PÄTEVÄT

Julia Skripal

”Venäjän viholliset tulevat vielä nielemään tämän oman myrkkynsä”, Venäjän presidentti Vladimir Ylipätevä uhosi aivan yllättäen ja kenenkään kysymättä Venäjän roolista entisen kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julian salamurhayritykseen.

Presidentti Ylipätevä kommentoi valtakunnallisessa televisiolähetyksessä näin tilanteessa, jolla ei ollut minkäänlaista asiayhteyttä venäläisen exkaksoisagentin ja hänen tyttärensä hermomyrkyllä tehtyyn murhayritykseen, jota Britannian poliisi tutki Salisburyssa Englannissa.

Herra Ylipätevä sanoi, että länsimaiden Moskovalle asettamat pakotteet Krimin liittämisestä Venäjään ja joukkojen lähettämisestä kapinallisten tueksi Itä-Ukrainassa olivat osa lännen ”laittomia ja epäoikeudenmukaisia” ponnistuksia Venäjän nujertamiseksi. ”Me voitamme pitkällä aikavälillä; ja ne, jotka tarjoilevat meille myrkkyä nyt, joutuvat lopulta nielemään sen itse”, Vladimir Ylipätevä lisäsi vielä kuin varmemmaksi vakuudeksi.

Nokia 9000 Kommunikaattori

Puhuessaan näin Venäjän valtion television haastattelussa herra Ylipätevä ylisti samalla Yhdysvaltain presidentti Donald Epäpätevää kiitoksen sanoin kuvaillen tätä suureksi yhteydenpitäjäksi, tiedottajaksi, kommunikaattoriksi.

”Hän ei ole tuottanut minulle ainuttakaan pettymystä, hän on toiminut aivan kuten olen toivonut”, herra Ylipätevä sanoi kysyttäessä hänen saamiaan vaikutelmia Yhdysvaltain presidentti herra Epäpätevästä. ”Lisäksi ihan henkilökohtaisellakin tasolla olen saanut hänestä erittäin hyvän vaikutelman.”

Empaattinen ja tasapainoinen
herra Epäpätevä

Nämä kaksi pätevää maansa johtajaa tapasivat toisensa viime vuonna kansainvälisten huippukokousten yteydessä

Presidentti Ylipätevä ylisti herra Epäpätevää empaattisena tasapainoisena miehenä, joka iskeytyy aina suoraan asioiden ytimeen ja kuuntelee ihmeen herkällä korvalla keskustelukumppaniaan. ”Herra Epäpätevän kanssa on mahdollista neuvotella ja etsiä kompromisseja”, herra Ylipätevä lisäsi.

Herra Epäpätevän rouva

Herra Ylipätevä totesi viettäneensä toki aikaa myös herra Epäpätevän Melania-rouvan kanssa – tunnettu naistenmies kun on - rouva Epäpätevän istuessa siinä käden ulottuvilla siinä sillä lailla ihan vieressä virallisilla illallisilla G20-huippukokouksen yhteydessä Hampurissa Saksassa heinäkuussa.

Venäjän presidentti Ylipätevä kertoi kertoneensa Melania-rouvalle ja Italian pääministerin vaimolle – jonka nimeä hän ei muistanut - ”kalastuksesta Siperiassa ja Kamchatkan niemimaalla, niin ja tietysti Kamchatkan karhuista sekä Kaukoidän tiikereistä”.

Herra Ylipätevä ja
Kaukoidän tiikeri

”Saatoinhan minä hieman liioitellakin, mutta vain puhuessani kalastuksesta”, toimintaa rakastava herra Ylipätevä sanoi virnistäen. ”Kun puhutaan kalastuksesta, ei voi olla liioittelematta.”

Toimittajan kysymykseen, yrittikö herra Ylipätevä värvätä näitä rouvia Venäjän Salaisen Palvelun agenteiksi, tämä KGB veteraani vastasi sanomalla: ”Ei, lopetin sellaisen touhun jo kauan, kauan sitten.”

Herra Ylipätevä lisäsi vielä hymyillen: ”Mutta tykkäsin siitä hommasta kovasti, olihan se minun päätyöni monta vuotta.”

Kysyttäessä herra Ylipätevän näkemystä Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän erikseen ja läntisen demokratian tilasta yleensä herra Ylipätevä sanoi: ”Läntinen demokratia on osoittanut turhanaikaisuutensa ja syö nyt itse itseään”.

”Meidän totalitääriseen diktaruriaan tottuneiden venäläisten on melko vaikeaa olla vuorovaikutuksessa tällaisten demokratiaan perustuvien järjestelmien kanssa, koska demokratia on ennalta arvaamatonta”, herra Ylipätevä sanoi.

Rouva Täysinpätevä

Moskovan toiveet lujempien siteiden solmimisesta Washingtonin kanssa ovat murskaantumassa käynnissä olevien Yhdysvaltain kongressin ja FBI:n herra Epäpätevän presidentinvaalikampanjan ja Venäjän välisiä salaisia kytköksiä koskevien tutkimusten takia. Näillä salaisilla kytköksillä, Facebookin naiviuden ja Cambridge Analytica -analytiikkayhtiön ystävällisellä avustuksella Moskova sai manipuloitua juuri ja juuri riittävän määrän äänestäjiä äänestämään herra Epäpätevän Yhdysvaltojen presidentiksi rouva Täysinpätevän sijaan.

”Meillä täällä Venäjällä on niin varma vaalijärjestelmä, ettei mikään ulkovalta pysty meidän vaaliemme äänestystulosta sorkkimaan. Me olemme aina varmistaneet vaalien lopputuloksen etukäteen”, herra Ylipätevä vakuutti.

Puhuessaan katkeraan sävyyn Venäjän ja Lännen suhteiden jännitteistä herra Ylipätevä sanoi, että ne jännitteet eivät johdu lainkaan Venäjän toimista vaan yksinomaan Lännen pyrkimyksistä hillitä ja heikentää Venäjää.

”Venäjä on suurvalta, eikä yksikään suurvalta halua koskaan olla maailman hallinnan kilpakentillä se altavastaaja”, herra Ylipätevä sanoi ja jatkoi:

Herra Ylipätevä ylipätevässä
aseteollisuuslaitoksessa?
Ei, vaan näpelöimässä
leipurirouvan esille
laittamaa piparia
leipomossa

”Suurvaltana Venäjällä on ikiaikainen oikeus suojella – ja tietenkin myös murhata – kaikin käytettävissä olevin keinoin ulkomailla olevia kansalaisiaan, niin nykyisiä kuin entisiäkin. Suojellakseni Venäjän kansalaisia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin olen antanut aseteollisuudellemme käskyn valmistaa sellaisen ylivertaisen ydinaseen, jollaista ei kukaan, ei koskaan, ei missään, ei sitten niin millään pysty torjumaan!”

”Kuitenkin päätös käyttää näitä ylivertaisia ydinaseitamme tehdään vain, kun meidän ennakkovaroitusjärjestelmämme havaitsee vihollisohjuksen laukaisun, laskee sen lentoradan ja ennakoi ydinkärjen osumispaikan. Tämä tuleva ylivertainen ydinaseemme tuhoaa ohjuksen ennen kuin edes saavuttaa Venäjän alueen”, herra Ylipätevä sanoi. ”Jos joku on niin hullu, että tekee päätöksen tuhota Venäjän, niin meillä on perusteltu ja täysi oikeus vastata.”

Puheitta paras!

Herra Ylipätevä lisäsi koruttomasti: ”Aivan niin, meidän vastauksemme merkitsee sitten loppua koko ihmiskunnalle ja maailmanlaajuista katastrofia, koko maailmahan siinä tuhoutuu. Mutta Venäjän kansalaisena ja Venäjän valtion johtajana minä vaan kysyn, että mikä maailma se sellainen olisi, jossa ei olisi vahvaa Venäjää?”

ENSIMMÄINEN KERTA

Ilta-Sanomissa oli otsikko:

Cristiano Ronaldo

Cristiano Ronaldo iski ilmiömäisen maalin, Juventuksen fanit taputtivat seisaaltaan – katso videot!

Ja viereisellä palstalla luki puolestaan:

Tunnettu tv-kokki iski 22-vuotiaan tarjoilijan – poikkeuksellinen parisuhde kuohuttaa Britanniassa: ”Oksennan”

Sote tulee!

Jostain täysin käsittämättömästä syystä nämä otsikot saivat Ensio Oluen muistelemaan 1960-luvun jälkipuoliskolla elettyä kukkeinta nuoruusaikaansa tarkoittaen sillä tietenkin teini-ikäänsä, kun ei jaksanut jauhaa sotesta ja maakuntauudistuksesta.

Ensio Olut oli jo kuudentoista, tai ainakin jotain niillä main, ostaessaan ensimmäisen kahden kappaleen kondomipaketin. Kondomin ostoon ei ollut tuohon aikaan tuon ikäisille oikeastaan mitään oikeaa tarvetta kuin että sai pelata ”isoa poikaa” ja näyttää muille samalla tai alemmilla luokilla oleville pojille, että mullapa on rahapussissa jo tällaisia ja kertoa, että näitä tällaisia sanotaan sitten presevatiiveiksi eli kondomeiksi, tai oikeastaan kortongeiksi.

Plodi-Riitta 14v.

Ensio Olut oli kesällä jo talutellut itseään paria vuotta nuorempaa Plondi-Riittaa, veistonopettajan – jatkosodan aikaan rykmentin keskiraskaan sarjan nyrkkeilyestari muuten - tytärtä, mutta olivatko uskaltaneet edes pussata, sitä ei Ensio Olut joko muistanut, tai halunnut muistaa. Puolestaan sen, että hän olisi ollut jo silloin sellainen niin upea hanu, että samanikäiset ja varsinkin nuoremmat – omien puheidensa mukaan jopa monet vähän vanhemmatkin tytöt katsoivat teini-ikäistä Ensio Olutta - Junnu Vainion sanoin sanottuna - ”kuin yököt aurinkoon”, Ensio Olut muistaa varmaankin väärin.

Kondomeita myytiin tuohon aikaan vain apteekeissa – ja niissäkin ikään kuin ”tiskin alta”. Saattoihan olla, että anniskeluravintoloiden miestenvessoissa olisi ollut kondomiautomaatteja, mutta eihän teinipojilla niihin ollut mitään asiaa; anniskelupaikkoihin pääsyn alaikäraja oli tuohon aikaan kaksikymmentäyksi, joissain sitäkin korkeampi.

