ENSIO OLUT EI OLE KUNNALLISVAALIEHDOKAS,

eikä kylähullu. On ihan muuten vaan hullu. Jopa ehkä pähkähullu vallan!

Kylähullu

Mutta eräs kotkalainen PerSu nahkanneulaaja on kunnallisvaaliehdokas. Tatuoitsijaksi kai sellaista sanotaan. 

PerSut ovat – muistaakseni puheenjohtajansa sanojen mukaan – käyttäneet ehdokasvalinnoissaan tällä kertaa erittäin tiuhaa kampaa, oikein täikampaa, ja näköjään ottaneet ehdokkaikseen ne, jotka ovat kampaan jääneet. Että niillä toisilla kylähulluilla on sitten jotain, jota äänestää.

Jutta?

Tämä nahkanneulaaja on kirjoittanut Facebook-sivuillaan, että ”jos olisin maailman diktaattori, keittäisin elävältä jokaisen haisevan vaippapäisen mullahia palvovan hiekkaneekerin”, ja että ”joku isänmaan ystävä voisi tehdä isänmaallisen teon ja päästää pääministeri Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen päiviltä”.

Ironiaa ja mustaa huumoria tuo – kuulemma. Ja Kotkan PerSujen puheenjohtaja sanoo seisovansa tämän toisen pölvästin takana!

Tällaistenko kylähullujen – joilla ei ole pienintäkään käsitystä, mitä ironia on – käsiin meidän pitäisi uskoa kotkalaisten talous ja hyvinvointi? Yöks!

1.         Ironia eli epäsuora iva on huumorin laji. Sana juontuu kreikan sanasta είρωνεία, teeskentely.

2.         Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti tilannesidonnaista eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä.

3.         Huumori (lat. humor < kreik. χυμός) on vuorovaikutuksen ja viestinnän muoto, jonka tarkoitus on tehdä ihmisiä iloisiksi, naurattaa ja purkaa jännitystä. (Lähde Wikibedia)

4.         Musta huumori on pimeimmästä Afrikasta peräisin olevien N'Ubuntujen huumoria. Mustaakin mustempaa huumoria syntyy, kun joku mustan huumorin sujuvasanainen tähti, kuten Eddie Murphy, syö yömyöhällä lakritsia pimeässä hiilikellarissa.

5.         Mustassa huumorissa on tavallisimmin musta päätähti, joka on yleensä prinssi tai poliisi tai rap-laulaja. Hän on luonteeltaan normeihin mukautumaton, mutta hyväsydäminen. Hän tekee jotain, lausuu muutamia nasevia sutkauksia ja kohtaa mustan tytön. He kohtaavat vaikeuksia ja siten lausutaan lisää nasevia sutkauksia ja mahdollisesti lauletaan ja tanssitaan. Lopuksi neekeritähden tyttö kaapataan, neekeritähti saa luodista, vaikeudet voitetaan muutamalla nasevalla repliikillä ja ammuskelulla samalla kun epämuodikas hop-musiikki soi taustalla. Lopuksi paha voitetaan ja negridit naivat toisensa. Taustalla soi soul. (Lähde Hikibedia)

No, kunnallisvaalit sikseen, mutta tuon kotkalaisen nahkanneulaajan höperehtimisestä tuli mieleen, että onhan Ensio Olutkin perehtynyt uskontoihin, vaik’ei niistä perusta.

Tässä sitten huumoria:

Ensio Olut se vaan opiskeli nuoruusvuosinaan -70-luvulla ylemmissä oppilaitoksissa – kuten moni luultavasti luulee – vain teknillistieteellisiä aineita, mutta hui hai, mitä vielä, opinto-ohjelmassa oli myös humanistisia oppiaineita mukaan lukien mm. seksologia ja vertaileva erotiikka.

”Uskontotiedettäkin” Ensio Oluen opinnot sivusivat sen verran, että heräsi eräänä vappuaamuna – se oli muistaakseni vuonna 1974; ainakin sinä vappuna satoi räntää – teologitytön vierestä.

Kuitenkin, kuten jokaisen tulisi ymmärtää, uskonto ei ole tiedettä, vaan höperehtimistä. Kun höperehtimiseen liittää hieman tiedettä, saadaan Aku Ankastakin tuttua tiedettä: höpsismiä.  Siis seuraavasti:

Maailmassa on, kuten vallan hyvin tiedämme, uskontoja sekä uskonlahkoja vallan viljalti, ja useilla niillä on taivas. Näillä kaikilla uskonnoilla on myös melkein kaikilla myös helvetti. Ja jos käy niin hullusti, että ei kuulu juuri siihen yhteen ja ainoaan uskonryhmään, joka johtaa taivaaseen, vaan johonkin muuhun, eli on vääräuskoinen, niin joutuu suoraan helvettiin. Tästä seuraa, että kaikki sielut lentävät suin päin helvettiin, koska kaikki ovat jonkun toisen uskonopin mukaan vääräuskoisia.

Sitten sitä tiedettä: Onko helvetti eksoterminen, eli luovuttaako se lämpöä, vai onko se endoterminen, eli sitooko se lämpöä?

Nyt otetaan käyttöön vaikkapa tämä Boylen laki,

Boylen laki on erikoistapaus yleisestä ideaalikaasujen tilanyhtälön laista.

Robert Boyle

Tämä ideaalikaasujen periaate tunnetaan ranskassa ja saksassa myös nimellä Boyle-Mariotten laki.

Boylen laki on 1600-luvulla eläneen irlantilaisen Robert Boylen kehittämä laki, jossa paineen (p) muutos kaasussa vaikuttaa käänteisesti kaasun tilavuuteen (V) lämpötilan (T) ollessa koko ajan vakio. Kaasuja tarkastellaan siis isotermisesti.

pV = vakio

eli

p1V1 = p2V2

Yhtälössä paineen ja tilavuuden tulolla on energian yksikkö, joule.

(Suomeksi sanottuna: kaasu jäähtyy, kun se laajenee, ja lämpenee, kun se tiivistyy)

Ensin on tiedettävä, miten helvetin massa muuttuu ajassa. Joten täytyy tietää, kuinka paljon sieluja ja millä paineella on siirtymässä helvettiin. 

Voimme olettaa, että kun sielu kerran saapuu helvettiin, se ei pääse sieltä pois. 

Punainen paholainen

Kun syntyvyys ja kuolleisuus ovat kuin ne ovat, voidaan olettaa, että sielujen määrä helvetissä kasvaa eksponentiaalisesti.

Koska helvetin tilavuuden muutosnopeus, jotta sen lämpötila ja paine Boylen lain mukaan pysyisi vakiona, olisi sen tilavuuden laajennuttava sitä mukaa, kun sinne tulee lisää sieluja. Tämä antaa kaksi mahdollisuutta: 

1. Jos helvetin laajenemisnopeus ei riitä sille nopeudelle, jolla sieluja tulee helvettiin, lämpötila ja paine helvetissä kasvaa kunnes helvetti on irti. 

2. Tietenkin, jos helvetti laajenee nopeammin kuin sieluja ehtii tulla helvettiin, niin helvetin lämpötila ja paine laskee kunnes helvetti jäätyy.

Tämä tällainen on siis höpsismiä. Joten tähän loppuun tositarina viimekeväältä:

Keltaisessa Pörssissä oli huhtikuussa ilmoitus: ”Myydään toimeksiannosta kät. Jaguar E-type vm. -61, kuin uusi, kats. Hp: 500 €. Puh: 044- jne.”

No, Ensio Olut kiinnostui, soitti ja lähti autoa katsomaan. Auton myyjä oli omakotitalossa asuva sievä vaalea nainen Tuusulasta.

Jagge oli punainen, juuri sellainen, jollaisella Jerry Cotton ja Austin Powers ajelevat, ja aivan yhtä hienossa kunnossa.

Koeajokierroksen jälkeen – ja tarkastettuaan Trafista (aik. Ajoneuvorekisterikeskus), että auto ei ole varastettu, ja että verot sekä vakuutukset on asianmukaisesti hoidettu – kaupat lyötiin lukkoon.

”Ettei neito nyt vaan tule katumaan tätä kauppaa? Ettei tämä vaan ole joku blondivitsi?”, Ensio Olut epäili.

Ensio Oluen "Punainen Paholainen"
Jaguar E-type vm. -61

”E’hei, en lainkaan! Enhän mä nyt mikään tyhmä ole! Mun eksä kavalsi joku vuosi sitten sen firman kassan, missä se oli hommissa, ja karkasi sihteerinsä kanssa Etelä-Amerikkaan. Nyt siltä on kai rahat loppu, kun se laittoi tekstiviestin, että myy se Jaguar, ja laita sitten sen myyntirahat tulemaan Wells Fargon kautta.”

Kuka nyt ajaa punaisella Jaguaarilla? Ee, ee, Ensio Olut!

LINTUMIES VLADIMIR P.

Osa Siperiassa vapautetusta kurkijoukosta on yllättäen kieltäytynyt tunnustamasta Venäjän presidenttiä johtajakseen.

Vladimir ja kurjet

Venäjän valtiontelevision julkaisemalta videolta käy ilmi, että vain kaksi kurkea seurasi Putinin moottoroitua riippuliidintä Toivon lento -tapahtumassa Jamalin niemimaalla. Kuitenkin Suomessa julkaistujen tietojen mukaan Venäjän presidentin taakse olisi asettunut parhaimmillaan jopa viisi kurkea. Hah, katso kuvaa!

Ennen kurkiauran johtoon pyrkimistään Vladimir Putin antoi seuraavansisältöisen lausunnon (suora lainaus Kaleva-lehdestä lukuun ottamatta suomennosta):

Pussy Riot

” Venäjän valtion oli puolustettava uskovaisten tunteita punkkariryhmä Pussy Riotin (suom. ”Pillumellakka”, suomennos Ensio Oluen; miks’ei missään tiedotusvälineessä tätä ole suomennettu?) tapauksessa, sanoo presidentti Vladimir Putin tv-haastattelussa.

Hänen mukaansa tämä oli erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon ortodoksikirkon neuvostoaikana kokema sorto. Pussy Riotin jäsenten kirkkoperformanssia Putin kuvasi sanalla "orgiat".”

Lintumies Vladimir P.?

Lausunnon annettuaan Vladimir Putinin pukeutui kurjeksi, laittoi keltaisen tekonokan naamalleen ja nousi lentoon tarkoituksenaan johdattaa Siperian vankileireillä kasvatetut uhanalaiset kurjet – näinhän Venäjällä on ollut maailman sivu tapana kasvattaa, ei vain kurkia, vaan myös ns. ”kansan vihollisia” – tarkemmin erittäin uhanalaiset munkkikurjet (Grus Monacha) muuttomatkalle. Tiedossa ei ole, mistä ja kuinka monen vuoden Siperianmunkki näille munkkikurki-raukoille oli tuomittu.

Munkkikurki Grus Monacha

Ja miksi nämä kurjet rehabilitoitiin, eli – toisin kuin Venäjällä on maailman sivu ollut tapana – näiden kurkien maine palautettiin jo niiden elinaikana!

Kaksi vanhaa satamanosturia,
nostokurkea vain, ei mitään 
muuta, seisoo
fotoshopattuna
Kotkan ja Pyhtään
rajalla Sutelassa

Ensio Olut testasi, onnistuuko tuollainen kurkiauratemppu yleensäkään.

Koska saatavilla ei ollut munkki- eikä edes nunnakurkia, Ensio Olut suoritti kokeen Kotkan Kantasataman vanhoilla nostokurjilla.

Ei onnistunut! Johtui varmaan siitä, että Ensio Olut ei löytänyt mistään nostokurkipukua.  

Ensio Olut
Marabu-haikarapuvussa?

Ainoa lintupuku, joka kotkalaisesta pukuvuokraamosta löytyi, oli riukukinttuinen Marabu-haikarapuku.

Paremman puutteessa Ensio Olut lopettaa tämän jutun kuvailemalla mitä eläimiä vanhoissa satamanostureissa, eli nostokurjissa on ja ei ole:

Kana, valkea
Leghorn

Nosturin kana

Nukkuu nosturissa, kuten Junnu Vainio tiesi, tietysti lokki. Mutta lokki ei ole ainoa nostokurjessa oleva lintu; siinä on myös kana.

ti

Koska vanhassa
satamanosturissa
ei ole kissaa lain,
Ensio Olut laittoi
tähän paikkaan
vallan odotusten
vastaisesti, ja kalliin
palstatilan säästämiseksi
vain kuvan
Kissanaisesta

Kissaa, eli puomivaunua, toisin kuin esimerkiksi rakennusnosturissa, vanhassa sataman nostokurjessa sen sijaan ei ole.

Kotkan Kantasatama
vallan Vennäinvallan
aikaan, ennen 
Merimuseon 
rakentamista

Kotkan sataman vanhat nostokurjet nuokkuvat yhä Kantasataman möljällä, eli kaijalla; ja kun kahvilaivat sotien jälkeen purkivat kahvinpapulastinsa Kantasataman möljälle ja jokusesta säkkistä vuoti kahvipapuja satamalaiturille, kaijasta tuli hetkeksi aikaa papukaija.

Heh, heh.

RUOTSIN VALUUTTA - SVENSKA PENGAR

Olipa kerran ajat niin ammoisat.

Ja noina ammoisina aikoina niin Ruotsi, kuin moni muukin Pohjois-Euroopan valtakunta käytti valuuttanaan oravannahkoja. Ja sekös vitutti pientä oravaa vieläkin enemmän, kuin se, että talvella on käpy joskus jäässä.

"Fyi fan och fittan, ja taas toi
Svedu-Pelle yrittää vaihtaa 
hirveä kolikoiksi!"

Tulipa sitten aika, jolloin Ruotsin tölmyjenkin siirryttävä vihdoin muun valuutan, hillon, siis rahan, manin (lat. moneta) käyttöön, ettei pientä oravaa ihan niin paljon vituttaisi.

Suomen sana raha tarkoitti alun perin oravannahkaa, joka aikoinaan toimitti vaihdon välineen virkaa. Raha on tarkoittanut nimenomaan kuivunutta eläimen nahkaa.

Latinan moneta, joka on alun perin roomalaisen mytologian ylijumala Jupiterin puolison Juno-jumalattaren lisänimi, on antanut rahan nimen moniin kieliin, esimerkkinä englannin money.

Ylijumala Jupiterin
puoliso Juno.
Vastaa Kreikan
jumaltaruston
Hera (aiemmin Serva)
-jumaltarta

Moneta on johdos latinan verbistä monere (”varoittaa”). Samoin – ei tosin mitenkään tähän aiheeseen liittyen – suomenkielen sana hässäkkä on johdos verbistä hässiä. Se vaan tässä, koska Ensio Olut on muiden toimiensa ohella ugrilaisten kielten filologi (= kielitieteilijä).

Rooman tasavallan ensimmäinen rahapaja sijaitsi Juno Monetan temppelissä, Arxissa, mistä kytkös rahaan on tullut jäädäkseen. Monissa kielissä raha tarkoittaa samaa kuin hopea tai kulta. Ranskan argent tarkoittaa hopeaa. Myös heprean sanan kesepph merkitys on sekä ”hopea” että ”raha”.

Tukki Joella

Teuvo Pakkalan heikkolahjainen henkilöhahmo Pölhö-Kustaa näytelmässä "Tukki Joella" vuodelta 1898, sekä näytelmän pohjalta tehdyssä Roland af Hällströmin vuonna 1951 ohjaamassa elokuvaversiossa Pölhö-Kustaata näytellyt, elokuvan apulaisohjaajana toiminut Lasse Pöysti keräsi "hopioita" tarkoittaen kolikoita yleensä.

Ruotsin markka

 Valtiollinen rahanlyönti alkoi Ruotsissa 990-luvulla ja Suomen tultua osaksi Ruotsia yleistyi rahan käyttö tavallisen kansan keskuudessa. Ruotsin rahayksikkönä oli markka keskiajalta aina vuoteen 1776. Ruotsin markka jakautui johdonmukaisesti - kuten Ruotsissa on aina ollut tapana - tietysti tasan 192:een penninkiin.

Pohjoismaiden ensimmäinen huoltoasema oli vuosina 1397–1523 toiminut Kalmarin Union. Koska autoa, saati bensiiniä ei ollut vielä keksitty, eikä pelkkä vähäisestä matkailijavirrasta kerätty matkamuistojen myynnin tuotto ollut riittävä, saati kaksinen, Kalmarin Union ajautui konkurssiin. Konkurssipesän raunioille nousi kunkuksi Kustaa Vaasa.

Karseen ruma äijä
toi Kustaa Vaasa,
niinpä...

Kustaa Vaasa (syntynyt todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplannissa – oli nimeltään alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1523 vuoden 1560 syyskuun 29. päivään, jolloin hän todistettavasti kuoli.

Riikintaaleri on Ruotsissa 1500 – 1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaaleri tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri.

tässä kevyempää
katseltavaa:
Bernadotte/Sommerlath 
-sukuinen prinsessa 
Madeleinen 
klaava...

Taalerin juuret Ruotsissa lienevät Taalainmaalla (Dalarna), jossa sijaitsee sittemmin Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu historiallinen kuparikaivos. Erityisesti 1600-luvulla kuparin ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin lyödä Taalainmaan kupariin eli taalariin. 

 Taalarin jakoyksikkönä oli killinki, joka oli 1/48 taalaria. Arvoltaan 1 taalari oli 4 Ruotsin markkaa, joka oli – kuten johdonmukaista on – tietysti 32 äyriä.

ja - erityisesti Ensio Oluen  
silmää miellyttävä kuvakulma 
- prinsessa Madeleine takaa. 
 Nam, mikä kruunapuoli!

Ensimmäiset taalerit (taalarit) lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534.

Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi.

8 taalerin
kuparilevyraha,
eli plootu

Ruotsissa hopea oli siis taalerien pääasiallinen rahametalli ennen kuparirahan, kupariplootujen käyttöön ottoa vuonna 1624. Kookkaat kuparilevyrahat, plootut, saattoivat painaa jopa 19,7 kiloa ja keveinkin plootu painoi melkein kilon.

Riikintaaleri
vuodelta 1870

Kruunu (lyhenne kr, kansainvälinen valuuttakoodi SEK) korvasi riikintaalerin (riksdaler) Ruotsin rahana vuonna 1873. Vaihtosuhde oli 1 riikintaaleri / 1 kruunu.

Vuonna 1661 Ruotsi otti ensimmäisenä maana Euroopassa käyttöön paperirahan, koska plootut olivat hankalia kuljettaa ja kuparin hinnan vaihtelut vaikuttivat niiden saatavuuteen. Aiemmin paperirahaa oli käytetty vain Kiinassa.

10 taalerin seteli
vuodelta 1666

Kruunu on puolustanut asemaansa menestyksellisesti aivan näihin päiviin asti; Euroakaan ruotsalalaiset ole valuutakseen hyväksyneet.

Nyt vuonna 2012 on kuitenkin Ruotsin, tuon maailman toiseksi vähiten epäonnistuneen kansan (Suomi on kaikkein vähiten epäonnistuneiden maa) rahamarkkinoille ilmestynyt uusi rahayksikkö: 1 Horkarl (suom. 1 Huoripukki), lyhenne hk, kansainvälinen valuuttakoodi SEH.

 En Sveriges Horkarl från året 2012

Yhden Ruotsin Horkarlin arvo on sama kuin yhden Ruotsin kruunun, eli n. 1/10 €, 10 senttiä.

Ja shen pituinen SEK.

NORJALAINEN LEHDISTÖ SYYNÄ KOTKAN MANSIKKALAHDEN KÄYTTÖKIELTOON?

”Syytä uimakieltoon asetettujen Mansikkalahden rantojen suurelle bakteeripitoisuudelle ei voida varmasti tietää. Maanantaista asti suljettuina olleilta lasten rannalta sekä ulkorannalta löytyi runsaasti Escherichia coli –nimistä bakteeria”, kirjoittaa Kymen Sanomat 12.8.2012.

Einorjalainen jollakin ulkomaan
uimarannalla

"Syytä uimaveden laadun huonontumiseen ei voida varmasti osoittaa. Paikoin runsaat sateet näytteenottoa edeltävällä viikolla ovat voineet huuhtoa eläinten ulosteita rantaveteen", lehti jatkaa. 

Mansikkalahden uimarannan läheisyydessä on havaittu – tai siis Ensio Olut on havainnut – ainakin Kotkan Meripäivien aikaan myös norjalaisia lehtimiehiä.

Norjalaisten lehtimiesten ulosteissa ei säännönmukaisesti esiinny E.coli-bakteeria, mutta norjalaisten lehtimiesten ulosteita löytyi rannalta siinä määrin, että niiden merkitystä ei ulosteidentarkastaja Ensio Oluen mukaan voida yksiselitteisesti jättää huomiotta, koska norjalaisilla lehtimiehillä on tapana paskoa, ei pelkästään uimarannalle, vaan Ensio Oluen kokoon haalimien tietojen mukaan ihan varmasti myös uimaveteen!

Tämä joku norjalainen paikallislehti 
otsikoi: "Neljä viidestä (norjalaisesta?)
on dementikoita"

Eikä tämä vielä mitään! Jossain norjalaisessa Aftenposten -nimisessä paikallislehdessä on ollut paskamainen pilkkakirjoitus suomalaisesta suurjuoksija Lasse Virénistä, että dopingjuoksuja olisi muka juossut! Meidän Lasseko olisi syönyt dopingia?

Hernesoppaa pilkkumissa

Ja hui-hai, sanoo Ensio Olut; Lasse ei mitään dopingia syönyt, vaan ihka aitoa suomalaista Jalostajan hernesoppaa (på norsk: ertesuppe), jonka joukkoon Lassen Päivi-vaimo oli lorauttanut aimo annoksen Valion kuohukermaa. Siitä on todisteena Maikkarin arkistoista ihan varmasti yhä löytyvä - kuten Jukka Virtanen tapasi Levyraadin puheenjohtajana sanoa - kaupallinen tiedoite, jossa Lassen Päivi-vaimo sanoo kaataessaan kermaa hernerokan joukkoon: ”Kerman kera siitä saa kaksinkerroin parempaa!”

”Lasse Virén käytti veridopingia voittaakseen Münchenin 1972 sekä Montrealin 1976 olympialaisten 5.000 ja 10.000 metrin kilpajuoksukilpailut”, kirjoittaa Aftenposten, ja lehti jatkaa, ”Usain Boltin vertailu Suomen olympiasankariin Lasse Viréniin on turhaa, koska Virén käytti veridopingia saavuttaessaan neljä kultamitaliaan.”

Veripalttua

Eivätkö ne siellä Norjalassa osaa erottaa veridopingia (på norsk: blod dopping) veripaltusta (på norsk: blod pudding)? Aivan samoja kirjaimiahan noissa norski-sanoissa on, mutta eri järjestyksessä!

Tässä on kylmä totuus: Lassen Päivi-vaimo teki Lasselle kummallakin kerralla matkaeväiksi Olympialaisiin veripalttua ja laittoi mukaan monta purkkia Myrskylän naapurikunnan Pukkilan Osuusmeijerin kirnupiimää, joita Lasse sitten nautti kisapäivinä kumpaakin kylmänä aamiaiseksi, ja juoksu kulki; Münchenissä kymppitonnilla kaatumisesta huolimatta vallan maailmanennätystahtiin!

Einige Doppelbock

Pukkilan Osuusmeijeri

Kilpajuoksukilpailujen Münchenissä mentyä olisivat Lassen länsi-saksalaiset kilpajuoksuveljet Harald Norpoth ja Klaus-Peter Hildenbrand mielellään tarjonneet Lasselle lokakuussa Oktoberfestillä Hofbräuhausissa Blutwurst und Sauerkraut mit einigen Doppelbok, oder mit ein paar Weissbier, mutta kotona Myrskylässä Lassea odotti lämmin koti ja Päivi-vaimon paistamat veriletut, puolukkasurvos sekä kirnupiimä, joista Lasse seuraavat neljä vuotta suurella mielihalulla nautiskeli - unohtamatta hernesoppaa - ja olikin sitten taas Montrealin Olympialaisissa täydessä iskussa!

Montrealissa maratoninjuoksukilpailujuoksuissa oli kuitenkin ensimmäiseltä juottopaikalta unohtunut pois Lasse Virénin mielijuoma, supisuomalainen Pukkilan Osuusmeijerin kirnupiimä - tarjolla oli vain tavallista kisajärjestäjän pääsponsorin valmistamaa urheilujuomaa - ja näillä - näilläkin - onnettomilla eväillä Lasse tuli viidentenä maratonjuoksun maaliin voitettuaan juuri edellisenä päivänä sekä kymppi- että viidentonnin olympiastadionin juoksuradan ympärijuoksukilpailut alku- ja välierineen.

Virénin Lasse maalissa
Montreaalissa

Moskovan 1980 Olympialaisiin rientäessään Lasse unohti eväsrepun veripalttuineen kotiin porstuan pöydälle, ja Pukkilan Osuusmeijeri oli lopettanut toimintansa, eikä kirnupiimää siis enää sieltä saanut. Lasse ei sitten oikein pärjännyt 10.000 m:llä, vaan jäi taaskin vallan viidenneksi.

Että se Lasse Virénin veridopingista.

Tässä pullossa
ei piile
norjalaisen
huippu-urheilun
salainen ase

Kotkan Mansikkalahden uimavesien saastumisesta on syytetty mm. valkoposkihanhia – noita vallan viattomia luontokappaleita – mutta, kuten edellä käy kiistatta ilmi, norjalainen lehdistö on valmis kirjoittelemaan - kuten tulevina vuosina tulemme huomaamaan - ja tekemään mitä tahansa kakkajuttuja peitelläkseen omien urheilijoidensa dopingsotkuja, ei vain astmapiippujen, vaan rajumpienkin droppien käyttöä urheilusuoritustensa parantamiseen.

Norjalaisia suursmurhveja juuttuneina
rullarappusiin Oslossa Sørlandetin 
suuren sähkökatkon aikana

Lopuksi jymyuutinen Norjasta: ”Suuri sähkökatkos Sørlandetissa; tuhansia oslolaisia juuttunut tuntikausiksi rullaportaisiin!”