Hyvyys

Hyvyys

                         Eino Leino 

Eino Leino 1909

Ei Hyvyys saavu huutaen;
se kulkee hiljaa kuiskaten.

Sen ääni on ääni kärsivän,
mi itkenyt meitä on enemmän.

Sen silmässä on kuin onnettuus,
mut kuitenkin usko ja toivo uus.

Hän tahtoo tarjota vähästään:
ne hänen on helmiä, päärlyjään.

Ne ottanet kuin avun taivahan:
ei lie hän laaksoista maailman.

Hän tulee raskaalla hetkelläs;
hän katsoa tahtoo silmähäs

ja kättäs painaa ja mennä pois
kuin kuiskaten: paremmin olla vois.