keskiviikko 15. helmikuuta 2012

ENSIO OLUT JA PÖYDÄNPYLLYT



Aika isot pöydänkulmat
tädillä!
Aivan viimeaikoina on puheenaiheeksi julkisuuteen Suomessa noussut ”pöydänkulmat”. Tanskalanmaalla ovat päässeet repimään tästä roppakaupalla huumoria.



Pena katsoo Tanskan kruununprinsessa
Maryn "pöydänkulmia"
Presidentti Tarja Halosen puoliso, tohtori Pentti Arajärvi, kävi katselemassa – omien sanojensa mukaan – Tanskan kruununprinsessa Maryn ”pöydänkulmia”.



Kruununprinsessa Maryn
decolte
On erittäin epäkohteliasta nimittää toisen pohjoismaan kruununperillisen puolison tissejä – vaikkakaan kruununprinsessa Maryn rintamus ei nyt niin kovin uhkea olekaan – sentään vaan ihan ”pöydänkulmiksi”. Miksei yksin tein nimittänyt Marya laudaksi!


Pena kattookin jo kattoon
Mutta koska ”lautanainen” on englanniksi ”board of woman”, joka voidaan kääntää suomeksi myös ”naisen pöytä”, ja koska kruununprinsessa Mary on syntyisin Australiasta, jossa puhutaan Austraalian enklanttia, niin ehkä Pentti, juuri tuolla hetkellä, kun hänelle näytettiin tuota kuvaa, ja häneltä tiedusteltiin, mitä hän kuvassa katseli, ajattelikin englanninkielellä: She is a board of a woman, isn’t She? Tältä katsantokannalta katsoen Pentti Arajärven lausunto on jo ihan ymmärrettävä. Seuraavassa kuvassa Pentti katsoikin sitten vallan vaan kattoon.
Routsinmaan Madde
ja Madden isot tissit!


Meikäpoika se en
meinaakaan katsella
mitään tanskalalaisia 

pöydänkulmia!
Ensitöikseni Suomen
Pressana teen heti sen
perinteisen valtiovierailun 
Ruotsiin! 

Heija Servige!
Ruotsinmaan söpöllä ja niin ihkulla raikuliprinsessa Madeleinella, ihan tuossa naapurissa, on tissit, joita katsellessaan ei kukaan suomalainen täysjärkinen mies voi sanoa: ”Katselin tässä vaan noita Madden pöydänkulmia”.






Kulmikkaalla pöydällä on tietenkin, ei ainoastaan kahta, vaan peräti ainakin neljä kulmaa, sekä myös jalat. Jalkoja voi olla yksi, tai useampia. Ja koska pöydänjalat ovat yleensä pöydän alla, lienee syytä myös perehtyä pöydän alusrakenteisiin. 
Pöydänjalat
Tässä mies tutkii tarkalla
silmällä pöydän
alusrakenteita

   Myös tuoleilla on jalat; niitä kutsutaankin tavallisesti – ettei niitä sekoitettaisi niitä läheisesti muistuttaviin pöydänjalkoihin – tuolinjaloiksi.



Kaikki pöydän alla olevat
jalat eivät ole pöydänjalkoja
Kohtia, jossa jalat kiinnittyvät pöytään pöydän alla, eli pöydän pohja, on englanniksi ”bottom of the board”, ja koska sana ”bottom” tarkoittaa suomeksi käännettynä myös pyllyä, me alan ammattimiehet kutsumme noita kohtia leikkisästi joskus ”pöydän pyllyiksi”.





Viisi paria tuolinjalkoja; tässä tapauksessa
uskoaksemme Lintulan Nunnaluostarin 

Baarin baarituolinjalkoja
"Saavatkohan nämä tuolit
meidän bebat näyttämään
liian isoilta?"
Lieneekö olemassa myös "tuolin pyllyjä"? Ei kai.

"Saakohan mun pylly ton
auton näyttämään liian pieneltä?"










 Jennifer Lopezin pylly


Nyt loppujen lopuksi päästiin tämän aasinsillan – joskin melko huteran sellaisen – kautta jo asiaan, joka kiinnostaa niin Ensio Olutta, kuin maailman suuria – sekä sellaisina itseään pitäviä – miespuolisia johtajia, eli naisten pyllyihin!
Barack Obama katselee 
Beyonce Knowlesin
somaa pyllyä. Ranskan 

presidentti Nicolas Sarkozy 
ihmettelee vieressä,
mitähän tuo Obama nyt 

noin tarkkaan katselee.
Barack Obama katselee nyt 
sihteerin pyllyä. Nicolas Sarkozy 
ihmettelee yhä, mitä ihmettä 
tuo Obama nyt taas katselee.
Italian entinen pääministeri Silvio
Berlusconi 
ihailee vaan Italiassa
käsintehtyjä kenkiään, Venäjän
presidentti Dimitri Medvedev
katselee muualle ja ajattelee
Venäjää sekä Vladimiria.
"No, heräshän noi pojat vihdoin...
Mä kun jo ehdin luulla...

Mutta hei, mihin se Dimitri nyt?"


Dimitri on rientänyt
jo raportoimaan
Vladimirille, millaisen
kauhean ison ja tuhman 

pepun  hän Amerikassa on 
nähnyt! Vladimir on vallan
hirvistynyt ajatuksesta, että 

hänenkin on mentävä taas sitten
Venäjän pressana sinne Amerikkaan 
niitä hirveänkauheita ja tuhmia peppuja 
katselemaan.
"Voi, kun saisi mennä 
ihan vaan Ruotsiin, 
kuten Sauli!"

Tämä setä on katsellut 
pyllyjä jo vallan liikaa!


torstai 9. helmikuuta 2012

ENSIO OLUT JA SIIRTOELINJUTTUJA 60-LUVULTA




Tähän alkuun vanha tarina 60-luvulta. Tämä tarina saattaa olla pääosin tottakin.
Urho Kekkonen
Anita Hallama
Suomen silloinen Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen ja Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen, kaupunginjohtaja Erik von Frenckell olivat olleet yhtä aikaa elinsiirtoklinikalla Sveitsissä. Anita Hallama oli vihjannut Kekkoselle, että voisi Kekkosella olla vähän isompikin. Tabe Slioor oli vihjannut jotain samansuuntaista von Frenckelille.

Kekkoselle oli onnistuttu löytämään ja toimittamaan lentoteitse pikana tapaturmaisesti kuolleen masai-miehen elin, ja von Frenckelillekin oli löydetty kookkaampi.



Tabe Slioor
Erik von Frenckell
Suomessa Kekkonen oli sitten kutsunut von Frenckelin Tamminiemen saunaan. Pukuhuoneessa Kekkonen tuli siinä kehaisseeksi uutta elintään, ja von Frenckell oli tehnyt samoin. Jolloin Kekkonen – von Frenckelin uuden elimen nähtyään – oli todennut:

- Katos, ovat laittaneet sulle ton mun vanhan.



Tarina voisi olla ihan totta, mutta – toisin kuin naiset yleensä luulevat – miehet eivät vertaile saunassa elimiään. Juttu ei siis ole totta.

Alkuperäisen Urho Kekkosen
silmälasit


Erään aikalaiskertomuksen mukaan olivat kylläkin vaihtaneet – ei pelkästään Urho Kekkosen munat – vaan koko Kekkosen toiseen, Itä-Saksassa Stasin verstaassa KGB:n toimeksiannosta valmistettuun; Ensio Olutkin muistaa sen lehdessä julkaistun Kekkonen ennen – jälkeen "Sveitsissä" käynnin –kuvaparin, ja lehtijutun, jossa kerrottiin, että "alkuperäisestä Kekkosesta on jäänyt jäljelle vain silmälasit". Nämä silmälasit on nyt museoitu, kuten oheisesta kuvasta näkyy, joten siinä jutussa saattoi puolestaan olla vinha perä!

Sitten tositarina 60-luvulta:




Ravintola Karoliina
Puutarhakatu 11
48100 KOTKA

Kolme miestä, yksi Markku "Make" Lettupannu, oudompi mies Haminasta, Olli Vaara ja Ensio Olut – Kotkan miehiä kumpikin – istuivat kaljalla Ravintola Karoliinan terassilla Puuhatarhakadulla Kotkassa. "Make" Lettupannu alkoi kehumaan:

- Sain tämä siirtokäden, tämän vasemman. Oma meni Tallinmäessä, kun lumilinkoa puhdistin toissa talvena. Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalassa laittoivat.



Vasen käsi

- Ja hyvinkö on käsi toiminut? Entä onko ollut hylkimisoireita, Olli Vaara kysymään.

- Oikein hyvä käsi tämä; on ollut alun perinkin ollut haminalainen, mutta, kuten huomaatte, on olut naisen käsi, jonkun vanhanpiian Poitsilasta. Ei ole ollut hylkimisoireita, ei niin minkäänlaisia. Oikeastaan päinvastoin; olis nimittäin ihan kiva, jos se sentään irroitais otteensa kusella käydessä, ja erehdyn käyttämään tätä vasenta, kun tämä uusi käsi tahtoo hemputtaa ja hemputtaa vaan.

Johon Olli Vaara:




Varvastossut
- Miun veljeltän men jalka reidestä asti sodanaikaiseen miinaan tässä joku vuos sitten, kun se oli Sandiksessa intissä. Laittoivat Tilkassa - siis KSS 1:ssä - tilalle varuskunnan komentajan auton alle kuolleen balleriinan jalan, kun muuta ei sillä hetkellä ollut saatavilla.

- Ja hyvinkö on velipojan uusi jalka toiminut. Onko toiminut kuin oma, tiedusteli "Make" Lettupannu, eikä meinannut uskoa.

- Hyvin on toiminut, oikein hyvin. Siro ja sievä jalkahan se balleriinavainaalta siirretty. Eikä sekään oikeasti haittaa, että se on lyhyempi kuin se sen velipojan toinen, kun velimies käyttää siinä balettitanssijan varvastossua, kun se jalka on niin tottunut siihen.



Joutsenlampi
- Mutta, jos tämän Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi – varsinkin se Pienten joutsenten tanssi – alkaa soida, niin, jumankavita, se sitten on aikamoista menoa se!

Jolloin Ensio Olut:

- Siirtoelin sitä on miullakin. Tuossa miä kun toissa kesänä oksia haketin Metsolassa oksasilppurilla, niin se pirun härveli nappasi miun housunsepaluksesta. Ennen kuin muija miut siitä irti sai, niin kullikin oli jo silppuna. No siitä miä verissäni KOKS:in päivystykseen. Koska siellä ei vielä tehdä niin vaikeita leikkauksia, niin laastaria vaan laittoivat ja panivat ambulanssiin ja ei kun Helsinkiin Meilahteen.

- Mistä ne siellä sulle ny uuden kullin, Lettupannu epäili.




Sariolan tivolin norsu
-     No vähänhän siinä vaikeuksia oli löytää sopiva. Onneksi Sariolan tivolin sirkusvaunu oli kaatunut siinä ihan melkein keskussairaalan, KOKS:in vieressä, siinä Kotkantiellä, Paimenportissa, siinä Paalasenmäen kurvissa. Urosnorsu oli niiltä siinä rytäkässä kuoliaaksi ruhjoutunut. No saivat kuitenkin siltä norsulta talteen vaihtoelimen; ei penistä, mutta ihan ehjän kärsän. Ja kun – niin oudolta, kuin se kuulos­taakin – sen norsun kudosryhmä täsmäsi, niin laittoivat sen kärsän siitä mukaan samaan kyytiin. Meilahdessa siirsivät sen sitten miulle.

-    Hah, hah, naureskeli tämä Markku "Make" Lettupannu epäuskoisena.

-     Vai norsun kärsän laittoivat. No onkos se ”elin” hyvin toiminut. Miten on, onkos ollut mitään haitallisia sivuoireita siitä ”elehvantin elimestä”?




Elehvantti ja elehvantin kärsä
-     Muuten on ollut elimenä hyvä tämä norsun kärsä, toimii oikein hyvin. Vähiin ovat sivuoireet jääneet – mitä nyt se joskus välillä nousee pystyyn ja toitottaa, kun hyväpyllyinen nainen on näköpiirissä, ja roiskiihan kusella käydessä joskus vähän sinne sun tänne.


Elehvantti toitottaa kärsällä



- No ei se töräyttely, eikä veen roiskiminen minnuu ennää oikeestaan paljoo häirihe, siihen tottuu, mutta kun se kesäisin nurmikolla kävellessä tuppaa nyhtämään vanhasta tottumuksesta heinätuppoja maasta ja työntää niitä sitten miun pers’reikään, niin siihen miä en taho millään tottua!





perjantai 3. helmikuuta 2012

ENSIO OLUT JA UUSI PUNAINEN MERSU


Vanha Mersu tiensä päässä


Ensio Oluen vanha Mersu oli viime kesänä tullut tiensä päähän. 
Lottokottikärryt

Oli aika hankkia uusi. Niinpä Ensio Olut laittoi kahdeksan ruksin Loton vetämään, ja tietenkin voitti korttikärryllisen viidenkymmenen euron seteleitä ja osti uuden punaisen Mersun. 
Mercedes Benz E-Class 2012

Tämä on siis tarina – korostan vielä, ihan vaan varmuuden vuoksi, siis tarina – Ensio Oluesta ja uudesta punaisesta Mersusta.

Todellisuudessa Ensio Olut ei ikimaailmassa hankkisi punaista autoa, mutta tarinassa sellainenkin onnistuu.

Kaikki tämän tarinan henkilöt – Ensio Olutta myöten – ja paikkakunnat ovat fiktiivisiä; mitään niistä ei ole siis oikeasti olemassa. Mitään tällaista ei tietenkään ole koskaan tapahtunut; ainakaan Ensio Oluelle ei ole.
Koko Suomi

Ensio Olut ei ollut vuosiin viitsinyt poistua Kotkasta, koska oli tienrakennusvuosinaan jo nähnyt koko Suomen moneen kertaan. Kuitenkin uutta Mersua täytyi päästä kokeilemaan.  Siis – vanhaa Jerry Cotton -sanontaa käyttäen – anna palaa Frank, tunnethan tien!


Monica Cruz ja
Punainen Jaguaari
Jerry Cotton taustalla

Auto-Sunin automyyjä Kotkassa ei ollut turhaan kehunut uuden Mersun erinomaista äänieristystä; moottorin käyntiääni ei todellakaan kuulunut sisätiloihin. Niinpä Ensio Olut päätti alkaa, kuten uuden Mersun ohjekirjassa neuvotaan, päristää huulillaan aina heti, kun oli startannut auton, että muistaisi, että moottori on käynnissä.

Alkumatkalla, jo K-Market Ykköstorilta Inkeroisissa, oli Ensio Oluen käytävä ostamassa huulirasvaa, koska huulet alkoivat mennä siinä päristellessä ihan nilelle.





Tupahoiva
Ensio Oluen jo pitkälti yli satavuotias lähes sokea ja melko kuuro isotäti Hemlig Olut asuu Sastamalan (paremmin tunnettu Vammalana) kaupungin yksityisessä palvelutalo Tupahoivassa. 
https://tupahoiva.com


Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pimpo-Pirjo Olut lukee
Tyrvään Sanomia
Hemlig Oluen lehtolapsenlehtolapsen lehtolapsen jne. lehtolapsen – Oluen suvussa ei ole ollut tapana rekisteröidä suhteita – tytär Pimpo-Pirjo Olut Sastamalan Tyrväätä, josta Hemlig Olutkin on syntyisin, oli käymässä ikivanhan sukulaisensa tykönä Ensio Oluen saapuessa kyläilemään.

Tyrvään Sanomat
Pimpo-Pirjo Olut luki ääneen Sastamalan paikallislehteä Tyrvään Sanomia Hemligille: ”Raaka veriteko, nainen tapettu Tyrväällä!”

– Jaa, että millä tapettu, Hemlig Olut terästyi ja laittoi kuulokojettaan suuremmalle.


Mökki Ohtakarin leirikeskuksessa
Lohtajan Vattajanniemellä
Ensio Olut jatkoi pian matkaa Kokkolaan ja edelleen Lohtajan Vattajanniemelle Ohtakarin leirikeskukseen Puolustusvoimien kovapanosammunta-alueen naapuriin, josta vuokrasi mökin. 

   Ei aikaakaan, kun Ensio Olut jo oli tutustunut naapurimökin vähän yli parikymppiseen espoolaiseen Ursula-neitoon, ja oli kutsunut Ursula-neidon mökilleen paukuille. Mutta ihan pienille vaan.

Iltapäivän mittaan Ensio Oluen alkoi tehdä mieli, mutta Ursula-neito vaan empi ja pihtaili.

Käy niin kuin Kälviällä
– Nyt annat ja heti, tai käy niin kuin Kälviällä parikymmentä vuotta sitten, Ensio Olut sanoi painokkaaseen tapaansa.

Hätäpäissään Ursula-neito heitti aluhousut vallan kokonaan poijes, kävi siitä aivan seljälleen vallan ja suostui.

Ursula-neito empii ja pihtaa






– Miten siellä Kälviällä kävi parikymmentä vuotta sitten, Ursula-neito kysyi arasti pukiessaan pikkupöksyjään takaisin jalkaansa.

– No, silloin siellä Kälviällä miä en saanut.

perjantai 27. tammikuuta 2012

PIKKU-ENSIO OLUT JA KOULUKIUSAAJAT




Kotkan lyseon lukio

Lukion ensimmäisluokkalainen Pikku-Ensio Olut tuli Suomen Tasavallan Presidentin vaalin toisen kierroksen ennakkoäänestysaikaan maanantaina 30.1.2012 klo 15:36 koulupäivän päätteeksi lähes lorvimatta Kotkan lyseon lukiosta allapäin ja pahoilla mielin kotiin.


Kymenlaakson keskussairaala

Pikku-Ensio Oluen äiti, Äiti-Ensio Olut, joka toimii Kymenlaakson Keskussairaalan sisätautiosastolla sairaanhoitajana, oli kotona oltuaan viikonlopun töissä, huomasi pojan alakulon.

–        Mikä sinua painaa poikani Pikku-Ensio Olut?

–        Sain koulupihalla tappelemisesta kaksi tuntia jälki-istuntoa.

–        Miten sinä, Pikku-Ensio Olut, nyt tappelemaan olet ruvennut? Ethän sinä koskaan aiemmin ole.

–        No, kun koulussa muut pojat kiusaavat, pilkkaavat ja nimittelevät minua.

–        Miten ne nimittelevät?

–        Heteroseksuaalien heteropenikaksi ne minua nimittelevät.

–        Heteroseksuaalien? Eihän se ole nimittelyä. Sinähän tykkäät tytöistä, etkö tykkääkin?

Väisäsen Pikku-Riitta
–        Tietysti tykkään, mutta kun tytöt eivät enää tykkää minusta; paitsi eräs Väisäsen Pikku-Riitta meidän luokalta, se tykkää.

–        Miksi eivät muut tytöt enää tykkää, sinähän olet ollut tyttöjen mieleen jo alakoulusta?


Pekka Haavisto ja rouva Haavisto
–        
         Kun minä sanoin, että meillä ei sitten äänestetä sitä Haavistoa, kun sen rouvakaan ei edes ole nainen. Kaikkien muiden meidän koulun oppilaiden vanhemmat äänestävät sitä Haavistoa, kun se on niiden mielestä niin lutunen ja ihku, kun se on homo. Ja nyt meidän koulun tytöt tykkäävät vaan niistä pojista, joiden vanhemmat äänestävät sitä Haavistoa, kun ne on nii herkkii ja sillee.

–        Ja  hetikö sinä sitten rupesit tappelemaan? Ei politiikan takia pidä lyödä ja tapella!
Veijo Orvokki, jota
Pikku-Ensio Olut
on vetänyt lättyyn


–        En minä heti, enkä politiikan takia, mutta kun ne muut pojat rupes multa vonkaamaan, niin minä vedin niistä kahta suurinta, yhtä Anssi Irmeliä ja yhtä Veijo Orvokkia lättyyn, että niillä kundeilla vaan hameen helmat heilahti! Sitten ne rupes kauheesti parkuun, joku juoksi kantelemaan välituntivalvojalle, että Pikku-Ensio Olut se vaan mättää koulun pihalla muita poikia ihan ilman syytä turpiin, ja välituntivalvoja tuli paikalle, käski minut rehtorin kansliaan, ja minä sain sitten jälki-istuntoa.

Seuraavana viikolla, vaalien jälkeen, tapahtui toisaalla Kotkassa.

Yläsavon Karppaavat Kannibaalit ry

Lauma Yläsavon Karppuavat Kannipualit ry:n jäseniä Iisalmesta oli käynyt Helsingissä Eiran sairaalassa tohtori Antti Heikkilän vastaanotolla. Olivat saaneen Heikkilältä luvan – vaikka vannoutuneita karppaajia olivatkin – syödä joskus välillä myös vähän vihreitä.
Eiran sairaala



Antti Heikkilä









Savolaisten Amerikka

Yläsavon Karppavat Kannibaalit olivat sitten kotimatkallaan eksyneet tänne Kotkaan, savolaisten Amerikkaan. Ja nälkäkin alkoi vaivata. Oli välipalan aika.

Huonoksi onnekseen persu kansanedustaja James Hirvisaari oli etsiytynyt yöksi tänne persu-toveinsa, kotkalaisen kansanedustaja Juho Eerolan tykö satamakaupungin iloihin, ja harhaili nyt Juhon yönselkään hylkäämänä aamuyöstä Kotkan kaduilla kuin Asikkalasta hävinnyt teologian yo, sivari Helsingissä.

–        Eikös tuo tuossa ou nyt se James Hirvisuar, se sellanen vähän vihreä, kun se plokissaan kirjoittel, että suattaapi se äänestääkkii sitä Huavistoa, havaitsi yksi Yläsavon Karppavista Kannibaaleista.

–        No kah, onha tuo, tunnisti toinen.

–        Myöhän voijaanki sitte syyvvä se välipalaks, kun se tohtuor Heikkilä sano, että voipi sitä tälläne karppuava kannipualkii syyvvä välillä vähän vihreetä, iloitsi neljäs karppaava kannibaali.
Tos kovvoo hommoo



–        Vuan että, jo ossaa tämä olla tos kovvoo hommoo, totesi viides Yläsavolainen karppaava kannibaali sitten järsiessään James Hirvisaaren reittä.