Juha Sipilä |
Ja
tapahtui näinä päivinä, että pääministeri Juha Sipilältä
kävi käsky, että myös kaikki Suomen satuhahmot oli verolle
pantava.
Tämä
verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Petteri Orpon ollessa Suomen
veroherrana.
Ja
kaikki satuhahmot menivät verolle pantaviksi, kukin omaan
kaupunkiinsa.
Joulupukki ja Petteri Punakuonoinen. Poron turpa ei - kuten huomaamme, ole punainen, koska tuledusta aiheuttanut sorkkaeläinten sieransaivertajaloinen on saatu sen turpavärkistä häädettyä poijes. |
Niin
Joulupukkikin lähti Korvatunturilta, Savukosken pitäjästä, alas
Napapiirille, Lapin maakunnan pääkaupunkiin, jonka nimi on
Rovaniemi, hän kun on Jänkhäjoonaithen huonetta ja sukua, verolle
pantavaksi Petterin, punakuonoisen ajoporonsa, kanssa, joka oli –
huolimatta siitä, että on hirvas – raskaana. Mutta satuhahmoilta
tiemmä tuokin onnistuu.
Poron vasa |
Niin
tapahtui heidän siellä ollessaan, että Petteri Punakuonoisen
synnyttämisen aika tuli.
Poronkäristys |
Ja
Petteri Punakuonoinen synnytti poronvasan – no tietysti poronvasan,
mitä te odotitte; joulutonttuako - esikoisensa, ja nuoli sen
puhtaaksi, koska se oli ties mitä kautta maailmaan tullut, ja jätti sen seisoskelemaan ulos lumihankeen, koska
poroilla ei ole, eikä koskaa ole ollut sijaa sisällä Hotelli
Rantasipi Pohjanhovissa muutoin kuin ylihintaisena poronkäristyksenä
etelän turistin ruokalautasella pottuvoin ja puolukkasurvoksen sekä
tavanomaisten ruokajuomien kera.
**************************
Muumilaakson väki |
Joulupukki
astui sisään Hotelli Pohjanhovin Valkoinen Peura -kabinettiin,
jossa Pohjois-Suomen verotoimiston Rovaniemen toimipisteen
satuhahmo-osaston verojohtaja Taina Poikajärven lisäksi istui
verolle pantavina jo muun muassa koko talviuniltaan herätetty
Muumilaakson väki ja melkoinen joukko muita suomalaisia satuhahmoja.
”Jahas,
sieltä saapuu viimein se Suomen oikein sikarikas satuhahmo, itse se
Joulupukki; nyt päästäänkin vihdoin sitten verottamaan
varsinaista jättiomaisuutta. Nyt pannaankin sitten verolle itse Joulupukki omaisuuksineen kaikkineen! Ja pannaankin sitten oikein olan takaa”, totesi verojohtaja Taina Poikajärvi
Joulupukin astuessa kabinettiin.
”Pantavaksi en kertakaikkiaan suostu, en sitten niin minkään takaa, olenhan minä sentään itse se Joulun patriakka enkä mikään pantava tonttu! Ja eikös se omaisuusveron kantaminenkin loppunut vuoteen 2005, eihän sitä enää
tarvitse maksaa”, Joulupukki tiesi.
Eihän se ole Joulutarina eikä mikään, jos siinä ei ole Joulutypyn kuvaa. Huom! Tässä kuvassa EI OLE Pohjois-Suomen verotoimiston Rovaniemen toimipisteen satuhahmo-osaston verojohtaja Taina Poikajärvi |
”Niin,
mutta se verolain muutos koski vain luonnollisia henkilöitä ja niin
sanottuja oikeushenkilöitä, eli yhdistyksiä, osuuskuntia,
osakeyhtiöitä, avoimia yhtiötä ja kommandiittiyhtiöitä sekä
säätiöitä , mutta ei satuhenkilöitä”, verojohtaja hekumoi.
”Jo
vain, minä olen tunnetusti reilu mies, enkä halua olla velkaa
kenellekään – en edes Suomen valtiolle! Paljonkos minun on sitten
maksettava sitä omaisuusveroa”, Joulupukki kysyi.
”Kolmekymmentä
prosenttia koko omaisuuden rahallisesta arvosta, tasan. Ja maksu
rahana, kiitos.”
”Jotenkin
minä arvasin tuon”, Joulupukki murahti, otti rinkan selästään,
avasi sen ja kaatoi rinkallisen setelinippuja pöydälle verojohtaja
Taina Poikajärven eteen ja sanoi, että antaa olla tasan vaan.
Afrikantähtirahaa |
”Mitä,
mitä, mitä, taas monopoli- ja afrikantähtiseteleitä? Eikö teillä
hiton satuhenkilöillä todella ole muuta rahaa kuin tätä saamarin
leikkirahaa. Eihän tällä valtion kassaa eikä kestävyysvajetta
paikata!”
”Mitenkäs
meillä nyt muuta rahaa kuin leikkirahaa, kun me kaikki olemme ihan
vaan leikisti olemassa.”
”Koska
leikkiraha on epäkelpoa valuuttaa, minun on minun määrättävä
Joulupukin koko omaisuus Korvatunturilla heti hukkaamiskieltoon
kunnes toisin määrätään. Ja koska on kyse verosaatavasta,
omaisuutta voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista
tuomioistuimessa”, verojohtaja luki lakia Joulupukille.
Joulun Henki |
”Mutta
eihän siellä minulla muuta ole, kuin irtain omaisuus, lelujen
tuotantolinjat ja tonttujen valmistamat leikkikalut, jotka on
tarkoitus nyt Jouluna jakaa kaiken maailman kilteille lapsille - sehän on Joulun henki - kiinteistön ja maa-alueen omistaa Metsähallitus ja porot ovat
aikuisten oikeasti Kemin-Sompion paliskunnan poroja.”
Kivi |
”Niin
kuin meidän pääministerimme ylen viisaasti sanoi, ”Yksikään
kivi ei nyt saa jäädä kääntämättä tämän kestävyysvajeen
paikkaamisessa”, valtion etu käy nyt maailman lasten edun edellä,
joten kaikki leikkikalut – jotka vastannevat ainakin sitä
vaadittavaa kolmeakymmentä prosenttia Joulupukin omaisuudesta -
ulosmitataan”, Pohjois-Suomen verotoimiston Rovaniemen toimipisteen
satuhahmo-osaston verojohtaja Taina Poikajärvi lausui ja noin nimesi
verotuspäätöksen.
Huutokauppakeisari |
Ulosmitatut
leikkikalut myytiin sitten julkisella pakkohuutokaupalla –
meklarina toimi muuten Suomen Huutokauppakeisari – ja leikkikalut
päätyivät kauppojen hyllyille.
Tänä
Jouluna on lasten turha odottaa, että Oikea Korvatunturin Joulupukki
rymistelisi lapsosen kotioven takana lahjasäkkeineen – Oikea
Joulupukki ei halua nyt sekaloitua millään tavalla koko hommaan -
vaan siellä kolkuttelee useimmiten perheen isä tai perheen pää,
tai isoveli pukiksi pukeutuneena – parhaassa tapauksessa
joulupukkikeikkaa heittävä Ensio Olut tai joku muu maksullinen urheiluseuralainen –
säkissään vanhempien, isovanhempien, kummien, kaimojen, setien ja
tätien kaupasta ostamat lahjat.
Ei ole kestävyysvajetta Joulupukin polvessa! Tässä kuvassa kuitenkin voipi olla Joulupukkikeikaa heittävä Ensio Olut-pukki, eikä se Oikea Korvatunturin Joulupukki - mene tiedä |
Entäs
Oikea Korvatunturin Joulupukki, mitä hän tänä Jouluna puuhaa?
No
tietenkin, Joulupukkihan puuhailee tietty tänä Jouluna
mieliharrastuksensa parissa, eli hyppöittää tyttöjä polvellaan.
Joulupukin polvessa kun ei ole kestävyysvajetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti