Kivisalmen silta |
Maan
kohoaminen Kotkan seudulla on n. 2 mm/v. Viiden, viimeistään kuuden
miljoonan vuoden kuluttua Kivisalmea ei enää ole, ja Kivisalmen
silta käy tarpeettomaksi; salmen tilalla on maakannas, josta pääsee
yli kuivin jaloin Hovinsaarelle – joka on, kuten me tiedämme,
Kotkansaarella asuvien mielestä vähempiarvoisten kymiläsiten
asuinaluetta, – ja näin Kotkansaari ei ole enää erillinen saari,
vaan jälleen osa Kymiä; ja Kymissä asuvathan ovat tietysti kymiläisiä.
Tämä
merkitsee sitä, että Kotkansaaren asukkaista tulee maan kohoamisen
seurauksena ajanmyötä väistämättä kymiläisiä! Tätä ei estä
edes ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu; jos
Maapallon ilmasto lämpenisi vuoteen 2200 mennessä – sanotaan nyt
vaikka vain 1,5 ºC – niin merenpinta nousisi ehkä n. 1,5 – 2 m,
niin tämä vain jatkaisi kotkansaarelaisten muuttumisaika
kymiläisiksi vain tuplaantuisi, eli armonaika jatkuisi vain 5 – 6
miljoonalla vuodella kymmeneen, kahteentoista miljoonaan vuoteen.
Jääkauden elikko |
Ainoa
pelastus olisi uusi jääkausi!
Odotellessa
tämän kauhuskenaarion käymistä toteen ei kuitenkaan pidä jättää
huomiotta tuota ilmaston lämpenemisestä johtuvaa merenpinnan
nousua, joka saattaa pahimmillaan olla siis tuo puolestatoista kahteen
metriin, niin esimerkiksi ravintola Tulikukkoon pääsisi vain
purjehtimalla.
Siian mäti ja blinit |
Kuusinen |
Possot
– ne littanat ja lättänät kotkalaiset possumunkit – toki voisi
ostaa yhä Kotkan torilta, mutta toriparkki olisi muutettava
uimalaksi tai sisävesiurheilukeskukseksi.
Pomppulinna |
Ensio
Olut kehottaakin urheiluvälinekauppiaita tilaamaan jo hyvissä ajoin
varastoihinsa muiden kelluntavälineiden muassa riittävästi
uimapatjoja ja kumiveneitä; myös puhallettavia pomppulinnoja olisi
ehkä hyvä varata varastoon jo nyt, sillä merenpinnan nousu ei
koske ainoastaan Kotkaa, vaan merenpinta nousee kaikkialla
maailmassa, eikä maailman kumiveneteollisuus ehkä pysty vastaamaan
nousevaan kysyntään. Tällöin pomppulinnoilla voisi purjehtia
useampikin henkilö kerralla kaljalle
Sitten
iloisempiin uutisiin: Suomalainen purkkihernekeitto ei aiheutakaan
ilmavaivoja!
Äänenvoimennin |
Tuoreessa
Turun ja Helsingin yliopistojen kasvitieteenlaitoksilla
keittiötieteen ruokaprofessorin (emeritus), syyskuussa 2016
edesmenneen Jaakko Kolmosen johdolla tehdyssä tutkimuksessa on
havaittu, että suomalainen hernekeitto ei olekaan niin pierettävää,
kuin aiemmin luultiin.
Cambridgen universtas
Lisäksi professori Flux kertoi epäilevänsä, että Turun ja Helsingin yliopistojen saamia tutkimustuloksia oli manipuloitu suomalaisen purkkihernerokan eduksi.
Jalostajan perinteistä
hernekeittoa”Toteutimme täsmälleen sama testin sadalla vapaaehtoisella käyttäen sekä peribrittiläisiä, englantilaisella aamiaisella käytettäviä purkkipapuja, että suomalaisella Jalostajan hernekeitolla. Heistä 99%:lla mitattiin aistinvaraisesti Jalostajan hernesopan syönnin jälkeen selvästi korkeampi suolistokaasun muodostus, kuin brittiläisen papusäilykkeen syönnin jälkeen! Ja se 1%, jolla tätä ei havaittu, havaittiin myöhemmin olevan Jalostaja Oy:n palkkaama kätyri, joka oli laittanut suomalaisen hernesopan syönnin jälkeen korkin perseeseensä selvänä pyrkimyksenä häiritä tieteellistä tilastointia suomalaisen hernerokan eduksi!”
Kun Ensio Olut kertoi professori Kolmoselle näistä koetuloksista, professori Jaakko Kolmosesta tuli – lievästi sanottuna – aggressiivinen:
Koekaniini? ”En välitä, mitä se runkkujen kuningas, rukkukunkku Flux, ja hänen perseapinajoukkonsa ovat löytäneet – me emme manipuloi lukuja, emme koskaan. Ja se on taivahan tosi! Ja se korkki meidän Jalostaja Oy:n miehemme anuksessa johtui siitä, että hänellä on laktoosi-intoleranssi, eikä hänen palanpainikeeksi juomansa sikäläinen engelsmannipiimä ei ollut vähälaktoosista Hyla-piimää, kuten meillä Suomessa, joten häneltä pieru saatta tulla joskus varren kanssa.”
”Ne heidän koekaniinsa eivät ole suomalaisia, eivätkä siten ymmärrä niin hönkäsen pöläystä piereskelemisestä, vähemmän vielä suomalaisesta hernerokkapierusta ja sen hajusta, joka on pahimmillaankin – miten sen nyt sanoisi – vain kuin vieno löyhähdys!”
”Se Kolmonen on kouluttamaton ja sivistymätön ikäloppu vanha kääkkä ja täysin törppö tutkija, joka ei haista, mikä on hernerokkapieru, vaikka hänellä olisi nenä kiilattuna minun vaimoni perseeseen, kun tämä on syönyt kerralla koko 535 gramman purkillisen sitä perkeleen Jalostajan perinteistä hernerokkaa – usein vieläpä suoraan purkista – kotkalaisittain ätläkänmakean suomalaisen sinapin runsaan raa'an sipulisilpun kera; ja se mun vaimonpiru kaiken päälle tykkää syödä sitä Jalostajan perinteistä hernerokkaa kotkalaisittain sinapin ja sipulisilpun kanssa, koska se on ollut 60-luvulla vaihto-oppilaana Kotkassa!”
”Vaikka minä sille kuinka tyrkytän niitä ainoita ja oikeita brittiläisen Goya-papusäilyketehtaan purkkipapuja brittiläisittäin paistinpannulla pekonin ja kananmunan kanssa paistettuna, niin sitä perkeleen ”Jalostajan perinteistä hernekeittoa” sen pitää aina vaan syödä, jopa aamiaiseksi! Ja sille pitää aina olla muutama purkki sitä hiton suomalaista rokkaa kaapissa varavarastona!”
Jaakko Kolmonen ja suomalainen ruokaympyrä |
- ”Kolmonen on luultavasti ainoa suomalainen, joka ei tiedä, että hän päästelee enemmän pahanhajuisia aivopieruja suustaan, kuin mitä häneltä tulee hernerokkapieruja hänen omasta perseestään, professori Flux tiuski kuultuaan emeritusprofessori Jaakko Kolmosen kommentit.”
Väittely Suomen ja Britannian yliopistopiirien välillä raivoaa edelleen kuumana. Kaikki alkoi yleisestä, koko maailman kattavasta huolesta ilmaston lämpenemistä kohtaan, ja erityisesti siitä, millainen vaikutus Jalostajan hernekeitolla ja suomalaisella hernerokalla kautta linjan on ympäristöön. On arvioitu, että kymmenen triljoona tonnia vuosittaisista haitallista kasvihuonekaasupäästöistä lähtöisin pelkästään Suomen joka torstaisista hernerokkapäivistä.
Hallitustenvälisellä
ilmastonmuutospaneelilla, IPCC:llä, on aikomus –
tällainen sitkeä huhu kiertää näin kansainvälisten
ilmastokokousten välisenä aikana – brittien aloitteesta
illegalisoida ja vallan kieltää suomalaisilta hernerokkatorstait,
tai ainakin asettaa ilmastohaittaveron suomalaiselle hernerokalle.
Mutta, kuten olemme nähneet, nämä suunnitelmat ovat jo nyt saaneet Suomessa hernerokkapierunhajuisen vastaanoton!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti