ENSIO OLUEN KUUMAA SAHAHRAN ILMAA®!

Suurtalouspakkaus
Ensio Oluen Kuumaa
Saharan Ilmaa®

Seuraava jommankumman iltapäivälehden uutinen: ”KIINAN SAASTEET POIKIVAT LIIKEIDEAN: PUHDASTA ILMAA PULLOSSA. Kiinalaismiljonääri Chen Guangbiao myy puhdasta ilmaa saasteista kärsiville Pekingin asukkaille”, herätti Ensio Oluen aivoriihikopassa heti oivan bisnesidean: kaikille talvessa kärvisteleville ihmisille – myös niille, jotka valehtelevat ainakin itselleen, että rakastavat talvea – voi myydä vallan maailmanlaajuisesti Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®! (Kuten huomaatte, Ensio Olut on jo ehtinyt rekisteröimään tavaramerkin ” Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®")

Mikä olisikaan mukavampaa, kuin talvipakkasessa vetää kohmeiseen henkitorveensa joskus henkäyksen – ehkä välillä jopa pari hengenvetoa Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®

      1 L pullo ja ½ L sumutinpullo

Ensio Oluen Kuumaa 

Saharan Ilmaa®

Ensio Olut on myös ihan itse suunnitellut 0,5 L:n, 1 L:n, sekä 10 L:n vähittäismyyntipakkaukset Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmalle®

Port Autonome de Dakar

Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa® voidaan pumpata Saharasta putkilinjaa pitkin esimerkiksi Senegalin pääkaupungin Dakarin satamaan, jossa siitä täytyy ensin tietysti suodattaa skorpionit ja hiekanpöly pois, jotta se voidaan raikkaana ja puhtoisena nesteyttää noin 202,65 baarin (bar) paineessa ja - 196 ºC:n lämpötilassa seitsemässadasosaan kaasumuotoisesta ilmasta (so. 1 m3 ilmaa kaasuna = 0,0014285 m3 ilmaa nesteenä), jolloin sitä voi laivata kuljettaa vallan mainiosti – ja vieläpä melko edullisesti ympäri maailmaa nesteytettyä kaasua kuljettavilla LNG-tankkereilla.

LNG-tankkeri

LNG-alusten säiliöiden koko on tyypillisesti 120.000 – 170.000 m3; tämän määrän siis voi kuljettaa aina kerralla yhdellä Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa® nesteytettynä. Tästä saa siis noin 171,42 – 242,85 miljardia 1 L:n pullollista Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®!

(Ihan vaan varmuuden vuoksi, jos joku vaikka ei osaa hahmottaa, kuinka paljon on 1 miljardi; esimerkiksi 1 miljardi € on kilomerin korkuinen pino sileitä 100 €:n seteleitä tiukasti päällekäin pinotuna – miljoona € on vastaavasti vaivaisen yhden metrin korkkuinen.

Mikrometri

Nuo mitat eivät perustu arvaukseen, vaan ammoin Ensio Oluen opiskeluaikana -70–luvulla  mikrometrillä tehtyihin tieteellisen tarkkoihin mittauksiin. 

Tällainen oli 10 mk:n 

seteli  1970 -luvulla; 

sillä sai ainakin 

8 kaljaa ravintola

Ollivaarassa!

Insinöörioppilaspojilla ei toki tuohon ammottavaan aikaan ollut miljardia euroa – vallankaan edes miljoonaa; elettiinhän markka-aikaa ja A-olut maksoi Ravintola Ollivaarassa muistaakseni tuolloin 1 mk 25 penniä – mittaus suoritettiin monelta tekulaiselta oppilapselta yhteen nippuun haalitulla kymmenellä 5 mk:n setelillä – saattoipa joukossa olla jopa joku Paasikivi-kuvallinen kyppikin, ja tulos oli: 10 setelin nippun paksuus on melko tarkkaan ja just jetsulleen jees 1 mm => 1.000 € sileinä 100 €:n seteleinä = tuo 1 mm, 10.000 € = 1 cm, 100.000 € = 10 cm, 1.000.000 € = 1 m, 1.000.000.000 € = 1 km).

LNG-satama

LNG-nesteilmatankkerit purkavat lastinsa tietysti LNG-satamien tyhjiöeristettyihin nesteilmasäiliöihin, joten sellaisia tulee rakentaa kaikille alueille, joissa on ainakin johonkin vuodenaikaan kylmää.

Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®
pullottamo ja keskusvarasto

Sen sijaan, että ilmaa toimitettaisi vähittäismyyntiin nesteenä, ilma annostellaan asiantuntevasti jo pullottamossa, jossa vähittäismyyntipakkauksin pullotettu Ensio Oluen Kuuma Saharan Ilma® myös lämmitetään takaisin alkuperäiseen Saharan lämpötilaan.

Koska 1,5 ml:sta (n.1/3 teelusikallisesta) nestemäistä ilmaa tulee rapiat päälle toista kuutiota Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa®, ei nestemäisen ilman jakelua tule antaa tumpuloiden – eikä ainakaan kyllä-minä-itse -miesten, eikä edes -naisten – käsiin, sillä jos nesteilmaa laittaa esimerkiksi yhden täyden ruokalusikallisen litran pulloon ja kiertää korkin tiukasti kiinni, niin hetken päästä pullo jo tömähtää. Ja kun tumpelon kämppään purkaantuisi jotain n 666667 m3 ylimääristä ilmaa, se kämppä räjähtäisi sen tuhannen päreiksi äkillisen ylipaineiskun vaikutuksesta.

Kun Ensio Olut perustaa koko liiketoimintansa maailmanlaajuiseen franchising-ketjuun, ja perii rojaltina vaikka vaan – sanotaan nyt , koska Ensio Olut on kaikkea muuta, paitsi ahne –  vaikka vaan tuollaisen 0,05 € / vähittäismyyntiin toimitettu ilmakaasulitra Ensio Oluen Kuumaa Saharan Ilmaa® ja keskimääräinen LNG-laivalastillinen on noin 206,5 miljardia litraa ilmaa kaasuna, niin kaipa tuolla jollakin lailla toimeen tulisi.

Imuroiva siivooja.
Sama eesti keelde tõlgituna: 
"Koristaja paneb kohad puhtaks"

Saattaisipa Ensio Olut, kun rahat ehkä riittäisivät, joskus heikolla hetkellään siivoojankin imuroimaan palkata, koska Washingtonin yliopiston julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan imuroivat miehet pääsevät vähemmän jörnimään, kuin ne miehet, jotka eivät imuroi...

Jos nyt kukaan enää tämän vähempää voisi imuroida?

VIROLAISET VIINASUKAT

Eesti NSV

Vanhan Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan aikaisen kansanlääketieteen mukaan puoliksi vedellä lantratulla viinalla kastellut villasukat voivat laskea kuumetta ja parantaa hieman flunssaa. Ei toisin sinällään – ei esimerkiksi tiskipöydän reunalle siististi päällekkäin aseteltuna, eikä imeskeltynä – vaan jalkoihin vedettyinä.

Eesti Päeväleht
Lehden otsikko:
"Sadevesitulva 
sai tallinnalaisten 
veren kiehumaan"

Eesti Päevaleht julkaisi viinasukkia koskevan artikkelin 16.1.2013 n. klo 16:23; sen mukaan nykyisen Eesti Vabariigi valesti meditsiinivalitsuse (EVVMV) peadirektor võltsdoktor (fictus medicus per gratiam approbatur) Joodik Pöörane ei kuitenkaan suosittele perinteisten villasukkien ja vedellä lantratun viinan käyttöä viinasukkina, 

Saaremaa 80 %

vaan liputtaa ja vannoo imukykyisempien pumpuli- eli puuvillasukkien ja raa’an viinan nimiin; esimerkiksi 80 %:n Saaremaa Vodka ja eritoten Livikon 50 %:n "Minty-liköör tohi Joodik Pöörane pea täiesti rattale" (Minty-likööri saa Joodik Pöörane'n pään vallan pyörälle), koska tämä viimemainittu "värskendab enesetunde nii mugavalt, eemaldades samal ajal jalgadest vana juustu kuvottava lõhn!" (raikastaa olon niin mukavasti poistaen samalla jaloista vanhan juuston kuvottavan hajun!)

Minty-Liköör
50 %

Eesti Päevaleht kertoi artikkelissaan, että võltsdoktor Joodik Pöörane oli lausahtanut lehden toimittajalle niin kotoisasti haastattelun lopuksi: ” Elu külastage Minty-liköör-viinsokid jalgades, kui tantsimine vaid!” (Elo käy Minty-likööri-viinasukat jalassa kuin tanssi vaan).

Ensio Oluen jo pitkälti yli satavuotias, mutta yhä ihmeen viriili vanhus, pienikokoinen sukurakas isoäidin äiti Mummo Pitkä-Olut (Mummo on os. Pitkä, siis alun perin viety kirkonkirjoihin nimellä

Ihmeen viriili
vanhus

 ”Mummo Isoukin-Isoukin tytär Pitkä”, mutta nainut sitten Isovaarin-Isä Oluen; siitä yhdysnimi ”Pitkä-Olut”) kuitenkin muistelee, kuinka hän kutoi pitkinä hämärinä iltapuhteina päreen valossa aviomiehelleen Isovaarin-Isä Oluelle – siis Ensio Oluen isovaarin isälle, joka on yhä kuitenkin omasta mielestään poikamies, kuten Ensio Olutkin, jo viidennessä – kuudennessa polvessa; tuo on tietysti mahdollista, kun on kyse Ensio Oluen vallan eriskummallisesta suvusta – ja aikamiespojilleen pitkiä harmaita villasukkia, 

Pässinpökkimät

”pässin pökkimiä”, jotta nämä pirtuaikaan, vv. 1919–1932, pystyivät kahluusaappaissaan villasukkiin imeytettynä salakuljettamaan Viron puolelta runsain mitoin pirtua ilman, että pirtu olisi hölskynyt tullimiesten epäilyksiä herättäen miesten pitkävartisissa saappaissa.

Mummo Pitkä-Olut
hämää tullimiehiä

Lisäksi Mummo Pitkä-Olut kertoi, kuinka hän näillä pirtuhakureissuilla oli hämännyt tiukassa kumipuvussaan niin lääninpoliisia, kuin ”Lentäviäkin”, niin kunnollisia, kuin täysin kunnottomiakin tullimiehiä.

(Suomen liikkuva poliisi – eli kansan suussa ”lentävä poliisi”, ”Lentävät” – perustettiin 15. syyskuuta 1930. Virkavalta katsoi tarvitsevansa uutta moottoroitua poliisiyksikköä Lapuan liikkeen otteiden koventuessa. Myöhemmin yksikön vastuulle tuli taistelu viinan salakuljetusta ja trokareita vastaan.) Lähde: Wikipedia

Pirtupoliisi

Mummo oli hämännyt virkamiehet joko Vehkalahden Kaarniemeen, kun miehet samaan aikaan jo lossasivat Viron veljiltä haettua salaviinalastia maihin Munapirtissä Pyhtäällä – tai sitten päinvastoin, mutta aina olivat kytät menneet kummasti jostain syystä halpaan!

Mummo Pitkä-Olut ottaa kuppia

Mummo Pitkä-Olut muistelee yhä ikävällä ja kaiholla pirtuaikaa ja hyreksii usein surumielisesti hiljaa itsekseen vanhaa operettisävelmää "Lintukauppiaasta":

”Isotaattoni mun 
ampui vaakun lentohon 
ja sitten syötiinkin vaakkupaistia koko Joulunpyhät”.

Vaarilla on tässä kuvassa 
päällään myös vaarin 
housut, joissa kulki 
kätevästi ainakin 
viisi litraa pirtua!

Mutta kun Isovaarin-Isä Olut vetää silloin jalkaansa vanhat kahluuhousunsa, kaataa niihin pullon, useasti usemman pullon Sisu-viinaa, niin jo Mummo Pitkä-Olut piristyy ja äityy laulamaan, minkä ääntä lähtee:

”Kerran viel’, kerran viel’, kerran viel’
 tuikku juo, siekin siel.  
Vaik' meill' ei oo Viron viinaa,  
niin kerran viel’, kerran viel’, kerran viel’
senkin kestäis suuni piel'."

ja ryhtyy reippain mielin ottamaan kuppia!

Ensio Oluen isoäidin äiti Mummo Pitkä-Olut on ollut jo pitkään eläkkeellä ja nauttii tietenkin terveydenhuoltolain mukaisista yli 100 vuotiaille suoduista vuosittaisista kunnallisista terveydenhuoltopalveluista. Ainoa huono puoli näissä kunnallisissa terveydenhuoltopalveluissa on, että ajanvaraus ei yleensä vastaa. Jos milloin vastaa, niin vastaanottoaikoja aletaan yleensä jakaa vasta kahden kuukauden päästä.

Ameriikan tölmyjä
Mummon
sukanvarressa

No, Mummo Pitkä-Oluelle ja Isovaarin-Isä Oluelle on onneksi jäänyt menneiltä vuosikymmeniltä mm. pirtukoira ja sukanvarteen sen verran pirturahaa, joka oli vaihdettu hyvissä ajoin vakaampaan valuuttaan, Ameriikan hynään, tölmyiksi, että heillä on varaa käydä yksityisellä.

Pirtukoira

Mummo Pitkä-Olut meni sitten eräänä kauniina kesäpäivänä Kotkan Lääkärikeskukseen vuosittaiselle rutiinitarkastukselle. Mitään suurempaa vikaa ei virolaistaustainen yleislääketieteen ja kirurgian tohtori Õigesti Pädev Mummo Pitkä-Oluelta löytänyt, mutta Mummo Pitkä-Olutpa muisti, että hänellä nivuset hiertyvät ikävästi aina sateella.

- Ainako pelkästään sateella, tohtori Õigesti Pädev tiedusti.

Juha Vainion katu Wanhan Fiskarin 
ja Maretariumin nurkilla
Meripäivillä 2011
Kotkassa

 - Sateella, pelkästään sateella, Mummo Pitkä-Olut vahvisti.

- No, rouva tulee sitten vastaanotolle, kun seuraavan kerran sataa.

Mummo Pitkä-Olut palasi Meripäivien aikaan, koska silloin yleensä aina sataa, Kotkan Lääkärikeskukseen samaisen tohtorin vastaanotolle.

Mummo Pitkä-Oluen lapsen-
lapsen-lapsen-lapsen-
jne.-lapsi, sairaalloisesti
anorektinen Riitta Pitkä,
"Pitkä-Riitta", kokeilee
lyhyehkön esiäitinsä saappaita
ennen tälle kohta suoritettua
kirurgista operaatiota

- Nytkö rouvan nivusia sitten hiertää,  tohtori Õigesti Pädev kysyi.

- Niin, nyt hiertää, Mummo Pitkä-Olut vastasi.

- Käykääpä pitkäksenne tuohon tutkimuspöydälle, tohtori Õigesti Pädev  kehotti, ja Mummo Pitkä-Oluthan kävi.

- Jaaha, tämä on selvä tapaus, joka korjaantuu pienellä leikkauksella.

- Sattuuko se? Jos se sattuu, niin minut täytyy kai nukuttaa, Mummo Pitkä-Olut epäili.

- Ei se tee lainkaan kipeää, ja leikkaus on nopeasti suoritettu.

Mummo Pitkä-Olut laittoi silmänsä varmuuden vuoksi kiinni, koska hän oli vähän arka veren näkemiselle.

- No nyt rouva, voitte aukaista silmänne ja nousta ylös, leikkaus on ohi. Eihän sattunut yhtään, eihän? Vieläkö hiertää,  tohtori Õigesti Pädev kysyi lupsakkaalla äänellä.

- Ei tuntunut missään, eikä hierrä, ei. Minkälainen leikkaus se oli?

- Minä vaan lyhensin rouvan saappaanvarsia viidellä sentillä.

"Ka, se on puonna ja lohenna"

Tähän loppuun vielä muuan sukkamuistelus Ensio Oluen insinöörioppilasajoilta WTOL:stä, Joensuusta: Ensio Olut asui tuolloin -70-luvulla Niinivaaralla Tekun asuntolassa Suvikatu 19. Kämppäkaveriksi osui savolaispoika ”Mikko Kettunen” (nimi ja kotimaakunta muutettu). Eräänä aamuna insinöörioppilas ”Mikko Kettunen” huomasi sukkia jalkaansa vetäessään, että toisessa sukassa oli reikä. Yks’kantaan ja lakonisesti insinöörioppilas ”Mikko Kettunen” totesi:

"Ka, se on puonna ja lohenna."

TÄMÄ JUTTU ON IHAN PERSEESTÄ!

Autovarkaalla mutterit löysällä?

”Turhautunut autovaras löysäsi muttereita”

Kymari 16.1.2013 16:20

Hanhien perseitä.

Hanhet (Anserinae) 

on sorsien (Anatidae) 

heimon alaheimo

”Autovarkaus jäi yritykseksi tiistain vastaisena yönä Haminassa. Vanha Viipurintie 3:n parkkipaikalta oli yritetty anastaa pysäköitynä ollut Toyota Hiace -merkkinen pakettiauto.

Pakettiauton liukuovessa ja rungossa oli sorkkaraudan vääntämisestä aiheutuneita jälkiä. Varas ei ollut kuitenkaan saanut ovea auki.

Epäpätevyydestään turhautuneen tekijän epäillään löysentäneen pakettiauton eturenkaiden muttereita.”

Tapaus Therese Johaugin pylly

Therese Johaugin
pylly

Norjassa on sitten taas noussut suuri kohu väkisinhiihtäjä Therese Johaugin pyllystä. Vancouverissa parisprintissä Petter Northugin kanssa Olympiakultaa voittanut Øystein Pettersen puolustaa, mutta norjalainen urheiluvaikuttaja, Norjan yleisurheiluliiton sekä Norjan olympiakomitean kunniajäsen, yli 80 -vuotias Knut Korsæth jyrkästi vastustaa Therese Johaugin pyllyä.

Tuulessa jo hieman 
rispaantunut
Therese Johaugin 
pylly

Ensio Olut puolestaan vilpittömästi ja vallan lämpimästi kannattaa Therese Johaugin pyllyä; mikä olisikaan ylväämpää ja norjalaisten isänmaallista mieltä kohottavampaa, kuin että Oslossa Norjan kansallislaulun 
”Ja, vi elsker dette landet” soidessa vedettäisiin Norjan kuninkaallisen linnan lippusalkoon Norjan kansallispäivänä, i Grunnlovsdag (suom. Perustuslainpäivänä), 17. toukokuuta hulmuamaan Therese Johaugin pylly!

Svenska skidåkarens,
nedför backen
Anja Pärsons
rumpa

Kuljetuslentokone Hercules LC-130 eksyminen harjoituslennolla vuonna 2003

U.S. Air National Guardin
Hercules LC-130
ihan Huitsin Nevadassa

USA:n kodinturvajoukkojen lennoston (U.S. Air National Guard), sen sellaisen, jossa Georg W. Bush suoritti asepalveluksensa, U.S. Air Force One:n (usan pressan kuljettamiseen käytettävä lentsikka) kapteenin ja perämiehen ohjaama kuljetuslentokone LC-130 Hercules eksyi – tämä on salaista, vain salainen agentti Ensio Oluen erittäin salaisista usalaisista lähteistä salaa urkkimaa salaista tietoa – vuonna 2003 harjoituslennollaan, 

Jennifer Lopez'in
pylly

jonka tarkoituksena oli harjoitella ennen kuin seuraavana päivänä oli tarkoitus viedä USA:n silloinen presidentti Georg W. Bush U.S. Air Force One:lla johonkin salaiseen päämäärään, lentämistä uuden, kokeiluasteella olleen 3D –maastokartan avulla ilman satelliittipaikannusta luottaen pelkästään vain näköhavaintoihin New Yorkin osavaltiosta Griffiss’in sotilastukikohdasta Alue 51:n salaiseen lentotukikohtaan Nevadaan, mutta eksyivätkin 

Beoncé Knowles’in pylly 

lentoreitiltä ihan Huitsin Nevadaan, joka sillä kertaa sijaitsi Etelämantereella – Huitsin Nevadahan on milloin missäkin – koska New Yorkin osavaltion yliopiston tietotekniikan kolmannen vuosikurssin opiskelijapojat olivat kännipäissään onnistuneet murtautumaan U.S. Air Forcen salaiselle tietokoneelle ja vaihtaneet ihan vaan piruuttaan lennolla käytetyt 3D –maastokartat 3D –mallintamiinsa Jennifer Lopez’in sekä Beoncé Knowles’in pyllyihin.

Marija Yuryevna 

Šarapovan

pylly 

Venäjällä ei ole ainakaan Putinin aikana vastaavaa ole tullut mieleenkään, vaikka niin saattaisi luulla. 

Muutoin se saattaisi olla mahdollista, mutta kun Vladimir on piilokorkokengissäänkin vain noin 165 cm, mutta esimerkiksi venäjäläinen tennispelaaja Marija Šarapova on 188 cm pitkä, ja sen tavara on kuin hirvellä; ei yhtä suuri, mutta yhtä korkealla. 

Erkin pikakivääri, Porvoon lankku ja Porvoon kinkku

Erkin pikakivääri

Kun Ensio Olut opiskeli ensin yleistä rakennustekniikkaa, ja sitten vielä erikseen tien- ja vesirakennusta 70-luvulla Joensuussa WTOL:ssä (Wärtsilän Teknillinen Oppilaitos – nykyisin siellä toimii joku sellainen Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu), oli pomminvarma opiskelijajuoma varsinkin silloisella Joensuun Korkeakoulun ylioppilaiden keskuudessa halpa punaviini Egri Bigavèr, eli Erkin Pikakivääri. 

Porvoon lankku

Me tekulaiset ostimme, jos Marlin Helmeilevää Omenaviiniä, eli Omppua ei ollut milloin viinakaupasta saatavilla – milloin sitä oli, se ostettiin Alkosta heti kiireesti pois kuleksimasta ja loppuun – Bordeaux Blank’ia, Porvoon lankkua, joka oli sitten taas halvin valkoviini.

Jamon serrano

Nyt on eräs pariskunta Porvoossa ryhtynyt valmistamaan omakotitalon vintillä rypsisian – ei siis, kuten väärin mainostetaan, ”rypsiporsaan”, porsas on sian lapsi – pers’päästä espanjalaismalliin ilmakuivattua pyllyä, siis kinkkua, eli Porvoon kinkkua.

Porvoon Kinkku
-70-luvulla

Porvoon Kinkku
nyt

–70-luvulla Porvoon Kinkku oli vuoden 1975 Miss Suomen 1. perintöprinsessa, vuoden 1976 Miss Maailma-kisojen viides – nyttemmin etanaravintoloitsija, jonka kuppilassa Kotkan edellinen kaupunginjohtokin on vieraillut – Merja Tammi.

Ensio Olut -80-luvulla Oulussa

Oulun rautatieasema

Ensio Olut meni aikoja sitten toimiessaan asfalttiyhtiö Valtatie Oy:llä työmaapäällikkönä Oulussa ammoisella -80-luvulla kerran ensimmäisenä asiakkaana aamiaiselle erääseen nimeltä mainitsemattomaan, televisio-ohjelmankin aiheena olleeseen, oululaiseen topless-ravitsemusliikkeeseen, joka oli Oulun Rautatiekadun varrella, ja tilasi lohikeittoa, koska sitä poikkeuksellisesti oli aamiaislistalla.

Pimpo-Pirjo – jonka moni meistä kotkalaisistakin hänen muutettua Ensio Oluen mukana Kotkaan vallan hyvin tuntee – toimi tuossa edellä mainitsemattomassa ravintolassa tuohon aikaan keittäjänä ja Plondi-Riitta – lienee myös monen tuttu – yläosattomana tarjoilijana.

Oululainen ravintolakeittäjä
Pimpo-Pirjo

No, hyvän kotvan odotettuaan ja huudeltuaan ruoan perään Ensio Olut havaitsi keittiön heilurioven aukenevan ja keittiöstä ravintolasalin puolelle takaperin soppalautanen kädessä astuvan yllättäen ravintolan keittäjä Pimpo-Pirjon.

Kun Pimpo-Pirjo lohikeittolautasineen läheni käännyttyään nenä kulkusuuntaan pöytää, jossa Ensio Olut nälkäisenä odotti, Ensio Olut havaitsi oitis, että Pimpo-Pirjolla oli peukalo syvällä kalasopassa.

  -         Mitä hittoa sinun peukalosi tekee minun lohikeitossani! Ja miksi Plondi-Riitta ei ole tarjoilemassa; se ainakin tietää, miten maksavalle asiakkaalle tulee tarjoilla, Ensio Olut kivahti:

  -         Mikä mättää? Mie kävin eilen lääkärissä, kun miun peukaloni kynsivalli on tulehtunut. Katso vaikka. Se lääkäri kehotti hautomaan sitä lämpimässä. Niinpä mie laitoin listalle lohikeittoa.

-         Mitä helvettiä ruokalista tähän kuuluu? Sinun peukalosi on soppalautasella, se tässä mättää.

-         No kun Plondi-Riitta on nukkunut pommiin.

Tulehtunut peukalo

-         On nukkunut ja nukkunut, mutta se sinun peukalosi... ja hitot siitä, se soppa kuitenkin nyt tänne, mulla on nälkä; ja sen tulehtuneen peukalosi voit työntää vaikka mihin – minun puolestani vaikka perseeseesi, Ensio Olut murahti ja alkoi lusikoida soppaa suuhunsa.

-         Siellä mie sitä olen koko aamun pitänytkin, mutta niin on hiton vaikea kävellä ja kantaa ruokaa pöytään – kokeilepa vaikka – niin mie laitoin sen sitten siihen lämpimään soppaan…