CITYKANI-INVAASIO UHKAA!

Ehta-suomalainen sitykani!
Tällaisista pupusista
Ensio Olut tykkää!

Kotkansaari on nyt ilmeisessä vaarassa; varsikin vaarassa ovat kaupungin puistot. Kanit syövät – kuten ovat Helsingin kaupungissa jo syöneet – kaikki puistojen kukkaistutukset, ja muunkin vihreän. Joten helsinkiläiset cityvihreät rynnäköivät nyt mustalle mullalle syödystä kaupungistaan Kotkaan! Ja citykanit seuraavat tietysti kohta perässä!  



Kaavoittaja on huomannut tämän ja kaavoittaanekin nyt suurella kiireellä kaikki mahdolliset vihreät alueet kerrostalorakentamiselle ennen kuin kanit ehtivät ne syödä suihinsa. 

Varsinkin porkkanat ovat, kuten hyvin tunnettua,  kanien makuun. Kuitenkaan, vaikka sarjakuvissa niin esitetäänkin, kanit eivät syö kasvavasta porkkanasta kuin naatit, maanpäällisen vihreän. Kuitenkin porkkanankasvatus Kotkansaarella tulisi citykanien ruokailutottumusten vuoksi kokonaan kieltää.

Kaupungin puistotkin tulisi tähän pyyteettömään tarkoitukseen kani-invaasion estämiseksi kaavoittaa: Sibelius-puistoon Guggenheimin (lausutaan -haimin, koska lienee saksankieltä. Jos Gugge kuitenkin – oletukseni vastaisesti –  on hollantilainen, lausutaan -heimin) nykytaiteen museo – merimuseo täällä jo on, joten kyllä yksi Guggenheimikin tänne täytyy saada! Kotkassa siitä, kotkalaiset tuntien, tulisi Kakkenheimi.

 

Isopuiston voisi kaavoittaa kaupungin johdolle omakotitonteiksi; onhan Kotkassa aiemminkin näin – Katariinan, silloisen Puistolan, kaupunginosassa – toimittu.

Vanhoja taistolaisia nuorina

 Pohjoispuistoon - Leninpuistoon, joksi sitä sitkeästi yritetään yhä nimittää - kuten Ensio Olut on aiemmin esittänyt, täytyy Leninin patsaan ympärille suunnitella palvelutalo vanhoille taistolaisille ja muille maailman kolhimille änkyröille ehtookodoksi, sekä nuorille PerSuille paikaksi, jossa voisivat EU:ta, euroa ja maahanmuutoa, pakolaisia ym. syvällisesti vastustaa.

Kotkan kaavoitustoimi ottaa uusia rakenusehdotuksia suurella ilolla vastaan.

Ulkomaan citykani, eli hunajapupu

Tämä tässä kuvassa ei ole citykani, vaan sen sukulaislajia, hunajapupu. Ja toi citykani tuolla alempana ihan selvästi kyttää sitä. Porkkana on kanilla vain hämäyksenä. Tiedetäänhän, mitä kanit tekevät silloin, kun eivät syö tai nuku. Siinä touhussa käyvät niin serkut kuin sukulaiset.

Helsinkiläiset urakoitsijat, kun ovat kuulleet, että Kotkassa saa käyttää rakennustyömaan alueena, lupaa kysymättä ja korvauksetta, naapurin - vallankin kaupungin - tonttia niin, että jopa naapuritalon asukkaiden autopaikkojen, joista asukkaat maksavat kaupungin vuokrataloyhtiölle kuukausivuokraa, lämmitystolpat jäävät työmaa-aidan taakse, rynnivät nämä innolla Kotkansaarelle rakentamaan!

.

Pyhtään puolella cityvihreät helsinkiläiset jo parijonossa jonottavat, milloin pääsevät muuttamaan kerostaloasuntoihin Kotkaan. Tappelun nujakoitakin on jonotuspaikoista esiintynyt. Sutelassa Prisman parkkipaikalla on tiettävästi nähty jo etujoukkojen tiedustelijoita. Olivat tiedustelleet kaupan kalatiskillä, olisiko siellä myydä heille savusilakoita. Kaikesta helsinkiläisten vastustelusta huolimatta heille oli myyty savusilakoiden sijaan ihan väkisin savuhaileja.

Piirretty citykani

    Eivätkä pientaloalueetkaan ole Kotkassa olleet turvassa citykaneilta. Tämän saimme kokea, kun Pihkoon - Kaukolan alueen Puhoskujan omakotitontit tulivat myyntiin - Ensio Oluen muistin mukaan - vuonna 2008. Paikallislehdessä uutisoitiin, että tonttien merkintäpäivän aamuna kaupungintalon takaovesta kaupungintalolle soluttautunut citykaniagentti oli päästänyt sisään joukon polvihousumiehiä ennen virka-ajan alkua. Nämä polvihousumiehet olivat sitten kaupungin kaavoitustoimiston oven edessä merkintäjonossa seisomassa ensimmäisinä, kun tonttien merkinnän piti alkaa. 

Datsa

Kotkan kaupungin umpirehellinen virkamieskunta kuitenkin epäili, että näilä miekkosilla ei ollutkaan puhtaita jauhoja pusseissaan, vaan heillä oli aikomuksena rakennuttaa sellaisia datsojaan, kuten heillä tykönään on, koko kujan neitseeliset varret täyteen, kaahasivat polvihousu-ukot ulos ja vaihtoivat tonttien merkinnän ensiksi ehtineiden etulyöntiasemasta arvonnaksi, ja näin idän uhka saatiin taas kerran torjuttua!

Kun idän uhka oli näin saatu ainakin toistaiseksi Kotkasta torjuttua, tulivat polvihousumiehet vielä motitetuksi Summassa - ei siellä Talvisodan taisteluiden Karjalan Kannaksen Summassa - vaan tuossa Haminan puolella. Tämä motti on nimetty Summan Mutikaksi.
                                                                                                          

ENSIO OLUT JA KUOLEMAN JÄLKEINEN ELÄMÄ

Vanhempi kotkalainen aviopari Pimpo-Pirjo ja Ensio Olut sopivat, kumpi heistä heittääkin lusikkansa nurkkaan ensiksi, tämä yrittää ilmoit­taa jälkeenjääneelle, millaista kuoleman jälkeinen elämä on. Ensio Oluen aika täyttyi Vapun alla ennen Pimpo-Pirjoa. Kesäkuun lopulla Juhannuksen tienoilla Pimpo-Pirjo kuuli aamuyöllä heikon aavemmaisen äänen kutsuvan pimeydestä:

Aave eli kummain.
PÖÖÖÖ!

-      Piiimpo-Piiipsaa... Piiimpoo-Piiiipsaaa....

-      Si -si-äkö siellä, E-E-Ensio O-O-Olut va-va-vainaa? Pirjo kysyi arasti.

-      Miiiäää täääällä, edesmeeeennyt mieheeeesi EEEEnsiooo OOOOluuut vaainaaaa, kuuuteeen sooovittiiiin.

-      Millaista siellä on? Pimpo-Pirjo kysyi. Ja Ensio Olut vainaa tuonpuoleisesta kertoi:

-      No, eeeensitöikseni, kuuun herääään aaaamulla, miiiinä raaaakastelen. Siiiitten kasviiiiisaaaamiaisen jälääkeen miiinä taaaas ra­aakaaaastelen lounaaastaukoooon - jollooooin syön maaaauuukasta raaakaraaaviiintoooaaa - aaasti. Lounaaaan jäääälkeeen maaakaileeen vihreeeällä nurmeeella aaauringooossa ja raaakastelen kaaaaksiiin verroooiiin. viiiiherraaaaaviiintoIllaaallisen jääälkeen miiiinä raaakaaaastelen, jaaa vieläää eeenneeen nukkumaaaanmenoa miiiiinä raaakaaastelen. Siiiitten aaaaaamulla saaaama aaaalkaaaa aaalusta.

-      Sinä olet nyt varmaan taivaassa, Ensio Olut vainaa! Mutta onko sinusta, rakas edesmennyt mieheni, tullut vegaani, Pimpo-Pirjo ihmetteli.

-      Noooo eeeen, eeeen iiiihaaan, miiiinä ooooleeen cityyykaaaniinina Heeeelsiiiingiiin EEEriiiaaassaa.

Citykaneja Eirassa

Citykaneja Suuressa Maailmassa

UURENVUOREN LUPAUS

                                            

Eiks me sovita ny täsä paikas heti niin, että tänä vuonna ei sitten ryypätä; juodaan pelkkää kaffet vaa; jos ny mittää.

Kaffet

Jos siihe joku tuo, nin piene plörön voi tietty kaffen jokkoon laitta. Mutta vaan sen verran, ettei ruppee laulattaa. 

Jos kuienki ruppee laulattaa, niin luvataan laulaaa sitte hiljaa ihan vaa; ja pääaias hengellissi laulaui, ettei naapuri häiriinny.

 Ei mittää silaisi härskei, kon isot pojat joskus tappaa laulaa; niist naapuri voi tykkää huonoo.
Jos kuitenki tulee laulettuu niitä härskei laului, nin eit juukan lauleta niit, jois lauleta naimiset. 

Mut jos tulee lauletttu niitki lauluaja, niin niit sitte lauleta niit ihan vaa hilja.

Jos naapuri kuitenki häiriintty ja hakkaa seinään, niin ei hakata takas. Jos kuteni hakatan takas, niin ei löyrä niin kovaa, että seinä menee ihan särki. 

Jos kuitenki seinä menee särki, ja sieltä tulee naapuri, niin ei lyörä sitä heti nyrkillä, Jos kuitenki lyörää sitä nyrkillä, niin ei lyörä heti nennää.

Jos kuitenki lyödään heti nennää, niin katotaaan, että sen naapurin sukulaise eivä ehri paikall.

Jos naapurin sukulaiset kuitenki ehtivä paikall, niin varotaan, ettei homma mene ihan perseelleen ja kylätappeluksi vallan. Sillo soitetaan poliisill. Ja lähdetään karkku nin saatanan taval; vaikka sitte klasin läpi.