OLYMPIALAISISSA EI SITTEN ENÄÄ PAINITA!

Tässä on menosssa siis kai 
kreikkalais-roomalainen paini.
Marko Yli-Hannuksela vie ristivyöstä 

Uzbekistanin Aleksandr Dokturishvilä 

Ateenan Olympialaisissa vuonna 2004.

Onko tämä nyt kaikille siellä Pohjanmaallakin selvä, heittäkää mielestänne vallan pois se kreikkalais-ruåtsa... eiku kreikkalais-roomalainen paini, siellä ei enää sitten painita! Ainakaan miehet eivät paini; ainakaan keskenään siis!

Kissatappelu

Miespainin tilalle voisi ottaa Olympialaisiin naisten painin, esimerkiksi vallan sen mutapainin, tai – miksipä saman tien ei – kissatappelun! Ensio Olut tykkäisi niin katsella telkkarista kissatappelua!

Menkää siis koteihinne te Lapuan Virkiän miehet, ja ruvetkaa harjoittelemaan vaikkapa nykyaikaista viisiottelua; se on sentään kunnon urheilua!  Ei, ei sitä vanhaa kotimaista viisiottelua, jonka lajit ovat – kuten vallan hyvin tiedämme – uinti, puinti, nainti, vedenheitto ja viinankeitto, vaan nykyaikaista 5-ottelua!

Ratsastushousut

Nykyaikaisen 5-ottelun lajit ovat kalpamiekkailu – kalpamiekkailutaitoahan jokainen tarvitsee nykyaikana nyt ihan jokapäiväisessä elämässä – krooliuinti, ratsastus arvotulla ratsuhevosella – ei siis ravihevosella, joten esimerkiksi Pyrypolun Dumdum, tai Nalli Napero ei tule kysymykseen, vaikka kuinka hyviä hevosia sitten ovatkin – sekä 3000 m:n maastojuoksu, jonka aikana ammutaan ilmapistoolilla kymmenestä metristä kaksikymmentä laukausta.

Peliväline

Softball-urjheilija

Pesäpallonpeluunkin voitte lopettaa ja siirtyä softballin pelluuseen; siinä kun syötetään pehmeää pelivälinettä kummulta keskeltä kenttää alakautta!
Ei, ei noin jalkojen välistä takaperin, vaan silleesti eteen päin haarujen korkeudelta.

Wushuta Peranajalla

Myös wushun harjoittelu on syytä aloittaa nyt heti, eikä viidestoista päivä ensikuuta, muuten käy vuoden 2020 olympialaisissa köpelösti, kun vastaan tulee joku ihan oikea itäulkomaan wushu-mestari!

Minkälaista urheilua on muuten wushu? Ensio Olut ei siitä tiedä mitään, paitsi että joku itämaalainen väkivaltatappelulajihan se on.

Mutta eipä hätiä mitiä, löysipä Ensio Olut netistä yhden kuvan, jossa on kai luultavavimmatusti menossa wushu-ottelu.

Kuva on kyllä otettu Pernajalla, i och från Perneå, Itä-Uudellamaalla, mutta eikös Itä-Uusimaa ole sitten kanssa itämaa, täh? Siitä vaan wushua harjoittelemaan. Kuva ohessa.

Rullaluistimet

Entäs sitten tuo rullaluistelu, joka sekin on vahvasti ehdolla korvaamaan painin vuoden 2020 Olympialaisissa.

Avain

”You have a brand new pair of roller skates; I've got a brand new key…” kuten kuuluu rullaluistellessa lauleskella, ainakin siällä Amerriikassa. Eli, ”Sulla on uudet rullaluistimet, mulla on niihin avain…”.

Kössi, Kössin maila ja
Kössin pallot

Ehdolla Olympialaisiin on myös squash, eli ”kössi”, tuo lasikopissa mustilla palloilla pelattava tenniksen kaltainen mailapeli.

Vallan eriskummallinen olympialaji, joka tulee vuoden 2016 Olympialasten ohjelmaan, on rugby sevens, eli ”ruttupallo”, alun perin skottilainen juoksupallopeli, joka lienee keksitty, kun joku haggiksenmetsästäjäskotti oli huomannut puhaltaa tuppeennyljetyn ehjän haggiksennahan täyteen ilmaa. 

Oikeat rugbypallot valmistetaan yhä haggiksennahasta – tosin esimerkiksi ylikansallinen urheiluvälinevalmistaja Nike on alkanut valmistuttaa tekohaggiksennahkaisia rugbypalloja lapsityövoimalla kaukaisissa Kaukoidän maissa, esimerkiksi Thaimaassa ja Myanmarissa, eli Burmassa.

Haggiksia Skotlannin
vuorilla

(Haggis on – kuten Ensio Olut lienee aiemmin jo kertonut – Skotlannin vuorilla elävä eläin, joka juoksee vuorenrinteitä vain vastapäivään; tästä johtuen evoluutio on muokannut sen oikeanpuoleiset jalat hieman pitemmiksi, kuin vasemmanpuoleiset – ja päinvastoin.

Haggiksia metsästetään aina kaksistaan; toinen metsästäjä väijyy vuorella kiven takana katsellen myötäpäivään, ja kun vuorta vastapäiväänjuokseva haggis ilmestyy näkyville, tämä ensimmäinen metsämies hyppää kiven takaa ja huutaa böö. Tällöin haggis peljästyy säikähtäen, kääntyy ympäri, kompastuu eripituisiin jalkoihinsa ja kierii mukkelis makkelis alas vuorelta. Vuoren juurella se toinen metsästäjä sitten poimii alasvierineet haggikset talteen. Näin haggiksen nahkaan ei tule reikiä ja siitä voi näin ollen valmistaa rugbypalloja).

Huutokannustusjoukkue

Ensio Olut tulisi keskittymään vallan tämän heittojuoksu- ja pallon kainalossakantamispelin huutokannustusjoukkuetyttöjen katseluun, mutta kun ne onnettomat ja tollot televisio-ohjaajat tullenevat kuitenkin näyttämään vaan niitä ikäviä pelaajia. ”Boooring”, kuten piirroshahmo Homer Simpson tapaa vallan usein sanoa.

Reisikiipijä. 
Vaikka Ensio Olut ei olekaan
varreltaan mitenkään huomattavan
pitkä - pelkästään komea - tämä kiipeilijä ei ole
suinkaan Ensio Olut - onpa vaan pelkkä kuvio sukassa

Seuraavana sitten Olympialaisten ehdokaslistalla on kiipeily. Koska sitä, mihin pitää kiipeillä, ei liene erikseen määritelty, kyseessä ei liene ainakaan vuorikiipeily, eikä kiipeily reittä myöten – mikä sinänsä on ihan kiva laji, mutta Ensio Olut on siinä lajissa ollut niin armottoman huono, että Ensio Olut ehti eläkkeelle ennen kuin pääsi siinä lajissa kovinkaan pitkälle, vaikka aloittikin jo varsin nuorena.

Puussakiipeilijöitä

Tämä ”kiipeily” tarkoittaa – mikäli Ensio Oluelta tiedustellaan – tietenkin puissakiipeilyä! Ensio Olut oli vallankin lapsuudessaan – lapsuudessa, jonka hän vietti pienessä päijäthämäläisessä kylässä, kaukana Lahti-kaupungin valoista ja houkutuksista – sitten kova poika kiipeilemään puissa!

Kekkonen taatelipuussa

Voi, voi sitä aikaa, se oli jo kauan ennen kuin Kekkonen vuonna 1965 kapusi taatelipuuhun – eikun taatelipalmuun piti sanomani – Tunisiassa ollessaan siellä kylässä kollegansa Habib Bourgiban luona.

Pienet tytöt puussa

Vallan kammoittavan
pelottava puu!

Puussa riippuminen voisi olla myös ihan kiva uusi olympialaji. Siis näin päin – ei kaulasta, se ei ole uusi laji.

Ei antiikinaikainen pituushyppääjä.
Käyttääkö milloin seivästä, ja jos
käyttää, niin milloin käyttää,
ainakaan Ensio Olut
ei tuota tiedä, mutta
kreikkalainen on!

Miksipä eivät vanhat, jo ammoin antiikin aikoina harrastetut urheilulajit kelpaisi myös modernien Olympialaisten ohjelmaan? Esimerkiksi pituushyppy seipäällä, jota harrastettiin vv. 776 eaa – 393 jaa joka neljäs vuosi Kreikan Olympiassa, olisi oiva urheilulaji nykypäivänäkin!

Ainakaan pituushypyllä seipäällä ei ole tänään kovin montaa harrastajaa, eikä siinä lajissa ole voimassa olevaa, IAAF:n hyväksymää maailmanennätystä, joten, jos se saataisiin jotenkin ikään kuin salaa sujutettua vuoden 2020 Olympialaisiin, ja suomipojat ryhtyisivät sitä oitis ja nyt heti harjoittelemaan, niin suomalaiset olisivat kohta ihan kuhia seiväspituushypyssä, ja Suomi olisi seiväspituushypyn suurvalta ainakin yhden olympiadin ajan! 

Suomalaiset keihäsjätit
Los Angelesin
olympialaisissa
vuonna 1932

Tai kummankin käden keihäänheitto, jossa Suomi saavutti mm. Tukholman Olympialaisissa vuonna 1912 kolmoisvoiton, kun Julius Saaristo heitti kultaa, Väinö Siikaniemi hopeaa ja Urho Peltonen sai tyytyä pronssiin. Kaikkihan me toki muistamme Los Angelesin Olympialaiset vuonna 1932: kultaa Matti Järvinen, hopeaa Matti Sippala, pronssia Eino Penttilä, ja -30-luvulta tienkin vielä Yrjö Nikkasen, että josko vuonna 2020 taas?

Viimeiseksi – ihan vaan ilman sen ihmeenpää, tahi edes minkäänlaista takatarkoitusta – Ensio Olut on jättänyt tässä kirjoituksessa vesilautailun, joka sekin on ehdolla korvaamaan painin olympialajina.

Kuviokelluntaa

Miks’ei vesilautailua, onhan siellä se kuviokelluntakin.

Vesilautailua tyvenessä

Mikä olisi sen somempaa ja leppoisampaa, kuin katsella istuen mukavassa lepotuolissa, kylmä olut kädessä lämpimässä kesäisessä ilmanalassa, leppeän tyvenessä vedessä lilluvaa vesilautailua.

Ja tähän loppuun vielä pieni uutinen Suomen kaikkien aikojen suurimmasta urheilusuorituksesta:

Nurmen Paavo

Ilta-Sanomat 5. heinäkuuta 1961:

"Pari vuosisataa merenpohjassa Tukholman edustalla maanneen Vaasa-laivan nostoon tuli hieman yllättäen lisäväriä, kun eräät teekkarit Tukholman matkallaan sukeltivat edeltävänä yönä näppärästi Paavo Nurmi -patsaan muiden rojujen joukkoon hylyn kannelle. Kun kunnianarvoisa Vaasa sitten arvokkaasti nousi pintaan kansan heja-huutojen saattelemana, niin olipa pienoinen yllätys, kun Paavokin nosti päänsä vedenpinnan yläpuolelle. Tapaus aiheutti Ruotsissa meriarkeologisen sensaation ja sittemmin valtaisan kohun lehdistössä tapahtuman osoittauduttua teekkarijäynäksi."