 |
| Pääsiäisenä luudan ostaja saa kylkiäisenä kaupassa Pääsiäisnoidan |
”Which one of these broomsticks is the Easter broomstick which comes with Witch”, kuten tuota ulkomaaksi voipi esimerkiksi siivousalan ihmisiltä kysyä.
Pääsiäisnoidatkaan eivät kaikkialla maailmassa saa lennellä luudillaan ihan miten tahansa; esimerkiksi Swazimaassa, noin miljoonan asukkaan kuningaskunnassa eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä, Pääsiäisnoidille on asetettu enimmäislentokorkeudeksi 500 jalkaa (ft) eli täsmälleen 152,4 metriä.
Swazimaan Ilmailuhallinto on säätänyt, että tämän enimmäislentokorkeuden ylittävät Pääsiäisnoidat tulee pidättää heti suoraan lennosta ja kirjoittaa heille 500.000 Etelä-Afrikan randia (= tämän päivän 7.4.2017 keskimääräisen valuuttakurssin mukaan 33.853,78€) sakkoa.
 |
| Swazimaan noita laillisella lentokorkeudella |
"Pääsiäisnoidillakin täytyy olla luudallalentelyissään sentään joku roti, joten he eivät saa lentää voimassa olevan luudallalentorajan yläpuolella", Swazimaan Ilmailuhallinnon tiedottaja Sabelo Dlamini selitti Ensio Oluelle vielä erikseen.
Tiedottaja Dlaminin kertoman mukaan määräys koski alunperin nykyisin niin suuresti yleistyneitä minikoptereita ja oli saanut alkujuonteensa yksityisetsivistä, jotka aiheuttivat vaaratilanteita ilmailulle etäohjaamillaan kameralla varustetuilla nelikoptereilla. Sittemmin määräyksen kohderyhmä oli laajennettu koskemaan kaikkea lennonjohdon ulkopuolista lentotoimintaa, joten nyt myös Pääsiäisnoidat ja ufot kuuluvat Swazimaassa tähän kohderyhmään.
Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut 9.10.2015 määräyksen OPS M1-32, Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen (ns. RPAS-määräys).
Lennokin lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua, eikä lentoonlähtömassa saa ylittää kolmea kiloa, jos aikomuksena on lentää asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella.
 |
| Etäohjattava kamerallinen nelikopteri |
Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä maan tai veden pinnasta pois lukien erikseen määritellyt, ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistut lennokkien lennätyspaikat.
Lennokin lennättäminen esimerkiksi lentoaseman läheisyydessä on sallittua enintään 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä on vähintään viisi kilometriä. Lennokin on joka tapauksessa aina väistettävä kaikkia ilma-aluksia.
Tässä Trafin määräyksessä ei kuitenkaan sanota mitään Pääsiäisnoidista, joten he saanevat lennellä Suomen ilmatilassa yhä miten sattuu, jos he ovat suomalaisia Pääsiäisnoitia. Ensio Olut esittää, että Pääsiäisnoidat asentaisivat kuitenkin luutiinsa transponderit ilmailun yleensä ja erikseen omankin lentoturvallisuutensa tähden.
 |
| Ulkovaltalainen Pääsiäisnoita |
Ulkovaltojen Pääsiäisnoidat kuuluvat kai puolestaan rajavalvonnan toimialaan. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö tullee kuitenkin esittämään venäläiselle kolleegalleen Vladimir Putinille seuraavan tapaamisen yhteydessä, että myös venäläiset Pääsiäisnoidat velvoitettaisiin pitämään transponderit päällä lentäessään Suomen rajan läheisyydessä.
Luuta lienee vanhin tunnettu ilmaa raskaampi lentoväline. Ajatus joidenkin naisten lentotaidosta ei ollut keskiajalla enää noitavainojenkaan aikaan uusi, toisin kuin joissakin teoksissa esitetään.
Jo sumerilaisten ja babylonialaisten maailma oli täynnä pahoja henkiä eli noitia. Eräs vaarallisimmista sumerilaisista demoneista oli Ardat Lili eli Lilitu.
Kreikkalais-roomalaisilla Lilitua vastasi Lamia, joka oli heprealaisten Lilith -demonin esikuva. Hepreankielisen raamatun mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen vaimo. Lilitu oli naisdemoni, jolla oli siivet ja joka lensi öisin muiden henkien seurassa aiheuttaen monenlaista tuhoa. Hän oli lemmessä kyltymätön ja kävi öisin nukkuvien nuorten miesten - eritoten juuri miehuuteen heräävien teinipoikasten - kimppuun. Sittemmin on noitamaailmassa siirrytty luudan käyttöön ja nukkuvien miesten yöllinen seksuaalinen hyväksikäyttö on ainakin tilastotieteellisesti vähentynyt merkittävässä määrin. Valitettavasti.
Noidan lento ei suinkaan aina tai edes pääsääntöisesti tapahtunut luudan avulla. Noitasapattiin ratsastettiin mm. lehmillä ja sioilla. Saatettiinpa sapattiin lentää erityisen noitasalvan avustuksella.
Noitasapatti on noitavainoihin liittyvä uskomus, jonka mukaan noidat kokoontuvat lentäen juhlimaan ja irstailemaan noitasapatiksi kutsuttuihin juhliin paikkaan, jota nimitetään eri alueilla eri nimellä. Ruotsin valtakunnan alueella siitä käytetään nimeä Blåkulla, Suomessa sitä kutsutaan Köypelinvuoreksi.
Noitasalvan reseptejä tunnetaan lukuisia. Virolainen tutkija Ülo Valk väittää, että resepteissä oli usein huumaavia ja aistiharhoja aiheuttavia aineita, kuten belladonnaa, oopiumia, hampun kukintoja ja hullukaalia. Suomessa noitasalvan tärkein ainesosa lienee kuitenkin ollut kärpässieni, jota šamaanit, lapinnoidat, noaidit, käytivät – käyttänevätköhän yhä, mene, tiedä – langetaakseen loveen hakeakseen tietoa Tuonelasta, tuonpuoleisesta.
Šamaaneista tunnetuin lienee Antero Vipunen, joka lankesi loveen hakeakseen Väinämöiselle tuolta Tuonelasta Vaka Vanhalta yhä puuttuvat kolme veneen syntysanaa.
Luuta lienee vanhin tunnettu ilmaa raskaampi lentoväline. Ajatus joidenkin naisten lentotaidosta ei ollut keskiajalla enää noitavainojenkaan aikaan uusi, toisin kuin joissakin teoksissa esitetään.
Jo sumerilaisten ja babylonialaisten maailma oli täynnä pahoja henkiä eli noitia. Eräs vaarallisimmista sumerilaisista demoneista oli Ardat Lili eli Lilitu.
Kreikkalais-roomalaisilla Lilitua vastasi Lamia, joka oli heprealaisten Lilith -demonin esikuva. Hepreankielisen raamatun mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen vaimo. Lilitu oli naisdemoni, jolla oli siivet ja joka lensi öisin muiden henkien seurassa aiheuttaen monenlaista tuhoa. Hän oli lemmessä kyltymätön ja kävi öisin nukkuvien nuorten miesten - eritoten juuri miehuuteen heräävien teinipoikasten - kimppuun. Sittemmin on noitamaailmassa siirrytty luudan käyttöön ja nukkuvien miesten yöllinen seksuaalinen hyväksikäyttö on ainakin tilastotieteellisesti vähentynyt merkittävässä määrin. Valitettavasti.
Noidan lento ei suinkaan aina tai edes pääsääntöisesti tapahtunut luudan avulla. Noitasapattiin ratsastettiin mm. lehmillä ja sioilla. Saatettiinpa sapattiin lentää erityisen noitasalvan avustuksella.
 |
| Pääsiäisnoita lentämässä Kyöpelinvuorelle noitasapattiin |
Noitasapatti on noitavainoihin liittyvä uskomus, jonka mukaan noidat kokoontuvat lentäen juhlimaan ja irstailemaan noitasapatiksi kutsuttuihin juhliin paikkaan, jota nimitetään eri alueilla eri nimellä. Ruotsin valtakunnan alueella siitä käytetään nimeä Blåkulla, Suomessa sitä kutsutaan Köypelinvuoreksi.
Noitasalvan reseptejä tunnetaan lukuisia. Virolainen tutkija Ülo Valk väittää, että resepteissä oli usein huumaavia ja aistiharhoja aiheuttavia aineita, kuten belladonnaa, oopiumia, hampun kukintoja ja hullukaalia. Suomessa noitasalvan tärkein ainesosa lienee kuitenkin ollut kärpässieni, jota šamaanit, lapinnoidat, noaidit, käytivät – käyttänevätköhän yhä, mene, tiedä – langetaakseen loveen hakeakseen tietoa Tuonelasta, tuonpuoleisesta.
Šamaaneista tunnetuin lienee Antero Vipunen, joka lankesi loveen hakeakseen Väinämöiselle tuolta Tuonelasta Vaka Vanhalta yhä puuttuvat kolme veneen syntysanaa.
 |
| Viikinkiaikaista noitasalvaa |
Noitasalvaa kaivettiin esiin kätköistä mm. Ahvenanmaalla 1666 alkaneessa noitaoikeudenkäynnissä. Tuomari Nils Psilanderin pettymykseksi kyseinen salva kuitenkin paljastui tavalliseksi, enimmältään hylkeen ihrasta valmistetuksi saapasrasvaksi.
Miten Pääsiäisnoidat noitasalvaa luudallalentelyyn sitten käyttävät, siitä ei ole edes Ensio Oluella varmaa tietoa, mutta – tämä seikka ei ehkä liity millään tavalla tähän – naisväki on käyttänyt alushousuja vasta hieman yli sata vuotta, eivätkä kaikki käytä vieläkään – ainakaan kaikissa tilanteissa.
Pääsiäisnoidat ja luudallalentely tuli käsiteltyä, käsitelläänpä sitten Pääsiäispuput ja -munat.
Viittaan tässä aiempaan tarinaani - jota et tietenkään ole luultavasti lukenut, ketku - ”Pääsiäisenä raatikkoonko?” Jos et halua olla ketku, niin lue tuosta:
http://ensioolut.blogspot.fi/2014/04/raatikkoon-raatikkoon.html
 |
| Neiti Kevät tänään |
Kerron sen nyt vähän toisin sanoin, siis: Saksilainen "Neiti Kevät", Eastre (tai Oestre tai Ostara) oli kevään ja hedelmällisyyden jumalatar, jonka kunniaksi järjestettiin juhlat kevätpäiväntasauksen aikaan eaa. Eastren symboli oli kani johtuen kanin nopeasta lisääntymiskyvystä.
Kevät luo myös uutta elämää ja on näin uudestisyntymisen symboli; munat taas ovat ikivanha hedelmällisyyden sanansaattaja. Pääsiäismunat ovat Jeesus -nimisen, alunperin muinaisesta juutalaisen uskonnon profeetasta jumalhahmoksi kohotetun henkilön ylösnousemuksen symboli. Kuitenkin tämä muna ja kani -yhteys kehittyi vasta sitten, kun roomalaiskatolisuudesta tuli 1500-luvulla jaa hallitseva uskomus Saksassa ja roomalaiskatolisuus sulautui kiinteäksi osaksi jo syvälle keskieurooppalaisten mieliin syöpyneisiin munat ja kanit -uskomuksia. Tämän Jeesus -nimisen jumalhahmon teloitusjuhlan ajankohdaksi määriteltiin kevätpäiväntasauksen aika, koska omaa etuaan sekä paremmuuttaan ajava roomalaiskatolinen kirkko pyrki hämäämään kevään jumalatar Eastreen uskovia. Ja on onnistunutkin siinä.
Ensimmäinen Pääsiäispuputarina on dokumentoitu 1500-luvulta. Vuonna 1680 on puolestaan julkaistu ensimmäinen tarina, jossa kanin munia on kätketty puutarhaan.
 |
| Pääsiäispuput lisääntyvät tehokkaasti piilottamalla munansa puutarhassa |
Nämä tällaiset tarinat vietiin Yhdysvaltoihin Saksasta 1700-luvulla, kun saksalaiset maahanmuuttajat asettuivat Pennsylvaniaan. Amerikoista tarinoita puutarhoihin munivista kaniineista on sitten pyritty levittämään takaisin Euroopan raukoille rajoille aina tänne Pohjolan pahaisille perukoille asti.
Ikiaikaiseen kysymykseen, kumpi oli ensin, Pääsiäismuna, vai Pääsiäiskani, vastaus on siis Pääsiäiskani.
Suomalaiset aikaihmiset toki tietävät, etteivät nisäkkäät muni – tosin Australiassa elävät nokkasiilit ja lättänokkaiset vesinokkaeläimet munivat, mutta ne ovatkin eräänlaisia pussieläimiä, joten ei sääntöä ilman poikkeusta – eivätkä usko näihin amerikkalaisten uhvojuttuihin. Lapset ovat sitten toinen juttu; lapsosille jos uskotellaan, että nisäkkäät munivat, niin nehän voivat uskoa.
Joten lapsoset varoituksen sana: Jos löydätte Pääsiäisenä puutarhasta, tai vaikkapa pellon pientareelta tai ihan mistä tahansa minkä tahansa nisäkkään munat, älkää rakkaat lapset yrittäkö poimia niitä, ne ovat todennäköisesti vielä kiinni nisäkkäässä, ehkä jopa hirvessä!
Ikiaikaiseen kysymykseen, kumpi oli ensin, Pääsiäismuna, vai Pääsiäiskani, vastaus on siis Pääsiäiskani.
Suomalaiset aikaihmiset toki tietävät, etteivät nisäkkäät muni – tosin Australiassa elävät nokkasiilit ja lättänokkaiset vesinokkaeläimet munivat, mutta ne ovatkin eräänlaisia pussieläimiä, joten ei sääntöä ilman poikkeusta – eivätkä usko näihin amerikkalaisten uhvojuttuihin. Lapset ovat sitten toinen juttu; lapsosille jos uskotellaan, että nisäkkäät munivat, niin nehän voivat uskoa.
 |
| Hirvi istuu pesässään pellon pientareella ja hautoo hirveän suuria hirven muniaan |
Joten lapsoset varoituksen sana: Jos löydätte Pääsiäisenä puutarhasta, tai vaikkapa pellon pientareelta tai ihan mistä tahansa minkä tahansa nisäkkään munat, älkää rakkaat lapset yrittäkö poimia niitä, ne ovat todennäköisesti vielä kiinni nisäkkäässä, ehkä jopa hirvessä!
Tai naapurin Uolevissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti