen oli siihen.

Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower maistoi varovasti biologianopiskelija Antero Kuikkosen tarjoamaa kokkelia, eikä oikein ensi alkuun pitänyt sen kirpeän happamasta mausta, mutta söi sitä siitä huolimatta, koska sillä tuntui lähtevän suusta kissanpaskanmaku.

Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower alkoi tuon kevättalven mittaan pistäytyä tuon tuosta Mämmillä ”Sika-Humalaisen Osakunnan” tilaisuuksissa, mutta nautti niissä Mämmiä kohtuudella, ja riensikin niistä usein kokkelille biologianopiskelija Antero Kuikkosen kämpille.

Pääsiäisen jälkeen Mämmin saanti tyrehtyi ja Vappuun mennessä Neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower oli muuttanut jo pysyvämmin kiinaamaan biologianopiskelija Antero Kuikkosen opiskelijaboksiin, koska biologianopiskelija Antero Kuikkosen Äitikkä lähetti pojalleen aina lisää kokkelia, kun entinen alkoi käydä vähiin.

Lieksan kirkko

Kesäkuun alussa biologianopiskelija Antero Kuikkonen sai gradunsa valmiiksi ja muutti neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflowerin kanssa kihlattuaan tämän Äitikkänsä luokse Lieksaan lähelle kokkelin alkulähdettä, Lieksan Meijerin naapuriin Aholantielle, ja Juhannuksena nuoret jo astuivat Lieksan kirkossa avioliiton pyhään säätyyn.

Lada 1200

Elettiin elokuuta 1993, oli torstai ja 12. päivä, kun neito Rosebud ”Little Bunny” Cornflower ja nyt valmis biologian maisteri Antero Kuikkonen lähtivät Lada 1200:llaan viikonloppumatkalle Ouluun. Nuoripari vuokrasi leirintäaluemökin Nallikari Campingalueelta, jossa nauttivat iltapalaksi tuttuun tapaan kokkelia.

Nallikari

Koska biologian maisteri Antero Kuikkonen ja neito, nyt siis pikkurouva Rosebud ”Little Bunny” Cornflower-Kuikkonen olivat kuulleen sanonnan ”ookkonää Oulusta, pelelkääkkönää polliisia, syökkönää jellonia, juokkonää kokkelipiimää, kaappaakonää lentokonneita”, heillä ei ollut varattuna enää aamupalaksi kokkelia, koska he olettivat, että tokihan Oulun Kauppatorilta saa ostaa kokkelia.

Toripolliisi

Biologian maisteri Antero Kuikkonen ja neito, tai niin, pikkurouva Rosebud ”Little Bunny” Cornflower-Kuikkonen matkasivat Potnapekan kyydillä Nallikarista Olun Kauppatorille mielessään ostaa sieltä muutaman annoksen oululaista kokkelia.

Potnapekka

Mutta ei, Oulun Kauppatorilta ei löytynyt ensimmäistäkään kokkelinmyyjää. Kokkelinhimoissaan pariskunta etsiytyi Kauppatorin reunalla sijainneeseen keskikikaljakuppilaan, joka tunnettiin paikkakunnalla nimellä ”Kallan matala”, ja tilasivat kumpikin – koska sielläkään ei ollut kokkelia tarjolla – ainakaan toispaikkakuntalaisille, annoksen ainoaa saatavilla olevaa huikopalaa, rössypottua.

Biologian maisteri Antero Kuikkonen maisteli varovasti tuota epäilyttävän näköistä keitosta, mutta pikkurouva Rosebud ”Little Bunny” Cornflower-Kuikkonen veti lautasensa tyhjäksi hyvällä halulla, ja vetipä vielä biologian maisteri Antero Kuikkosenkin annoksen loppuun.  Biologian maisteri Antero Kuikkonen osti Kauppatorin nakkikioskilta sitten itselleen lihapiirakan kahdella nakilla ja kaikilla mausteilla.

Rössypottua

Ennen sunnuntai-iltapäivää 15.8.1993 klo 15:35, jolloin nuoripari lähti paluumatkalle kotiinsa Lieksaan, pikkurouva Rosebud ”Little Bunny” Cornflower-Kuikkonen ehti vetää naamaansa neljä täyttä lautasellista rössypottua.

Kotona Lieksassa ei tietenkään saanut mistään rössypottua, mutta kokkelia, sitä riitti. Pikkrouva Rosebud ”Little Bunny” Cornflower-Kuikkonen oli kuitenkin jäänyt koukkuun rössypottuun ja palasikin yksin linjakkaalla marraskuun alussa Ouluun, oli tuota pikaa sotkeentunut syvälle ja pääsemättömiin oululaiseen rössypottujengiin, joka käytti nimeä ”Rössypottuseura (RPS)”. 

Holovi Pub, Kaukovainio, Oulu

Nyt rouva Rosebud Cornflower-Kuikkosesta, tuosta kerran niin raikkaasta ja viattomasta neidosta, ihanasta, kuin keväinen niitty aamukasteessa, ei voi käyttää enää lempinimeä ”Little Bunny”, vaan biologian maisteri Antero Kuikkosen otettua hänestä eron, hän on saanut kaupungin asunnon Oulun Kaukovainiolta Kanahaukantieltä ja keittelee siellä kaksionsa keittiössä rössypottua käyden vain silloin tällöin ulkona; silloin rouva Rosebud Cornflower-Kuikkosesen voi löytää jommastakummasta ”Kakestsun” baareista, joko Holovi Pubista, tai Wanhasta Mestarista.

"Rössypottua, tahtoo rössypottua!"

Ilman tuota kesäistä Oulun matkaa ja perjantaita 13.8.1993 rouva Rosebud Cornflower-Kuikkonen saattaisi olla vielä tuo kasteenraikas ”Little Bunny”, ”Pupunen”, vaan ei enää; tänään eronneen leski, rouva Rosebud Cornflower-Kuikkonen on harmaa ja keski-ikäistynyt äreä, opiskelunsa keskenjättänyt, sosiaaliavustuksilla toimeentuleva ämmä, jonka päätoimi on kytätä naapureita.

Pari kertaa viikossa rouva Rosebud Cornflower-Kuikkosesen voi tavata Kastellin koulun ja lukion aidan, eli ”Kastellin häkin” vierellä kauppaamassa itse kerrostalon keittiössä keittämäänsä rössypottua koululapsosille.

Sen pituinen se tarina; ensin oli kielellinen Mämmiä Turussa, sitten siirtyminen kokkelipiimään ja Lieksaan, ja viimein keittelemään rössypottua kotikeittiöön Ouluun. Ottakaa hyvät ulkomaan lapsukaiset tästä surullisesta tarinasta opiksenne, älkääkä edes huviksenne maistako Suomessa Mämmiä, vaikka sitä teille täällä kuinka hövelisti tyrkytetään; Mämmi johtaa ulkomaalaisen lähes aina turmion tielle, joka pääteasema saattaa olla Oulu!