Eihän Ensio Olut kehdannut mennä lähimpään kylällä olleeseen isoon apteekkiin kortonkiostoksille, vaan huristeli mopolla isältä perittyjen vanhojen moottoripyoräilijän kumiteräsaappaiden varret alas kaksinkerroin käännettynä yli kymmenen kilometrin päässä olleeseen tuon ison apteekin pieneen sivuapteekkiin, jossa häntä ei aivan varmasti tunnistettu.

Apteekinneiti

Apteekinneitinä – kuten tuohon aikaan apteekkien naispuolisia työntekijöitä, farmaseutteja nimitettiin – tuossa sivuapteekissa oli oikein nätti, ehkä noin kolmekymppinen nainen, jota vielä muutamaa vuotta sitten, vain paria vuotta nuorempana Ensio Olut olisi sanonut ”apteekin tädiksi”. Apteekinneiti huomasi oitis, vaikka Ensio Olut yritti pelata rehvakkaana kokenutta miestä, että Ensio Olut oli ensikertalainen siinä pelissä. Apteekinneiti antoi Ensio Oluelle tiskin alta laatikosta kondomipaketin - olivatko olleet "Venus" -merkkisiä vaiko "Sultaneja" - 

Venus

ja kysyi, osasiko tai tiesikö Ensio Olut miten niitä käytetään. Ensio Oluen oli ollut pakko rehellisesti vastata, että ei, kun tämä oli ensimmäinen kerta.

Apteekinneiti otti, koska apteekissa ei ollut muita asiakkaita, laatikosta toisen paketin, näytti, kuinka pakkaus repäistään nätisti auki, otti yhden kortongin ja rullasi sen peukalonsa päälle sanoen, että näin ja näin. Neiti opasti Ensio Olutta aina huolehtimaan, että kondomi oli aina varmasti paikallaan ja rullattu aina juuren asti. Ensio Olut oli neuvoista huolimatta yhä vielä kuin hoo moilanen, suu auki, joten apteekinneiti kurkisti ikkunoista, näkyisikö kadulla ketään sen näköistä, jolla olisi apteekkiasiaa. Ei ollut.

"Hetkinen vain", apteekinneiti sanoi ja käveli ovelle, lukitsi sen ja laittoi oven ikkunaan lapun, jossa luki: ”Hetki vain, palaan pian”.

1960-luvun tissiliivit

Neiti tarttui Ensio Outta kädestä, talutti pojan takahuoneeseen, avasi työtakkinsa napit ja riisui takin yltään. Sitten neiti avasi rintaliivinsä hakaset ja antoi liivien pudota. "Onko nämä sinun mielestäsi kiihottavat", apteekinneiti kysyi hyväillen terhakoita rintojaan.

Ensio Olut oli näkemästään niin äimän käkenä, että kaikki, mitä Ensio Olut kykeni tekemään, oli pieni pään nyökkäys. Sitten apteekinneiti sanoi, että nyt on Ensio Oluelle koittanut aika opetella käyttämään kondomia. Kun Ensio Olut repäisi oppimansa mukaisesti kondomipaketin varoen auki, apteekinneiti pudotti hameensa, laski pikkuhousut polviin ja pyllisti pöytää vasten.

"No hyppääpä satulaan, poika", apteekinneiti sanoi hitunen sääliä äänessään, "meillä ei ole paljon aikaa." Ensio Olut kiipesi pukille. Ja sepä olikin niin uutta ja nannaa, että kokematon Ensio Olut ei voinut juurikaan pidätellä, ja JAHUUU’UUU, se oli hetkessä ohi.

Apteekinneiti nousi, kääntyi ja katsoi Ensio Olutta hieman ehkä Ensio Oluen nopeuteen pettyneenä. ”Tästä sinä ainakin opit, kuinka ja mihin kondomia käytetään - laitoithan kondomin huolella paikalleen”, apteekinneiti kysyi vetäessään nimettömiään ylös.

Ensio Olut peukuttaa

"Aivan neidin ohjeiden mukaisesti," Ensio Olut vastasi ja nosti peukalonsa, peukutti ja sanoi, kuten silloin juuri suureen suosioon noussut laulu- ja soitinyhtye Beatleskin sanoi: "JEE".

”Voi ei”, apteekinneiti kiljaisi ja hänen naamansa kalpeni.

Älkääpä, hyvät ihmiset, nyt vielä lopettako lukemista, ei Ensio Olutkaan vielä lopettanut teiniaikojensa muistelua.

Plondi-Riitalla, siis Ensio Oluen silloisella neljätoistavuotiaalla tyttöystävällä oli ollut koulussa terveysopin oppitunti. Kun Plondi-Riitan isä tuli töistä, tyttö sanomaan hänelle, että isä oli valehdellut hänelle, että jos Plondi-Riitta ja hänen poikakaverinsa Ensio Olut olisivat silleen ennen kuin Plondi-Riitta olisi täyttänyt seitsemäätoista – tuohon aikaan tunnettiin termi ”viisitoista vaan ei seitsemäätoista” - poikakaveri, siis tässä tapauksessa Ensio Olut, kuolee. Opettaja oli terveysopin tunnilla sanonut, ettei poikakaveri siihen sentään kuole.

”Kyllä kuolee, aivan satavarmasti kuolee”, oli Plondi-Riitan isä todennut ykskantaan.

SE PÄÄSIÄISEN TARINA

Toive. Neiti Kevät herää,
menneen talven tonttu
häipyy hiipuen pois

Maallinen kulttuuri on oikeastaan juhlinut kevätjuhlana - ja juhlii yhä - kevätpäiväntasausta, kun taas uskonnollinen kulttuuri juhlii ylösnousemusta.

Todellisuus. Pääsiäinen
2018 - talven tonttu on
yhä voimissaan

Sanooko kuitenkaan kukaan tavallinen, eli kuten uskovaiset sanovat, ”maallistunut” ihminen, että ”juhlitaanpa nyt tätä kevätpäiväntasausta”. No ei, joten kerrotaanpa:

Varhainen kristinusko huomasi käytännölliseksi ottaa omaan käyttöönsä ”pakanoiden” juhla-ajan, juuri tämän kevätpäiväntasauksen, ajankohdan, jota länsimaissa vietetään nyt Pääsiäisenä.

Monissa muinaisissa kulttuureissa on kerrottu tarinaa, jossa kerrotaan pojan (aurinko) kuolemasta ristillä (Etelän risti -tähtikuvio), ja kuinka pojan uudestisyntyminen voittaa pimeyden voimat.

Kristinusko perustuu siis muihin, varhaisempiin jumaluskontoihin, se on totta, vaikka tosiuskovaiset sen kiistävätkin.

Olettamus on, että suusanallinen poika / aurinko -yhteys on vanha, jotain jostain muinaisesta maailmasta. Koska muinaiset eivät puhuneet nykysuomea, vaan muinaisulkomaata, emme aivan tarkkaan tiedä, mitä nuo muinaiset uskoivat. Samoin tiedetään, että kaikki tietävät, että eteläinen risti näkyy vain päiväntasaajan eteläpuolella.

Villipeto

Mutta kristittyjen, jotka pitävät väitettä, että kristinusko on vain joukko kopioita vanhemmista uskonnoista, puppuna, ydinvaatimus on, että kaikkialla muinaisessa maailmassa olisi silloin myös täytynyt ristiinnaulita jumalia, on puppua. Ristiinnaulitseminen oli vain yksi kiduttamalla tappamisen muoto, ja roomalaisten erityissuosiossa sirkushuveissa villipedoille elävältä syöttämisen lisäksi.

Myös rinnakkaisia, kilpailevia ylösnousseita pelastajia oli runsaasti. Varmaa on, että moni uskovainen lukija heittää nyt pilkkakirveellä kirjoittajaa, että onkohan tämä kirjoittaja perehtynyt nyt uskontojen historiaan lainkaan?

Vaan kun on. Uskontojen historia on eri asia kuin kirkkohistoria, jota opetettiin ainakin vielä silloin ainoana totuutena, kun tämä ”Ensio Oluen” kirjoittaja kävi koulua. Uskontojen historia sen sijaan on maailmanhistoriaa. Onko sitten mikään kirjoitettu historia oikeasti totta vai vaan kirjoittajansa harhakuvitelmaa, on sitten taas eri asia.

Mennäänpä nyt kuitenkin tähän Pääsiäiseen.

Ēostre

Suomen sana ”Pääsiäinen” on tullut suomen kieleen slaavilaisten kielten kautta latinan pääsiäisaikaa tarkoittavista sanoista Paschale tempus (vrt. ortodoksinen pääsiäisruoka pasha). Monien Ulkomaiden – mm. englantia puhuvien maiden ”Easter” taas juontaa juurensa eurooppalaiseen muinaiseen kevään Ēostre tai Ostara -jumalattareen.

Kristinusko rinnastuu juhlapäivineen, pääsiäisineen ja muine menoineen läheisesti sitä vanhempiin uskontoihin, kuten mithralaisuuteen - yhteisinä piirteinä on, että mm. kummankin kultin jäsenille suoritetaan kaste ja pyhä ehtoollinen. Mithra eli Mitra oli muinaispersialainen, alkujaan intialainen auringon jumala.

Ensimmäisinä vuosisatoina ajanlaskun alun jälkeen Mithran palvonta levisi Roomaan saaden kannatusta varsinkin sotilaspiireissä ja muuttui samalla salaseuralaisuudeksi.

Mithra

Mithra-jumalasta on varhaisimmat maininnat vuodelta 1380 eaa. olevassa Heettiläisten kuninkaan Suppiluliuma I:n ja Mitannin kuninkaan Mativatsan välisessä rauhansopimuksessa.

Roomalainen mithralaisuus oli mysteeriuskonto, jonka oppeja ei tunneta tarkasti. Sen uskonharjoittajat eivät kirjoittaneet oppejaan pyhiksi kirjoituksiksi, vaan siirsivät tietonsa suullisesti eteenpäin.

Mithra syntyi talvipäivänseisauksen aikaan päivänä, jota me nyt kutsumme Joulupäiväksi, ja hänen seuraajansa juhlivat ”Voittamatonta Aurinkoa” (Sol Invictus) kevätpäiväntasauksen aikaan. Mithra-kultin kuvissa Mithra tappaa härän ja juo sen verta.

Vasta niin myöhään kuin 4. vuosisadalla jaa. tämä Mithrasiin liittyvä aurinkouskonto oli viimeinen suuri ”pakanallinen” kultti, jonka katolinen paavin kirkko joutui voittamaan.

Vatikaanin Pyhän Pietarin kirkon paikalla oli Rooman keisarien aikaan erään toisen uskonnon Kybele-jumalattaren temppeli, jossa kunnioitettiin jumalattaren lisäksi hänen poikaansa Attista. Attis kuoli ja ylösnousi vapahtaen luonnon keväiseen kukintaansa ja ihmiset iloitsemaan elämästä. 

"Täh, eikö kristinuskon keskeisin mysteeri siten olekaan kristillinen idea", kysyvät nyt varmaan useat, jos ei vallan muutamat. No eikun ei, henkiin herääminen ja ylösnousemus, sun muut sellaiset neitseestä syntymisestä lähtien olivat jo 2.000 vuotta sitten ikivanhoja, moneen kertaan kierrätettyjä juttuja!

Kybelen rakastaja Attis syntyi neitsyestä, kuoli ja syntyi uudelleen vuosittain. Tämä kevätjuhla alkoi veripäivänä mustana perjantaina nousten crescendoon kolmen päivän kuluttua sunnuntaina, Auringonpäivänä (lat. Solis) iloiten Attiksen ylösnousemuksesta.

Kybele

Kybele tai Kibele oli muinainen Vähän-Aasian kansojen palvoma suuri äitijumalatar. Hänen palvontansa oli peräisin Fryygiasta. Kybele oli luonnon ja sen elinvoiman, eläinten, kasvillisuuden ja viljelyksen sekä myös yhteiskuntaelämän suojelija. Kybeleä palvottiin myös Kreikassa ja Roomassa, missä hänet tunnettiin nimellä Magna Mater.

Kybelen palvontamenoille olivat ominaisia hurjat ekstaattiset (ei eksoottiset) tanssit.

Freija ja emakko

Attis oli tarinan mukaan paimen, johon Kybele-jumalatar ihastui. Toisen tarinan mukaan hän oli Kybelen poika. Attis kuitenkin rakasti Nana-nymfiä, Kybele vihastui tästä, mikä johti murhenäytelmään. Alkuperäisimmässä traditiossa Attis kuolee verenvuotoon kastroituaan itsensä. Hänen verensä vuotaa kuusen juurelle; kuusi toistaa jokaisena keväänä tämän murhenäytelmän punaisissa kukinnoissaan. Anatoliassa kuusi olikin pyhä puu vielä myöhäiselläkin ajalla. 

Zeukseen liittyvässä tarinassa, jonka mukaan Kybele ei ollut suostuvainen Ylijumalalle, mainittu villisika, karju, jonka Zeus lähetti kostoksi tuhoamaan Fryygian sekä Lyydian kasvit, on sekin Kybele-jumalattareen liitetty eläin, joka esiintyy vielä skandinaavisen Freija-jumalattaren ratsuna ja edustajana -tällä kertaa emakkona.

Sika tai villisika on myös neoliittisen Kaakkois-Euroopan jumalatar-figuurien valikoimassa, mikä yhdistää Kybele/Attis -traditiota myöhäiskivikauteen. Kybele hautasi Attiksen ensin Pessinukseen, mutta käyttikin sitten voimaansa palauttaakseen hänet henkiin.

Robert Wilhelm Ekman
"Lemminkäinen tulisella järvellä".
Pilvissä Ukko, Ylinen Jumala

Myös luonto oli kuollut ja nääntynyt Attiksen kuollessa, ja ylösnousemus elvyttikin kasvillisuuden. Attis kuuluukin samaan maanviljelyskulttuurien kuolevien ja ylösnousevien siittäjä-jumaluuksien jatkumoon, kuin varhaisten sumerien Damu-zid / Tammuz Mesopotamiassa, Adon / Adonis Syyriassa, ja Lemminkäinen / Lempo Suomessa. Luonnon ja viljelykauden lepovaihe - meillä täällä pohjoisessa talvi, Levantissa kuiva kausi - ymmärrettiin siittäjä-jumalan Manalassa oleskelun ajaksi. Kun Attis / Adonis / Tammuz / Lemminkäinen palaa elämään, luonto elpyy ja viljelijän työt alkavat.

Akseli Gallen-Kallela "Lemminkäisen äiti".
Taustalla Tuonen virta, josta Lemmon äiti
on onkinut poikansa osat ja liittänyt ne
yhteen. Yläkantilla surajaa kevään
alkavan airut, Maija mehiläinen

Sika tai metsäsika on myös neoliittisen Kaakkois-Euroopan jumalatar-figuurien valikoimassa, mikä yhdistää Kybele/Attis -traditiota myöhäiskivikauteen.

Kybelen kultin keskus oli Fryygiassa, Vähässä-Aasiassa, missä oli myös koko antiikin maailmassa kunnioitettu Fryygian Kybelen patsas. Tämä patsas oli hopeinen, paitsi että kasvot oli tehty mustasta meteoriitista. Sitä, siis sitä patsasta, ei meteoriittia, säilytettiin Pessinuksessa Galatiassa.

Kybelen papit, galloi, olivat kastraatteja. Keväisissä juhlissa innokkaimmat kannattajatkin intoutuivat joskus kastroimaan itsensä. Näissä juhlissa esitettiin nopeaa musiikkia ja tanssittiin hyvin villisti.

Palatinus-kukkula

Roomalaiset tunsivat ja arvostivat Fryygian Kybelen korkealle. Heille Hän oli Mater Deum Magna, ”Suuri Jumalten Äiti”, jota pyydettiin apuun Hannibalin ollessa Rooman porteilla. Sibyllan ennustuksen mukaan Karthagon armeija ei poistu Italiasta, ellei Suurta Äitiä tuoda Roomaan. Diplomaattisten kontaktien ja vetoomusten avulla Kybelen kuuluisa patsas tuotiinkin Roomaan Palatinus-kukkulalle vuonna 191 eaa. – siis sille, jolla naarassusi imetti Rooman alkuasukkaita, Romulusta ja Remusta, ja jolla mäellä Romulus sittemmin tappoi veljensä Remuksen - mikä rohkaisi roomalaisia toivottomalta näyttäneessä sotatilanteessa. Rooman kansalaisilta kuitenkin kiellettiin itsensä kastroiminen. Kybelen patsas jäi Palatinukselle rakennettuun temppeliin.

Uhrilammas

Kuolevien ja ylösnousevien jumalien sarjaan täytyy lisätä vielä yksi: Jeesus. Kuten äitinsä Kybelen viha aiheuttaa Attiksen kuoleman, Jeesus kuolee ristillä – ei tällä kertaa äitinsä, vaan isänsä Jehovan tahdosta ja osana tämän jumalallista suunnitelmaa. Epiteetit ”Hyvä Paimen” (myös Krishna) ja myös ”uhrilammas” johtavat ajatuksen Attikseen.

”Veren puhtaaksipesevä voima” esiintyy myös Kybelen ja Attiksen Taurobolium-rituaalissa. Uhrattaessa härkää sen veren annettiin valua kuopassa tai kaivossa alastomina seisovien uskovaisten päälle, jolloin näiden uskottiin ”syntyvän uudelleen”. Tarkoituksen sopi myös lammas, jos härkää ei ollut miloin saatavilla, joten uhraajat puhdistuivat ihan yhtä hyvin lampaan lapsen, karitsan kuin nautaeläimen, häränkin verellä.

Tähän loppuun vielä varmistettu uutinen tuonpuoleisesta: Itsestään Isästä Jumalasta on tulossa ateisti!

Taivaassa kiertää huhu on, että Jumala Kaikkivaltias on kyseenalaistanut itsensä olemassaolon ja kaiken, mikä hänen ympärilleen on kuudessa vuosituhannessa rakentunut.

Taivahan enkeli

Useat Taivahan enkelit ovat vahvistaneet nähneensä Hänet vaeltelemassa Taivaan Ilossa pilvien keskellä uskonsa kadottaneena ja hämmentyneenä.

Ensio Olut kysyi tässä äskettäin WhatsApp-pikaviestipalvelun välityksellä Jumalalta, olisiko Tämä halukas jakamaan joitakin näkemyksiään kanssamme. Hän suostui - tosin pitkin hampain.

”Uskovaiset ajattelevat, että hallitsen jokapäiväisen elämän jokaista osa-aluetta, mutta se ei ole totta: olen tosin luonut maailmankaikkeuden ja sen ohella teidät ihmiset ja antanut teidän sitten pärjätä omillanne. Mutta pari uskonnon peruslakia olen asettanut, ettei kukaan menisi vallan hulluksi yrittäessään ymmärtää, miten maailmankaikkeus toimii.

Ensimmäinen laki oli, että Maapallo on kuusi tuhatta vuotta sitten luotu litteä lättänä ja maailmankaikkeuden keskipiste. No aikansa siihen uskottiin, mutta sitten nämä helkkarin - kuten tänä MeToo -aikana täytyy Itse Jumalankin sanoa - tiedemiesoletetut menivät ja todistivat, että näin ei ole.

Stephen Hawking

Ja sitten tuli tämä pirulainen, tämä Stephen Hawking - Lempo soikoon, en paremmin sano - ja totesi, että kaikkeuden syntyminen ei ole vaatinut Jumalan vaikutusta, vaan on syntynyt luonnonlakien mukaisesti ihan tuosta vaan ja itsestään. Teoksessaan Ajan lyhyt historia: Alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin hän selittää sen niin kansantajuisesti, että jopa minäkin sen ymmärsin, kun luin sen miehen äskettäin kuoltua ihan vaan mielenkiinnosta, että missä mättää, kun häntä ei tänne tämänpuoleiseen ole kuulunut. Ja nyt edes meikkä ei sitten oikeastaan enää usko itseensä.”

NO JOHAN SE NYT MYRKYN LYKKÄS!

Suora lainaus MTV:n uutisista 17.3.2018:

”Venäjän yllättävä vihjaus: Iso-Britanniaan päätyneen hermomyrkyn lähtömaa Ruotsi.

Ex-vakooja Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia Skripal ovat edelleen tehohoidossa hermomyrkyn takia.

BBC:n toimittaja on juuri tämän
kuvan ottohetkellä juuri kysynyt
Putinilta, tietääkö hän ehkä,
kuka antoi käskyn myrkyttää
ex-vakooja Sergei Skripalin ja
tämän tyttären Julia Skripalin

Venäjän ulkoministeriön edustaja on yllättäen vihjannut, että Ruotsi olisi yksi mahdollisista maista, joista ex-vakooja Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkyttämiseen käytetty aine voisi olla peräisin.

Britannia on aiemmin kertonut, että myrkyttämisessä käytetiin Novitshok-nimistä hermomyrkkyä. Se on kehitetty aikoinaan Neuvostoliitossa.

Venäjän ulkoministeriön edustaja on Russia Today -lehden mukaan sanonut, että aine on todennäköisesti peräisin muista maista, kuten Ruotsista, Slovakiasta, Tsekistä tai Iso-Britanniasta. Asiasta kertoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova Russia Today -lehdessä.

Vladimir Putin kiinnittää tässä Maria
Zaharovan rintapieleen "Emävale"-
tiedotusmitalia.
Länsimaissa Putinia syytettäisi
seksuaalisesta häirinnästä,
mutta ei Venäjällä. Tässä
Volodja seisoo muuten
jakkaralla.

• Kemikaalin todennäköisin alkuperä on niistä maista, jotka 1990-luvun lopulta lähtien ovat eniten tutkineet Novitshok-projektia. Nuo maat ovat Britannia, Slovakia, Tsekki ja Ruotsi, kertoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Zaharova.

• Myös Yhdysvaltoja on syytä epäillä, Zaharova lisäsi.

Ruotsin ulkoministeriö kiistää venäläisväitteet tuoreeltaan. Wallström tuomitsi väitteen Twitterissä.

Myös Tsekin ulkoministeri ja puolustusministeri tyrmäsivät venäläisväitteet.”

Lainaus päättyi juuri.

                             Ja tuon juuri antamansa 

                                 tiedotteen jälkeen, sekä

                             päälle Venäjän ulkoministeriön
                                 tiedottaja Maria Zaharova
                                       tanssii jokkantiin.

Kuten vallan hyvin tiedämme, Venäjähän ei suurin surmin syyllisty koskaan vilppiin tai edes minkäänlaisiin laittomuuksiin – ei ainakaan ulkomailla! Eikä venäläinen varsin valehtele, ei niin koskaan, jos silloinkaan!

Palataanpa kuitenkin ajassa – kuin aikakoneella ikään - hieman takaisin.

Vuoteen 2014.

Malaysia Airlinesin lento MH17

MH17:n putoamisen jälkeen erityisesti venäläislähteet syyttivät Ukrainan hallitusta koneen tuhoamisesta. Venäläisten mukaan lentokoneen olisi ampunut alas Ukrainan ilmavoimien SU-25-hävittäjä.

   
Venäjän armeijan naissotajoukot.
"Tulis kauheita lähitaisteluita, sais
Rahikainenkin Mannerheim-ristin!"

Kansainvälinen ilmailurikostutkijaryhmä julkaisi vuonna 2015 raporttinsa, jossa se ilmoitti tulleensa siihen kiistämättömään tulokseen, että malesialaisen matkustajakoneen pudotti itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014 Venäjän armeijan uusimmanmallisen Buk M1/9M38M1-ohjusjärjestelmän ohjus, joka tuotiin laukaisualustoineen Venäjältä juuri ennen tätä laukaisua, ja vietiin laukaisun jälkeen oitis takaisin Venäjälle. Ukrainan armeijalla ei näitä uusimmanmallisia Buk-ohjuksia ole, joten venäläisten Ukrainan armeijan osuudesta tähän täysin ulkopuolisten siviilien, 283 matkustajan, joista 80 oli lapsia, ja lisäksi vielä 15 lentokoneen miehistön jäsenen joukkomurhaan on täyttä Putinin puppua.

Buk M1/9M38M1

Venäjä tulee tunnustamaan tämän alas ampumisen omiksi tekosikseen vasta ”Putinilaisen Venäjän” kaatumisen jälkeen, kuten se tunnusti Mainilan laukauksetkin itse ampumikseen vasta Neuvostoliiton kaaduttua.

Tässä yhteydessä olisi tietenkin asianmukaista kertoa myös noista edellä mainituista vuonna 1939 Neuvostoliiton ampumista Mainilan laukauksista, mutta eipä kuitenkaan kerrota, vaan kerrotaankin Venäjän valtiojohtoisesta dopingista. 

Esimerkiksi Sotshissa vuonna 2014 pidettyjen talviolympialaisten – joita myös ”Putinin Olympialaisiksi” voittanee kutsua - testilaboratorion seinään oli tehty kädenmentävä reikä, jonka kautta kiellettyjä aineita sisältävät venäläisurheilijoiden dopingin kyllästämät kusinäytteet vaihdettiin Putinin itsensä antamien ohjeiden mukaisesti ”Venäläisten Isänmaan Ystävien” pulloihin kusemista ja korvauksetta kisaorganisaatiolle luovuttamiin puhtaisiin virtsanäytteisiin.

Venäläiset äänestivät ”vapaissa vaaleissa” taas presidentikseen vahvan johtajan, Putinin; eivät voineen äänestää hyvää johtajaa, sillä sellaiset Putin oli joko tapattanut, tai julistanut vaalikelvottomiksi.

Vahvan johtajan tunnistaa siitä, että hän peittää sisäpoliittisen kyvyttömyytensä tai haluttomuutensa etsimällä syyllisiä kansansansa kärsimyksiin valtionsa rajojen ulkopuolelta samalla kun hän ja hänen lähipiirinsä haalii kansan varat omille ulkomaiden pankeissa oleville tileilleen. Vahvoille johtajille pystytetään patsaita jo heidän elinaikanaan. Hyvä kansanjohtaja taas asettaa kansanosansa edun ja hyvinvoinnin etusijalle. Näitä hyviä kasanjohtajia on vaan valitettavan harvassa. Eikäpä hyville johtajille patsaita pystytetä.

Venäläinen kuvanveistäjä Nikita Gusev on valmistanut mallinsa kokoisen, noin 163 senttiä korkean suklaapatsaan Venäjän presidentistä Vladimir Putinista. Patsas tuotiin julkisuuteen toissa viikonloppuna Pietarin suklaafestivaaleilla.

Kuvaa tuosta suklaisesta Putinista 

ei tähän saatu, koska, kun kuva 

aiottiin ottaa, patsaan pers...

eiku siis takapuoli jo nuoltu 

puhki. Tässä sen sijaan 

laulu eräästä toisesta
patsaasta

Patsaaseen kului suklaata noin 68 kiloa.

Festivaalin järjestäjillä oli kova työ vahtia, ettei kukaan vieras pääse koskemaan Putin-patsaaseen tai esimerkiksi nuolemaan sitä.

Näiden vakavien, osin raskaiden asioiden jälkeen täytyy kertoa kuin kevennykseksi tähän loppuun aivan jotain muuta - esimerkiksi kissatarina, koska kissatarinat ovat niin söpöjä ja suloisia.

Kerrotaanpa siis kissatarina!

Ensio Olut on suorittanut – tuonhan jo toki tiedättekin – elämäntyönsä pääosin tienrakentajana, ja eritoten asfalttitöiden parissa. 1980-luvun alkuvuosina Ensio Olut oli vielä nuori - vain pätkän yli kolmekymppinen - ja vetreä työmaapäällikkö, ja työmaat sattuivat olemaan usein silloin eteläisessä päässä Suomea – paikkakuntaa ei liene tässä yhteydessä tapahtumien osapuolena olleen kissan yksityissuojan varjelemiseksi aiheellista kertoa.

Työmaapäällikkönä Ensio Olut joutui pyöriskelemään milloin missäkin, mm. koneasemalla – siis siellä, missä asfalttimassa valmistetaan, milloin taas katupäässä, levityspäässä, missä asfalttimassa sitten levitetään kulloiseenkin levityskohteeseen ja siitä tulee asfalttipintaa, asfalttia.

Kissa puiston puussa

Sattuipa kerran sitten niin somasti, että työkohteen lähellä olevassa rivitalossa asuvan pikkurouvan kissa oli heti aamutuimaan juossut kadun yli ja kiivennyt puiston puuhun, eikä uskaltanut tulla alas puusta. Ensio Olut ei tosin uskonut – eikä usko vieläkään – etteivätkö kissat uskaltaisi tulla puusta alas, ne eivät yleensä vaan halua; muutenhan puissa riippuisi siellä täällä nälkään kuolleiden kissojen raatoja ja luurankoja.

No, nyt tällä kertaa kuitenkin tuo pikkurouva uskoi, että tuo hänen kissansa ei uskaltanut tulla alas, koska se ei ollut tullut, vaikka hän oli sitä koko aamun aamutakkisillaan kutsunut alas väättämällä kisu, kisu, ja houkutellut sen herkulla, kalapuikolla.

Tietenkin Ensio Olut paikalle osuttuaan tarjoutui hakemaan kissan puusta – hänhän oli pienestä pitäen, -50-luvulta alkaen harrastanut puissa kiipeilyä – ja hakikin kissan ketterästi alas. Pikkurouva tuosta kiitollisena lupasi kissa sylissään keittää kotonaan Ensio Oluelle kahvit – pullaa ja pipariakin hän lupasi laittaa tarjolle. Kyllähän Ensio Oluelle aina kahvit maistuivat, varsinkin, kun pullaa ja myös piparia oli tarjolla.

Pikkurouva aamutakissaan puiston
puolella katua. Taustalla juuri se
puiston puu sekä vesiaihe

Ensio Olut nappasi pikkurouvan syliinsä ja kantoi pikkurouvan kissoineen päivineen kuuman, vasta levitetyn asfaltin yli ja lähti rivitalohuoneistoon kahville.

Kun Ensio Olut kahvit juotuaan vihdoin palasi ulos työmaalle, levitystyö oli edennyt niin, että ”Parooniksi” kutsuttu jälkijyräkuski osui paikalle ja tietenkin kysyi, että kai Ensio Olut oli saanut kiksauttaa pikkurouvaa, kun oli niin pitkään viipynyt. Johon Ensio Olut:

”Ja kattia kanssa!”