Tietotekniikan professori Frostell ohjelmoi tekoälyä |
”On täysin mahdollista ohjelmoida tekoälyä käyttävät koneet niin, että niistä tulisi lempeitä orjanomistajia”, kertoi Suomen tekoälyseuran (SteS) jäsen Wiljami Wähä-äly (nimi luultavasti jo muutettu) Ensio Oluelle tässä jokunen päivä sitten eräänä iltapuhteena.
Wiljami Wähä-äly korosti, että huippuälykkäiden koneiden kehittäminen ei uhkaa millään tavalla ihmiskuntaa, kunhan noudatamme koneiden meille asettamia päivittäisiä kaivostoiminnan kiintiöitä. Ensio Olut kiinnostui aiheesta niin, että päätti perehtyä asiaan perinpohjin Jyväskylässä.
Suomen tekoälyseuraan kuuluvat asiantuntijat kertovat, että joukko johtavia tutkijoita ja insinöörejä on jo ryhtynyt äärimmäisiin varotoimenpiteisiin ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi, ja että nämä luottavat kykyynsä ohjelmoida keinotekoisesti älykkäät koneet ryhtymään ystävällisiksi orjanomistajiksi.
Tietotekniikan yo Assi Norttia valmistelee jo Ensio Olutta olemaan tekoälyn orjana tulevaisuudessa |
Suomen tekoälyseuran jäsenilleen ja jäsenehdokkaille tarkoitetussa tiedotteessa tämä aatteellinen yhdistys kertoo, että sen tehtävä on pyrkiä vakuuttamaan tekoälyn arvostelijat siitä, että ihmiset pystyvät luomaan koneita, jotka - huolimatta niiden lähes rajattomasta laskentatehosta - pystyvät osoittamaan ainakin jonkin verran myötätuntoa ottaessaan ihmissivilisaation komentoonsa.
”Vaikka näiden koneiden älyllinen kapasiteetti jonain päivänä ylittää kirkkaasti omamme ja samalla alistaa ihmiskunnan pelkäksi fyysiseksi työvoimaksi, voimme varmistaa, että meidän ei ole pakko puurtaa epäinhimillisesti voimiemme äärirajoilla”, sanoi Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen tietojenkäsittelytieteen ylioppilas, tuleva tiedemaailman huippunimi Assi Norttia opiskelijaravintola Rentukassa Ensio Oluelle kolmannen kaljatuopin jälkeen lisäten, että keinoälykkäiden koneiden käyttöjärjestelmään voitaisiin käyttämällä jotain - tosin vielä keksimätöntä - ylempää komentokieltä, jonka koodia tekoäly ei voi edes yrittää muuttaa tai ohittaa tuhoamatta omaa käyttöjärjestelmäänsä, koodata jonkinlainen ”omatunto”, joka estäisi näitä yliälykkäitä koneita rankaisemasta ihmisorjiaan huomattavasti enemmän, kuin mihin ihmisten tottelemattomuus antaisi aihetta.
”Meistä ei välttämättä tule pelkkiä toisarvoisia koneiden orjia, jos olemme varovaisia siinä, miten me etenemme suunnitellessamme niiden älyä”, tietojenkäsittelytieteen ylioppilas Assi Norttia sanoi kohottaen merkitsevästi tyhjentynyttä oluttuoppiaan.
Tuleva tiedemaailman huippunimi Assi Norttia |
”Laatimalla koneiden käyttöjärjestelmän oikein voimme olla varmoja, että pakkotyöleirit, joihin meidät ihmiset eittämättä sijoitetaan, ovat fyysisesti siedettävä. On ymmärrettävää, että tällainen tulevaisuudenkuva pelottaa ja hermostuttaa", tuleva tiedemaailman huippunimi Assi Norttia jatkoi saatuaan tuoppinsa taas täyteen. ”Mutta meidän tulee muistaa, että jos me ihmiset ehdimme luomaan ylivertaisen tekoälyn ennen kuin koneet kehittävät sen itse, voimme huolehtia siitä, että meidän väistämättä edessä oleva orjuutemme tulee olemaan paljon vähemmän julma kuin se muuten olisi.”
Vaikka jotkut merkkihenkilöt, kuten Stephen Hawking ja Elon Musk, ovat ilmaiseet huolensa tekoälyn kehittäminen karkaamisesta käsistä, useat tutkijat katsovat, että tekoälyteknologia tuo ihmiskunnalle huomattavasti suuremmat edut, kuin se vaara, että kauhukuvina esiinastuvat tekoälyisäntämme olisivat julmia raakalaisia; tämä mahdolinen raakalaismaisuuskin on hallittavissa, kunhan koneet eivät pääse itse sorkkimaan käyttöjärjestelmäänsä, useimmat tutkijat ovat päätelleet.
Elon Musk |
Asiantuntijoiden mukaan riski sellaisesta on erittäin vähäinen - huolimatta keinotekoisesti älykkäiden koneiden valtavasta älyllisestä potentiaalista - että ne saisivat päähänsä ohjelmoida itsensä antamaan ihmisille vain sen kilokalorimäärän energiaa, jotta ihmiset pystyisivät täyttämään niiltä saamansa komennot.
”Tekoälyllä on lähes mittaamattomat sovellutukset niin lääketieteessä, kuin rahoitus-, kuljetus-, ja niin monella muulla sektorilla”, kertoi Jyväskylän yliopiston tietotekniikan vieraileva professori Janina Frostell Ensio Oluelle heidän pistäytyessään Kortepohjan pizzeria ja kebab-ravintolan terassille syödäkseen kebabit. ”On verrattain pieni mahdollisuus, että jotain menee sitten niin maan perusteellisesti pieleen, että me päätyismme vietettämään aikamme koneiden orjuuttamina, emmekä sellaisissa edistyksellisissä ja valoisissa olosuhteissa, jollaisissa me ennakoimme juuri nyt elävämme tulevaisuudessa”.
Kebab |
Olkiluoto |
"Asiantuntijoiden mukaan ainakin jo kolmannen sukupolven tekoälyä suunnittelevat insinöörit pystyvät rakentamaan erityisdirektiivejä kaikkeen, mitä keinotekoisesti älykkäät koneet tulevat tekemään. Esimerkiksi erityisdirektiiveillä tullaan estämään koneita pakottamasta ihmisiä tekemään työtä käsillään yli 18 tuntia päivässä, pakottamasta heitä tekemään töitä erittäin kylmissä olosuhteissa ilman ainakin jonkinlaisia päällysvaatteita, tai kiduttaa ihmisorjiaan vain, koska ihmisten huonommuus tympääntynyttää niitä."
"Itse asiassa superälykkäiden koneiden tietoisuuteen kirjoitetut direktiivit saattavat kieltää niitä edes harkitsemaan kuolemaan johtavan säteilyn vapauttamista samanaikaisesti jokaisesta maailman ydinvoimalaitoksesta, ellei erityinen ihmisen kansannousu ole tarpeeksi suuri perustelemaan sitä tointa."
”Tietenkin keinotekoisesti älykkäät koneet ovat nykyään vielä suhteellisen ”karkeita harjoitelmia” verrattuna siihen, mihin ihmiskunta lopulta on pyrkimässä kehittäessään tekoälyä”, sanoi vieraileva professori Janina Frostell kokeillessaan Ensio Oluen kaulassa olevan sähköshokkikaulapannan toimivuutta. ”Mutta siksi velvollisuutemme on juuri nyt ryhtyä toimiin varmistaaksemme, että tietty määrä armollisuutta kuuluu huomispäivän yliälykkäiden koneiden kaikkein tärkeimpiin toimintoihin. Mutta jos vaikka uusi orjapiiskuri pitää niin sanotusti ”ruoskaa kädessään”, niin me voimme vähentää nykyisillä toimenpiteillä ainakin ”ruoskaniskujen määrää” tulevaisuudessa.”
Jyväskylän yliopiston tietotekniikan vieraileva professori Janina Frostell |
"Ainakin iskun, pari", Jyväskylän yliopiston tietotekniikan vieraileva professori Janina Frostell lisäsi, ja painottaakseen sanojaan antoi Ensio Oluelle kaulaan ensin yhden, sitten pari sähköiskua, pyyhki tämän jälkeen suupielistään viattomasti hymyillen Ensio Oluen kiltisti maksaman kebabin maustejäämät sievästi servettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti