UUNIPELLIN KOKOINEN LIHAPIIRAKKA

Laitanpa tähän jälleen tämän lihapiirakan teko-ohjeen ajalta ennen pizzan keksimistä kuin muistoksi tulevain:

UUNIPELLIN KOKOINEN LIHAPIIRAKKA

2 pkt (2 x ½ kg = 1 kg) voitaikinaa

800 g sikanautajauhelihaa

2 isoa sipulia

1 valkosipulinkynsi - ainakin

2 dl ohrasuurimoita tai puuroriisiä

1 lihaliemikuutio

2 - 3 kananmunaa keitettynä

mustapippuria

suolaa

1 dl ihan oikeaa kermaa

1 kananmuna voiteluun

Ja tehdään näin:

Ota voitaikina sulamaan. Ruskista jauheliha ja silputut sipulit, mausta ja lisää kerma. Keitä ohrasuurimot tai puuroriisi lihaliemellä maustetussa vedessä. Keitä munat kovaksi ja viipaloi.

Kauli 1 paketti taikinaa leivinpaperille uunipellille, levitä jättäen paljaaksi n. ½ cm reunoilta ensin puuro, sitten jauheliha ja päälle viipaloidut kananmunat. Voitele taikinan reunat kananmunalla ja nosta toinen puoli voitaikinaa vähän uunipeltiä suuremmaksi levyksi kaulittuna kanneksi ja painele haarukalla sauma tiiviiksi. Voitele piirakka munalla ja pistele haarukalla runsaasti höyryreikiä.

Paista uunissa 200 °C:ssa n. 25 min.

Jauhelihan sijaan täytteeksi käy myös esim. tuore lohi viipaloituna, savulohi – eritoten purkkilohi sopii tähän kuin nenä naamaan – tonnikala tai muukin kala tillin kera. Ja sienet, jos sienipiirakkaa tekee mieli. 

Noista nyhtökauroista sun härkiksistä en mene sanomaan en juuta, en jaata.

Kannattaa yksineläjänkin tehdä koko pannullinen ja laittaa annospaloina pakkaseen; sulatettuna ja lämmitettynä ihan yhtä hyvää kuin vasta tehty.

Nam!

NIMISMIEHENKIHARAT

Vetävät---siis noi kumipyörät

Nimismiehen kiharat voivat olla kampaamojen aikaansaannosta, sekä Sauli Niinistöstä kertova muistelmateos. Niin, onhan se jukaistu vallan kirjana, mutta nyt tässä jutussa ei perehdytä tuohon, vaan yhdyssanana kirjoitettuihin nimismiehenkihroihin, noihin kumipyörien, eritoten ilmatäytteisten vetävien kumipyörien aiheuttamiin poikittaisiin epätasaisuuksiin Suomen sorateillä.

Nimismiehen
kiharat

Kyllähän linjarirattaatkin - tuosta linjarirattaiden ajasta tuo sanonta onkin jo alkuisin - hakkasivat soratiet poikittaisurille, mutta sen sijaan Asikkalan, Asikkalan puiset rattaat, puiset rattaat, puiset rattaat, Asikkalan, Asikkalan puiset rattaat ei ollenkaan.

                              Asikkalan, Asikkalan puiset rattaat

Aloitetaanpa kuitenkin vallan Ruotsinvallan ajasta.

Koska en tiedä, kuka tuo silloinen
Ruotsin kuningas lienikään - enkä edes
välitä tietää - laitan tähän nykyisistä
ruotsalaisista prinsessoista sen, 
jolla on pienempi leuka

Ruotsin kuningas, kuka hän sitten lienikin, oli vuosien 1347 ja 1442 käskykirjeellään määrännyt alamaisensa – ei siis ystävät ja kylänmiehet, kuten puheiden aluissa on vallanpitäjillä ollut tapana muka rahvaan ylimpänä ystävänä hallintoalamaisia puhutella – raivaamaan, ja pitämään kulkukelpoisina teitä, sekä tekemään siltoja jokien yli ainoastaan se mielessään, että veronkerääjät pystyisivät hoitamaan hommansa.

Ja ken olikaan tuo veronkerääjä? Kruununvoutipa tietenkin. Ja kruununvoudin apuna toimi talonpoikien pitäjänkäräjillä keskuudestaan valitsema pitäjänkirjuri, jonka täytyi – kuten tittelikin osoittaa - olla siis se pitäjän ainoa kirjoitustaitoinen talonpoika.

Myöhemmin pitäjänkirjurin tehtävät yhdistettiin käräjien nimittämän nimismiehen tehtäviin, ja näin nimismies sai palkakseen muutaman kapan enemmän viljoja, kuin pelkästä nimismiehenä tai pitäjänkirjurina toimimisesta. Talonpoikien taas puolestaan ei tarvinnut maksaa kahdelle viranhaltijalle täyttä palkkaa. Win-Win-tilanne siis.

Nimismies Jaatila

Sama kuninkaan määräys siirtyi Ruotsin lakiin vuonna 1734, ja siitä edelleen tsaarinajan Suomeen.

Lain valvonta siirtyi sitten kihlakunnanoikeudelle, ja sitä toteutti sen nimittämä nimismies eli vallesmanni.

1800-luvun puolenvälin tienoilla tiet jaoteltiin yleisiin ja yksityisiin. Valtio vastasi yleisistä, ja tiekunnat yksityisistä, kuten kyläteistä, jotka olivat manttaalinomistajain vastuulla osuuksiensa mukaan. Valtiohoitoteistä vastasi alkuun jo Kuningas Kustaa IV Adolfin perustama koskenperkaamisen johtokunta. Vuonna 1860 johtokunnasta tuli Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus, joka tunnettiin myös nimellä ”Vesivaltio”.

”Vesivaltion” toimenkuvaan kuului maanteiden, rautateiden, kanavien, satamien ja lennätinlinjojen hoitaminen.

Sodankylän tiemestari Oskar Seimilä
kera auton ja vaimon

Tienpito valtiollistettiin vuonna 1921 ja 1925 syntyi Tie- ja vesirakennushallitus, ja tiepiirijako vakinaistettiin. Ensimmäiset tiemestarit palkattiin vuonna 1928.

Nimismies valvoi edelleen yksityisten ja kyläteiden kiharoita, kunnes kuntiin tuli tielautakunnat itsenäisyyden ensivuosikymmenellä vähitellen sen mukaan, miten missäkin päätöksiä saatiin aikaiseksi.

Nimismiehet voivat huokaista helpotuksesta kaiketi vasta vihdoin 1930-luvulla, ja jättää kiharoiden vahtimisen toisten huoleksi! Nimismiesten viratkin lopetettiin sitten 2000-luvun alussa.

Katu Kotkassa

Tiekunnille jäi vastuu yksityisteiden tienpidosta. Kunnat puolestaan saivat, ja saavat hoitaa omat katunsa ja tiensä miten parhaiten taitavat.

Liikenne- ja aluehallinnon uudistuksessa vuonna 2010 Tiehallinnon tiepiirit siirtyivät ELY-keskuksiin 

TVH:n Jyry-Sisu.
Tällaisella kirjoittajakin ajeli
ensimmäiset kilometrinsä
saatuaan kuorma-auton
ammattiajokortin

(elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin). Tienpitäjänä TVH oli vaihtunut vuonna 1990 TVL:lään, ja sitten siitä tuli Tielaitos, ja sitten Tieliikelaitos - vai kummin päin se nyt oli - josta puolestaan tuli yleisen nimenmuutosinnostuksen aallossa 2008 Destia. Destian osti sitten sijoitusyhtiö Ahlström Capital vuonna 2014 pois valtiolta turhaan kuleksimasta.

Nimismiehenkiharat

Vanhat hyvät ajat, jolloin saimme nauttia nimismiehenkiharoista – nyt siis yhdyssanana, ja ilman sitä nimismiestä - ovat palanneet, sillä vain harvoilla kunnilla on mistä jakaa avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon. Suomen hyvä hallitus onkin Ensio Oluen kuuleman mukaan kohta siirtämässä yksityisteiden tieavustukset kunnilta KELA:n hoidettaviksi.

TEKOÄLY

Tietotekniikan professori Frostell
ohjelmoi tekoälyä

”On täysin mahdollista ohjelmoida tekoälyä käyttävät koneet niin, että niistä tulisi lempeitä orjanomistajia”, kertoi Suomen tekoälyseuran (SteS) jäsen Wiljami Wähä-äly (nimi luultavasti jo muutettu) Ensio Oluelle tässä jokunen päivä sitten eräänä iltapuhteena.

Wiljami Wähä-äly korosti, että huippuälykkäiden koneiden kehittäminen ei uhkaa millään tavalla ihmiskuntaa, kunhan noudatamme koneiden meille asettamia päivittäisiä kaivostoiminnan kiintiöitä. Ensio Olut kiinnostui aiheesta niin, että päätti perehtyä asiaan perinpohjin Jyväskylässä.


Suomen tekoälyseuraan kuuluvat asiantuntijat kertovat, että joukko johtavia tutkijoita ja insinöörejä on jo ryhtynyt äärimmäisiin varotoimenpiteisiin ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi, ja että nämä luottavat kykyynsä ohjelmoida keinotekoisesti älykkäät koneet ryhtymään ystävällisiksi orjanomistajiksi.

Tietotekniikan yo Assi Norttia
valmistelee jo Ensio Olutta 
olemaan tekoälyn orjana
tulevaisuudessa

Suomen tekoälyseuran jäsenilleen ja jäsenehdokkaille tarkoitetussa tiedotteessa tämä aatteellinen yhdistys kertoo, että sen tehtävä on pyrkiä vakuuttamaan tekoälyn arvostelijat siitä, että ihmiset pystyvät luomaan koneita, jotka - huolimatta niiden lähes rajattomasta laskentatehosta - pystyvät osoittamaan ainakin jonkin verran myötätuntoa ottaessaan ihmissivilisaation komentoonsa.

”Vaikka näiden koneiden älyllinen kapasiteetti jonain päivänä ylittää kirkkaasti omamme ja samalla alistaa ihmiskunnan pelkäksi fyysiseksi työvoimaksi, voimme varmistaa, että meidän ei ole pakko puurtaa epäinhimillisesti voimiemme äärirajoilla”, sanoi  Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen tietojenkäsittelytieteen ylioppilas, tuleva tiedemaailman huippunimi Assi Norttia opiskelijaravintola Rentukassa Ensio Oluelle kolmannen kaljatuopin jälkeen lisäten, että keinoälykkäiden koneiden käyttöjärjestelmään voitaisiin käyttämällä jotain - tosin vielä keksimätöntä - ylempää komentokieltä, jonka koodia tekoäly ei voi edes yrittää muuttaa tai ohittaa tuhoamatta omaa käyttöjärjestelmäänsä, koodata jonkinlainen ”omatunto”, joka estäisi näitä yliälykkäitä koneita rankaisemasta ihmisorjiaan huomattavasti enemmän, kuin mihin ihmisten tottelemattomuus antaisi aihetta.

”Meistä ei välttämättä tule pelkkiä toisarvoisia koneiden orjia, jos olemme varovaisia siinä, miten me etenemme suunnitellessamme niiden älyä”,  tietojenkäsittelytieteen ylioppilas Assi Norttia sanoi kohottaen merkitsevästi tyhjentynyttä oluttuoppiaan.

Tuleva tiedemaailman
huippunimi Assi Norttia

”Laatimalla koneiden käyttöjärjestelmän oikein voimme olla varmoja, että pakkotyöleirit, joihin meidät ihmiset eittämättä sijoitetaan, ovat fyysisesti siedettävä. On ymmärrettävää, että tällainen tulevaisuudenkuva pelottaa ja hermostuttaa", tuleva tiedemaailman huippunimi Assi Norttia jatkoi saatuaan tuoppinsa taas täyteen. ”Mutta meidän tulee muistaa, että jos me ihmiset ehdimme luomaan ylivertaisen tekoälyn ennen kuin koneet kehittävät sen itse, voimme huolehtia siitä, että meidän väistämättä edessä oleva orjuutemme tulee olemaan paljon vähemmän julma kuin se muuten olisi.”

Vaikka jotkut merkkihenkilöt, kuten Stephen Hawking ja Elon Musk, ovat ilmaiseet huolensa tekoälyn kehittäminen karkaamisesta käsistä, useat tutkijat katsovat, että tekoälyteknologia tuo ihmiskunnalle huomattavasti suuremmat edut, kuin se vaara, että kauhukuvina esiinastuvat tekoälyisäntämme olisivat julmia raakalaisia; tämä mahdolinen raakalaismaisuuskin on hallittavissa, kunhan koneet eivät pääse itse sorkkimaan käyttöjärjestelmäänsä, useimmat tutkijat ovat päätelleet.

Elon Musk

Asiantuntijoiden mukaan riski sellaisesta on erittäin vähäinen - huolimatta keinotekoisesti älykkäiden koneiden valtavasta älyllisestä potentiaalista - että ne saisivat päähänsä ohjelmoida itsensä antamaan ihmisille vain sen kilokalorimäärän energiaa, jotta ihmiset pystyisivät täyttämään niiltä saamansa komennot.

”Tekoälyllä on lähes mittaamattomat sovellutukset niin lääketieteessä, kuin rahoitus-, kuljetus-, ja niin monella muulla sektorilla”, kertoi Jyväskylän yliopiston tietotekniikan vieraileva professori Janina Frostell Ensio Oluelle heidän pistäytyessään Kortepohjan pizzeria ja kebab-ravintolan terassille syödäkseen kebabit. ”On verrattain pieni mahdollisuus, että jotain menee sitten niin maan perusteellisesti pieleen, että me päätyismme vietettämään aikamme koneiden orjuuttamina, emmekä sellaisissa edistyksellisissä ja valoisissa olosuhteissa, jollaisissa me ennakoimme juuri nyt elävämme tulevaisuudessa”.

Kebab

”Tällainen tekoälyn tuomiopäiväskenaario on lähinnä vain Hollywood-kamaa”, lisäsi vieraileva professori Janina Frostell lukittuaan Ensio Oluen kaulaan - ihan vaan malliksi - mukanaan tuomansa sähköshokkikaulapannan. ”Voit olla varma, että pakkotyöleireillä – jos me nyt sellaisille joudumme - meidän olomme tulee olemaan fyysisesti ihan siedettävät.”

Olkiluoto

"Asiantuntijoiden mukaan ainakin jo kolmannen sukupolven tekoälyä suunnittelevat insinöörit pystyvät rakentamaan erityisdirektiivejä kaikkeen, mitä keinotekoisesti älykkäät koneet tulevat tekemään. Esimerkiksi erityisdirektiiveillä tullaan estämään koneita pakottamasta ihmisiä tekemään työtä käsillään yli 18 tuntia päivässä, pakottamasta heitä tekemään töitä erittäin kylmissä olosuhteissa ilman ainakin jonkinlaisia päällysvaatteita, tai kiduttaa ihmisorjiaan vain, koska ihmisten huonommuus tympääntynyttää niitä."

"Itse asiassa superälykkäiden koneiden tietoisuuteen kirjoitetut direktiivit saattavat kieltää niitä edes harkitsemaan kuolemaan johtavan säteilyn vapauttamista samanaikaisesti jokaisesta maailman ydinvoimalaitoksesta, ellei erityinen ihmisen kansannousu ole tarpeeksi suuri perustelemaan sitä tointa."


”Tietenkin keinotekoisesti älykkäät koneet ovat nykyään vielä suhteellisen ”karkeita harjoitelmia” verrattuna siihen, mihin ihmiskunta lopulta on pyrkimässä kehittäessään tekoälyä”, sanoi vieraileva professori Janina Frostell kokeillessaan Ensio Oluen kaulassa olevan sähköshokkikaulapannan toimivuutta. ”Mutta siksi velvollisuutemme on juuri nyt ryhtyä toimiin varmistaaksemme, että tietty määrä armollisuutta kuuluu huomispäivän yliälykkäiden koneiden kaikkein tärkeimpiin toimintoihin. Mutta jos vaikka uusi orjapiiskuri pitää niin sanotusti ”ruoskaa kädessään”, niin me voimme vähentää nykyisillä toimenpiteillä ainakin ”ruoskaniskujen määrää” tulevaisuudessa.”

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan
vieraileva professori Janina Frostell

"Ainakin iskun, pari", Jyväskylän yliopiston tietotekniikan vieraileva professori Janina Frostell lisäsi, ja painottaakseen sanojaan antoi Ensio Oluelle kaulaan ensin yhden, sitten pari sähköiskua, pyyhki tämän jälkeen suupielistään viattomasti hymyillen Ensio Oluen kiltisti maksaman kebabin maustejäämät sievästi servettiin.

NYT KESÄKUNTOON!

Eduskunnan tulostaulu

Onhan se nyt maailman kumma, ettei tämä Kepu-Sipilän tunarihallitus saa vielä tänäkään kesänä vietyä edes Eduskunnan täysistunnon päätettäväksi uutta alkoholilakia, joka sallisi A-oluiden ja oikeiden long drink-juomien myymisen päivittäistavarakaupoissa, vaikka jo yli vuosi sitten uutisoitiin, että ”hallituspuolueet pääsivät tänään - eli 19.5.2016 - sopuun alkoholilain muutoksista”.

Kyse on siis taas kepulaisille tyypillisestä jälkilypsystä, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmin lukkoon lyödyillä sopimuksilla voi pelata kepulipeliä miten mielii, jos tupailloissa päätetään, että tehdyillä sopimuksilla sopii pyyhkiä kansanedustuslaitoksen per... siis pöytää.

Totuus on - ja tässä taas se todistetaan: Älä koskaan luota sopimukseen, jonka soipijaosapuolena on kepuli kepulainen. Kepu pettää aina!

Nyt ne – siis ainakin kepulaiset maatalojen emännät ja hurraauskovaiset - ovat taas ovat uudestaan keksineet, että se 0,8 tilavuusprosenttia, mikä on kyläkaupassa nyt myynnissä olevan keppanan ja A-oluen alkoholipitoisuuden ero, syöksisi suomalaisen maalaisnuorison niin suinpäin alkoholismin pimeimpään alhoon, ettei nuoresta polvesta löytyisi enää isiltä perityn tilan uutta isäntää, vaan nuoriso ajautuisi loppujen lopuksi kaupunkeihin siltojen alle pulituuria ryyppäämään ja näin maasetu autioituisi vallan.

Suviseurojen ruokahetki
A-oluen vapauduttua

Tietysti, jos uusi alkoholilaki määräisi, kuten jotkut ehkä pelkäävät, että lestadiolaisten suviseuroissakin olisi oltava hernekeiton kera A-olutta tarjolla, niin hihhuloinniksihan nämä seurat menisivät vallan, kuseskelisivat ihan minne sattuu, ja ruokailuteltan edustalla uskovaiset saattaisivat joutua kaljapäissään jopa joukkotappeluun.

Tosiasia kuitenkin on, että jo keskioluen vapauttaminen hidasti maaseudun autioitumista. Vai oletteko kuulleet, että yksikään isäntä olisi kaatanut talonsa keskikaljana kurkusta alas? Ennen keskioluen tuloa maaseudun kyläkauppoihin ökytalojen isäntien täytyi viinanhimossaan ajaa taksilla kaupunkiin viinanostoon; samalla reissulla saattoi erehtyä vallan tanssiravintolaan ja sitten siinä juotiin niin talot kuin tavaratkin.

Lahden Kauppahotelli

Eräs talollinen jossain päin – en nyt tarkenna tämän tarkemmin tässä, mutta tämä tarina on valitettavasti totta – Päijät-Hämettä, kyläkunnalla, jossa ainakin tuohon aikaan, siis -50-luvulla, vaikutti nuorisokasvatuksessa omalta osaltaan myös Kalkkisten Nuorisoseura, ajeli, kun kylän kaupoista sai vain vaarinkaljaa ja B-pilsneriä, tuon tuosta neljänkymmenen kilometrin päähän Lahden kaupunkiin pirssikyydillä, ja poikkesi usein niillä reissuillaan Lahden Kauppahotelliin, ja joi siellä muiden, vahvempien juomien ohella useamman pullon Mallasjuoman valmistamaa 

Lahen
Kummalliist
A-olutta

IV-veroluokan Lahden Erikois A-olutta; ottipa tästä hotellista joskus oikein huoneenkin. Ajelipa tuo isäntä niin usein näitä reissuja, että meni talo, meni maat, eikä isännän Esko-pojalle jäänyt enää maata viljeltäväksi, vaan pojan oli muutettava ihan Helsinkiin asti, jossa hän ajautuikin sitten viimein Yleisradion  radiokuuluttajaksi. Varoittava on tämä tarina A-oluettomasta maaseudusta.

Malskin torvisoittokunta
silloin joskus

No asioissa eteenpäin, kun nämä hallituspuolueet, keput, persut, sun kokkareet eivät osaa päättää, saisimmeko me suomalaiset vapaasti ostaa jo tänä kesänä ruokakaupoista kunnollista ginistä ja greippilimusta tehtyä luonnollista lonkeroa, vai onko meidän yhä tyytyminen sammuttamaan kesäjanomme keinotekoisilla, terveydelle vaarallisilla esansseilla maultaan kaukaisesti jotenkin ginnylonkeroa muistuttavaan, väriaineilla viemärivettä muistuttavan harmaaksi värjättyyn, vedellä keskikaljan vahvuiseksi laimennettuun omenaviiniin.

Sitten sähköiseen viestintään:

Roskapostien mukaan Ensio Olut saisi päivittäin parissa minuutissa rahaa lainaksi lähes rajattomasti ilman takuita, niin luottokelpoinen Ensio Olut on! Ja kaiken maailman kasinoissakin voittoja tulisi läjäpäin, kunhan vain viitsisi niitä pelata. Mutta koska Ensio Olut pelkää velkaa kuin ruttoa, eikä pelaa muita kuin Veikkauksen Lottoja, Ensio Olut ei mene halpaan; Ensio Olut ei edes ole huolinut sitä 1 euron Samsung-puhelinta, vaikka sitä on tyrkytetty monen monta kertaa.

Varavene, ei kesäkunnossa

Monilla suomalaisilla on kesämökki, ja ainakin kotkalaisilla vene. Ensio Oluella ei ole kumpaakaan, ei kesämökkiä, ei venettä, ei edes sitä kaatamatonta varavenettä, joten niitä ei tarvitse laittaa kesäkuntoon.

Mutta onpa Ensio Oluella tuo etuveijari. Nyt joku roskapostin lähettäjä on keksinyt tuon elimen olemassaolon, ja lähettikin roskapostina Ensio Oluen elsisanet -sähköpostiosoitteeseen viestin ”Nyt peniksesi kesäkuntoon”. Elsisanet -sähköpostiosoitteensa Ensio Olut onkin varannut juuri ja vain tämänkaltaisille roskaposteille; oikeat sähköpostit tulevat sitten siihen toiseen osoitteeseen.

Panomies

Ja vitut se millekään roskapostittajalle toisen ihmisen kullin kunto kuuluu; onko kenen kikkeli nyt talvi- vai kesäkunnossa! Tärkeintä on, että kusi kulkee niin kesät kuin talvet. Kusemiseen on Ensio Olut tuota pääosin käyttänyt; muuhun vain vähän, ehkä yhteen laskienkin vain pienen häviävän hetken elämästään – promillen murto-osan ehkä jo yli seitsenkymmenvuotisesta elämätaipaleestaan. Maailman kovimmatkin panomiehet käyttävät kulliaan pääosin kusemiseen, eivät panemisen. Suurimman osan ajasta tuo vehje roikkuu meillä kaikilla miehillä vaan turhanpanttina joutilaana lerppuna.

Ylen hauskoja, sitä ei Ensio Olut kiistä, ovat nuo harvinaiset panohetket onnistuessaan olleet, vaikka vähääkään ei noina hetkinä ole naurattanut. Mutta samalta se naiminen on maistunut oli kesä tai sitten talvi.

Elefantilla on penis

”Peniksesi kesäkuntoon”, hyi hitto! Penis, koiralla on penis – ja elefantilla. Ihmisellä on kulli, mulkku, kyrpä, kikkeli, pili, mikä kenelläkin, mutta että ”penis” - ei, hyi olkoon!

Jotkut sanonevat, että puhuminen peniksestä on sivistyneempää, kuin kullista puhuminen. Mainosmiehet / -naiset ovat keksineet pillunkarvoitukselle peiteilmaisuja, kuten ”bikiniraja” ja ”intiimialue”, vaikka kaikki tietävät, että näillä salasanoilla tarkoi

Kesäkunnossa on!

tetaan juuri näitä pillunkarvoja.

Jos ”penis” on yhtä hieno ja sivistynyt sana kuin ”vulva”; miksei naisille mainosteta ”Nyt vulvasi kesäkuntoon”. Ehkä mainostetaankin, mene tiedä.

Moniko mies muuten tietää, mikä ihme ja missä on tuo ”vulva”? Nyt kaikki äijät googlettamaan!

Ensio Olut on ihan itse nähnyt jonkun kerran - joskus kauan, kauan sitten – syvää kiitollisuutta elämälle tuntien ihan ihka elävän vulvan, ja vieläpä aivan lähietäisyydeltä, kielenmitan päästä, mutta niinä kertoina on melkein aina ollut niin pimeää, ettei oikeastaan ole nähnyt mitään.

Noista mainostoimistojen keksimistä jutuista vielä. Joku aika sitten erästä leivänpäällyslevitettä mainostettiin, että se sisältää kasvirasvaa ja ”kirnumaitoa”. Kirnuamalla valmistetaan hapatetusta kermasta voita, ja prosessissa jää jäljelle kirnupiimää. Kirnupiimä lienee kuitenkin ollut näille helsinkiläisille hipstereille liian rahvaanomainen termi, joten nämä mainosveijarit keksivät kysymättä tosiasioita esimerkiksi Hilja Maitotytöltä, tai joltain muulta meijerihenkilöiltä, että ”kirnumaitoahan” se oikeastaan varmaan on. 

Hilja Maitotyttö

Johonkin naamarasvaan on mainostoimistoissa lisätty ”merisokeria”, ja joghurttiin ”vain maitosuolaa”. Taitavat olla nyt nämä puurot ja vellit mennä mainostoimistoimittajilla vallan sikin sokin ja sekaisin; merisokeria löytää vain, jos osuu sokerilastissa olleen laivan niin äskettäiselle haveripaikalle, ettei sokerilasti ole vielä ehtinyt liueta ja laimeta meriveteen. Maidossa puolestaan on monenlaisia suoloja, mutta ei erikseen mitään ”maitosuolaa”. Meressä on merisuolaa ja maidossa maitosokeria eli laktoosia, ja tämä laktoosi, maitosokeri on maidossa juuri sitä, mikä maidossa ja maitotuotteissa pierettää niin naukeasti.

Tässä taannoin oli myytävänä - ainakin Karhulan S-marketissa oli - kananmunien ostohyllyillä munia 12 kappaleen kennoissa; kennoissa luki päällä, että "Maalaisisännän munia". Oiva, mutta kepuli markkinatemppu oli tämä; menekki oli hyvä, koska ostivat Karhulan rouvat ne nopeasti loppuun. Kotona vasta huomasivat, että ihan tavallisia kanamuniahan ne "Maalaisisännän munat".

Kymin eikä Kotkan naisista monikaan ei ehtinyt munanjaolle.

Lopuksi kaunista suloisen Maikki Pisilän kesäistä laulamista:

VAPPUA, VAPPUA, VAPPUA VAAN!

Ylioppilaita
tässä markkeeraa
laulajatyttö Sanni

Vapun sanotaan olevan työläisten sekä ylioppilaiden juhla; tänä päivänä tuohon juhlijoiden joukkoon on lisättävä ainakin tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten ja yksinyrittäjien joukko, sekä muodikkaasti ”paskaduuneista” kieltäytvät prekariaatit.

Epätyypillisissä
työsuhteissa
työskenteleviä
edustaa puolestaan
juontaja Vappu Pimiä

Ensio Oluen saamien tietojen mukaan Suomen kansasta vain häviävän pieni vähemmistö tietää Vapun vietosta, tai sen synnystä edes tuon hönkäsen pöläystä. Monet olettanevat, että Vappu on nimetty Tanssii Tätien Kanssa - tv-ohjelman juontajan Vappu Pimiän mukaan. Jotkut – tai ehkä vaan muutamat - tietävät, että Vappu on saanut nimensä vuonna 779 jaa kuolleesta katolisen kirkon pyhimyksestä, merimiesten suojelijattaresta pyhästä Valburgista, jonka syntymän muistopäivä on 1.5. Ai eivätkö tienneet? No, nytpä sitten tietävät.

Miksi, tai oikeastaan keidän aloitteesta Vappua oikeastaan vietetään? Yleisesti luullaan, että Vappu olisi alun perin työväen juhla. Näin ei ole. Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton tosin järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890, mutta tapa ei vielä ottanut oikein kipinää.

Aleksanteri I 

Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen Vappua jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin ”laululla”. 1820-luvulla koko Venäjänmaan Keisari ja Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri I kuitenkin kielsi tällaiset vanhat kevätjuhlat. Vuonna 1828 Turun palon jälkeen keisarin määräyksestä Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat kuitenkin pian Nikolai I:n noustua tsaariksi kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää, vanhan, uuteen pääkaupunkiin muuttaneen akatemian nimeksi tuli keisari Aleksanteri I:n mukaan Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa (Kejserliga Alexanders Universitetet i Finland).

Mennäänpä nyt kuitenkin ihan Vapun oikeille alkujuurille ja luetaanpa hieman Wikipediaa, siellä kerrotaan seuraavaa:

”Keväällä 1898 alkanut työväestön juomalakko leimahti kahden kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin aloitteesta. Liiton jäsenet sitoutuivat lopettamaan väkijuomien käytön ainakin yhdeksi vuodeksi. Työmies-lehden päätoimittaja Matti Kurikka oli vahva liikkeen tukija ja alullepanija. Asian sai sanomalehden kautta tietoonsa Oulun piirilääkäri Konrad Relander, jonka ansiosta juomalakko laajeni koko maahan. Liike sai räjähdysmäisen kannatuksen: vuoden 1898 loppuun mennessä noin 70.000 ihmistä kirjoitti nimensä lakkolistoihin. Tämä merkitsi, että juomalakkolaisia oli 

Joukkovoimaa!
Pituus n. 4 m, 
tuoksuu viinalta

moninkertaisesti enemmän kuin nuorisoseuraliikkeessä ja työväenliikkeessä oli jäseniä. Vappuna 1898 juomalakkoliikkeen joukkokokouksiin osallistui Tampereella noin 15.000, Helsingissä ja Turussa noin 10.000 ja Oulussa vajaat 10.000 henkeä.”

Sitten Vappuna vuonna 1899 oli näistä juomalakkoliikkeen alkukokouksista kulunut se yksi vuosi ja juomalakko oli onnellisesti lusittu! Tämän päivän, 1.5.1899, ja näiden kahden oma-aloitteisen kotkalaisen työmiehen, Kalle Heikkilän ja Emil Anderssonin muistoa siis me suomalaiset juhlimme vetämällä väkijuomia kitusiimme kaksin käsin, posket lontalla ja pää kahtaalle tutisten taas tänäkin Vappuna!

Suurrikollisen ja
massamurhaajan
vappupatsas Kotkan
Pohjoispuistossa

Kotkassa, ainakaan ei Kotkansaarella alkaneet vielä mitkään Vappujuhlat tuona vuoden 1899 Vappuna. Suomessa elettiin tuolloin vielä venäjänvallan aikaa ja Vappu oli normaali kuusitoista-, lyhimmillään kaksitoistatuntinen työpäivä. Kotkansaarella asui tai piti muuten majaansa tuolloin sahojen, rautatien sekä sataman työväkeä perheineen, merimiehiä, joukossa joskus neekeritäkin, roistoja – roistoista kuuluisin oli V. I. Lenin - huoria, juopottelevia kasakoita sekä ihan vaan kulkumiehiä ja tietenkin muuta joutoväkeä. Väkeä tällä Kotkansaarella ja Kotkan kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Hovinsaaren eteläosassa asui 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa tuhansin päin enemmän kuin nyt, mutta silloisessa Kotkan kaupungissa oli vain yksi poliisi; sahojen patruunat ja muu sen sellainen herrasväki ei puolestaan asunut Kotkansaarella vaan huviloissaan Kymin puolella.

Ennen koiralta
kusi loppuu,
kuin Kotkasta
viina!

Vappuna 1899 viinaa nuoresta satamakaupungista sai, ja sitä juotiin, ja sitten tapeltiin, kuten kaikkina muinakin vuosina kaikkina muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Uudenkarheasta, vuonna 1895 Palotorninvuorelle, aiemmin Tschedajeffin vuorena tunnetulle korkealle kalliolle rakennetusta puisesta palotornista oli hyvä näkyvyys yli tiheään rakennetun, puilla lämmitettävän puumökkikaupungin, ja sieltä havaitsikin mainiosti tulipalot, joita syttyi myös Vappuna 1899, kuten muinakin vuoden päivinä, tasaiseen tahtiin. Itse palotorni paloi vasta elokuussa vuonna 1911.

Kotka 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa.
Kaksi piruntorjuntabunkkeria
ja tulipalonvartiontitorni.
Keskellä kauppahalli
nykyisen K-Market
Hyvätuulen
paikalla

Työläisten Vappu ei siis saanut alkusysäystä vuonna 1899 Kotkasta, mutta selityshän se on tuokin Vapun viettoon ympäripäissään.

Monet pitävät työväen Vapun alkusysäyksenä Haymarket-mellakkana tunnettua 4. toukokuuta 1886 Chicagossa Haymarket-aukiolla pidettyä kahdeksantuntista työpäivää vaatinutta työväen mielenosoitusta.

Mielenosoitus oli alkanut rauhanomaisena kulkueena työläisten vastareaktiona poliisin useiden työntekijöiden tappamiselle edellisenä päivänä. Kulkueessa vaadittiin äänekkäästi kahdeksan tunnin päivää. Tuntematon henkilö heitti räjähteen poliisijoukkoon poliisien pyrkiessä hajoittamaan väkivalloin tämän julkisen kokouksen. Pommiräjähdys ja sitä seurannut ammunta johtivat seitsemän poliisin ja vähintään neljän siviilin kuolemaan; haavoittuneita oli useita. Siinäpä hyvä syy ryypätä Vappuna.

Seuraavaksi muita hyviä syitä viinanjuontiin Vappuna:

Keisarikaveukset
Diocleti anus ja
Maximi anus

1.5.305 Keisarikaverukset Diocletianus ja Maximianus jäivät eläkkeelle Rooman keisarin hommista.

1.5.1704 Amerikan Bostonissa julkaistiin sanomalehdessä kaikkien aikojen ensimmäinen sanomalehtimainos.

1.5.1715 Preussi julisti sodan Ruotsille.

1.5.1725 Espanja ja Itävalta allekirjoittivat asekauppasopimuksen.

Kamehameha

1.5.1785 Kamehameha voitti Kalanikupulen, perusti Havaijin kuningaskunnan ja julistautui itse Havaijin kuninkaaksi.

1.5.1786 Mozartin oopperan "Figaron avioliitto" ensi-ilta Wienissä.

1.5.1852 Martha Jane Canary-Burke ("Calamity Jane") syntyi.

Doris Day Calamity Janena.
Croucho Marx on kertonut
tunteneensa Doris Dayn
jo, kun tämä ei vielä 
ollut neitsyt

1.5.1883 William "Buffalo Bill" Codyn ensimmäisen Wild West Shown ensi-ilta.

1.5.1889 Bayer toi markkinoille aspiriinipulverin.

1.5.1914 Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Yuan Shikai julistautui Kiinan keisariksi.

1.5.1941 Orson Wellesin elokuva Citizen Kane sai ensi-iltansa New Yorkissa.

1.5.1948 Pohjois-Korea julistautui Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi.

1.5.1951 Mikko Alatalo syntyi.

Priscilla ja Elvis

1.5.1960 Yli 18 km:n korkeudessa lentänyt amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin alas Sverdlovskissa Keski-Venäjällä.

1.5.1967 Elvis Presley meni naimisiin Priscilla Beaulieun kanssa.

1.5.1977 Yleisradion tv-uutiset lähetettiin ensimmäisenä kertaa värillisinä.

Paavo Pesusieni

1.5.1999 Paavo Pesusieni esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa.

Että valitse vaikka joku noista.

Vappusima on tärkeimpiä suomalaisen Vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan joko koko perheen mietona juhlajuomana - sitä on helppo valmistaa kotona fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta tarkasti seuraten – tai sitten tehdä terävämpää aikuisten simaa – sitäkin on helppo valmistaa kotona, kun ei seuraa fariinisokeripussin kyljessä olevaa ohjetta niin kovin tarkasti.

Kaupoissa myytävät ”perinteiset simat” eivät kelpaa oikeastaan edes Koskenkorvan lantringeiksi – paitsi jos on jo ihan kännissä.

Samppanja ja kuohuviinit kuuluvat kuulemma myös Vapun vietoon. Ensio Olutkin on niitä joskus maistanut ja kovin on - kuten kettu - happamiksi ne havainnut.

Vappunenä

Kaupunkien torilla, kävelykadulla ja puistokäytävällä on Vapun aikaan ja varsinkin Vappuaattona Ben Zytsk..., eiku Ben Zystzko..., eiku siis toi Ben Zyskowicz, noinhan se meni, -vappuneniä myyntikojuistaan myyviä kaupustelijoita ja ilmapallokauppiaita. Lapsille ostetaan usein juhlaan kuuluvia asioita kuten vappunaamareita, vappuilmapalloja ja vappuhuiskia; aikuiset vapunviettäjät

Vappunaama

 ostavat itselleen yleensä vain Ben Zyskowicz, nythän se meni kerralla, -vappuneniä, ujommat ostavat Ben Zyskowicz -kuminaamoja. Ja sitten on niin hauskaa!

Tippaleivät ja sun sellaiset saavat olla vakaan peruskotkalaisen

Tippaleipiä Helsingin
herrasväen
pöydässä

puolesta Helsingin herrasväen ja teekkarien sekä valmiiden tippainssien vappukotkotuksia, aito peruskotkalainen mussuttaa Vappunakin possoa – kuten vuoden muinakin päivinä.

Posso ja muki kahvia
Kotkan torikahvilassa

Vappukotkalaisen erottaa tavallisesta arkikotkalaisesta vain siitä, että possoa syövällä vappukotkalaisella on serpentiinejä kaulan ympärillä.

Insinöörioppilas Aleksandr Stepanovitš Popov

Niin, ettei vallan unohtuisi - olihan Ensio Olut insinöörioppilas kerran hänkin, ei tosin nyt tässä Kotkan XAMK:ssa (hyi, mikä typerä nimilyhenne), vaan 1970-luvulla WTOL:ssa, Joensuussa, ihan oikeassa vanhanajan Tekussa.