FINNAIRIN LENTO HELSINKI – BANGKOK – HELSINKI

Finnairin lentoemäntä

Ensimmäistä kertaa Finnairin lennolla pari viikoa sitten ollut Helsingistä Bangkokiin, ja viime viikonloppuna takaisin lentänyt Charles ”Charlie” Wilson, jostain kummasta nimeltään tuttu englantilainen kokenut lentomatkustaja oli kertonut Ensio Oluen käsiinsä saamien tietojen mukaan heti Thaimaasta palattuaan jo kohta lentoasemalta ulos päästyään Vantaan Sanomat -paikallislehden toimittajaksi olettamalleen, mutta oikeasti Teneriffanlennolle lähdössä, Puerto de la Cruziin juopottelemaan menossa olevalle kotkalaismiehelle innoissaan, kuinka hän oli haltioitunut kumpaakin suuntaan lennettäessä lentomatkan alkaessa turvaohjekoreokrafian esittäneisiin Finnairin lentoemäntiin.

Tämä ”Charlie” on syntynyt 1953, on siis vain kolme vuotta Ensio Olutta nuorempi mies, kun taas se oikeasti nimituttu ”Charlie” Wilson on ainakin kymmenen vuotta nuorempi. No niin asiaan. Tuo ”Charlie”, josta tässä on puhe, on kertonut, että hän ei koskaan aiemmin ollut kiinnittänyt niin mitään huomiota tuohon ”turhaan mimiikkaesitykseen”, koska hän ei ole koskaan ollut - eikä luultavasti koskaan tulisi olemaankaan - mukana tilanteessa, jossa nuo turvallisuusohjeet voisivat osoittautua hyödyllisiksi.

”Tällä kertaa, siis sekä niin mennessä, että kuitenkin erityisesti palatessa Finnairin lennolla oli kuitenkin esityksessä jotain, joka jotenkin sytytti tällaisen näinkin vanhan miehen”, kuten ”Charlie” kertoi, ja jatkoi:

                                      Jonkun muun lentoyhtiön nutturapäinen 
                                         lentovirkailija esittelee turvaohjeita

"Lentoemäntä, joka esitti tämän jokaisen lentomatkan alkuun kuuluvan pantomiimiin, oli paluumatkalla noin kolmekymppinen hyvin kaunis suomalainen nainen. Tällä naisella oli vaaleat hiukset hyvin seksikkäästi ja siististi – ei siis millään muotoa tätimäisesti – kammattu toispuoliselle nutturalle. Nainen oli keskipitkä – ehkä noin 165 cm – mutta hän käytti korkokenkiä, jotka saivat hänet näyttämään ehkä jotain viisi senttiä mittaansa pitemmältä, ja nämä kengäthän korostivat somasti hänen jo muutenkin seksikkäitä sääriään."

”Charlie” kuvaili, miten nainen esitti nuo turvatoimenpiteet niin kiehtovalla ja seksikkäällä tavalla, että hän hurmioitui täysin, ja hänestä tuntui, että tuo esitys ei olisikaan ollut mitään rutiinia, vaan olisi vartavasten häntä varten suunniteltu lumoava tanssiesitys.

                                            Finnairin lentoemäntien lumoava
                                                        tanssiesitys

Mies kertoi katselleensa tarkasti, kuinka nainen laittoi keltaisen happinaamarin punaisten huultensa eteen, kun samalla stuertin ääni kovaäänisten kautta muistutti jostain sellaisesta, että ensin täytyy laittaa oma maski naamalleen, ja sitten vasta ryhtyä toisten auttamiseen.

”Charlie” kertoi liikkuneensa epämukavasti istuimellaan, kun nainen liu'utti pelastusliivin päänsä yli, sääti hihnaa kapean uumansa ympäri ja nosti pienen keltaisen pillin supussa oleville, kiiltäviksi punatuille huulilleen.

Tämän näyn "Charlie"
oli näkevinään

Ja kun lentoemännän katse kohtasi vain ohimennen miehen silmät naisen osoittaessa, missä hätäuloskäynnit olivat, se oli ollut ”Charlien” mielikuvissa niin, kuin nainen olisi osoittanut juuri hänelle kainon hymyn kera, että ”koneessa on tuolla, ja tuolla makuuhuone, johon hänet, vain hänet on nyt kutsuttu”.

”Silloin se tapahtui, minä ikäänkuin näin ihan selvästi, että tällä jumalaisen kauniilla suomalaisella lentoemännällä oli virkapukunsa alla sukkanauhaliivit, ja sukkanauhat pitivät liivisukkia ylhäällä”, Charlie” jatkoi.

Finnairin kauniita
lentoemoja

Myöhemmin, kun poliisi oli irrottanut ”Charlien” lentokoneen istuimesta katkomalla sivuleikkurilla nippusiteet, joilla hänet oli sidottu istuimen käsinojiin, ja johdattanut näin unelmistaan todellisuuteen herätetyn matkustajan ulos lentokoneesta Helsinki-Vantaan lentoaseman poliisin tiloihin, lentoemäntä kertoi poliisille viattomasti hymyillen täydellisellä englannin kielellä iskien samalla konstaapelille silmää:

"Pelkäänpä, ettei minulla ole harmainta aavistustakaan mistään, mistä tuo äijä puhuu."

Vaaleanpunainen
elefantti

”Kyseessä on akuutti äkillisestä luopumisesta ylenpalttisesta pornon katselusta johtuva akuutti sekavuustila, delirium pornographiam, joka alkaa, jos alkaa, muutamasta tunnista vuorokauteen siitä, kun pornoa ei ole enää ollut saatavilla”, hulluustieteen erikoistohtori Olli Valevaara vastasi Ensio Oluen uteluun, ja tarkensi vielä:

Röntgenkatse läpäisee vain
päällysvaatteet, ei
alusvaatteita

”Vanhastaan tunnettu tällainen akuutti sekavuustila on delirium tremens, juoppohulluus, joka aiheutuu runsaan alkoholin käytön lopettamisesta systeemillä kerralla poikki. Juoppohullut näkevät perinteisesti pikku-ukkoja ja vaaleanpunaisia elefantteja, mutta nämä pornonkatseluhullut saavat usein röntgenkatsekohtauksia. Kumpaakaan, ei runsasta viinanjuontia, eikä kohtuutonta pornonkatselua pidä lopettaa kerralla, vaan pitää loiventaa ja loiventaa, ja sitten vasta lopettaa.”

”Hei Ensio Olut muuten, onko siellä meidän pullon pohjassa meille vielä edes yhdet loiventavat; alkaa niin ravistaa?”

HAINUUN SERIHVI

Joo, joo, kyllä Ensio Olut tietää, että serihvissä hoo tulee heti ässän jälkeen ja veen tilalla on kaksi äffää, ja hainuuni kuuluu kirjoittaa ”high noon”.

Kotkan serihvit ehtivät ensimmäisinä
liikenneonnettomuuspaikalle!

Suomen polliiseistakin se, joka osaa - kuten tunnettua - kirjoittaa, kirjoittaa hienosti ”Sheriffi” ja ”High Noon”, ja se toinen, joka osaa puolestaan lukea, lukee, että ”Serihvi” ja ”Hainuun”. Sitten tarvitaan vielä kolmas poliisi valvomaan, että nämä kaksi älyn atleettia eivät eksy.

Silloin joskus pian 1950-luvun puolivälin jälkeen, kun Ensio Olut kävi koulua vielä Vääksyn alakansakoulun alaluokilla, emme me koululapset noita ulkomaankielen kirjoitusasuja osanneet, vaan sanoimme ”serehvi” ja ”hainuun”, koska olimme radion pääkuuluttaja kreivi Carl-Erik Creutzin https://www.youtube.com/watch?v=ovxZghhhhjE, tai radioluuluttaja Kaisu Puuska-Joen https://www.youtube.com/watch?v=G-38BEI65WM kuulleet kuuluttavan, että Lauantain Toivottujen Levyjen vihoviimeisenä kappaleena soitettavan nyt Olavi Virran laulaman iskusävelen ”Mua älä hylkää oma armain” elokuvasta ” High Noon, Sheriffi”. Ja meistä nörssipojista se kuulosti – ainakin Ensio Olut kuuli sen ihan selvästi - että ”Hainuun Serihvi”.

Ja vertailun vuoksi sama laulu alkuperäisestä elokiuvasta:

Tässä sitten vähän parempi ulkomaan laulaja, Dean Martin vetää saman biisin. Mutta ei se ole sentään mikään ulkomaan Olavi Virta:

Kuvaa tuosta velipojan koulupuserosta
serihvintähtineen ei luonnollisesti enää
ole, mutta tässä kuvassa on hattu,
jossa on sellainen tähti

Ensio Olut oletti tuohon aikaan, että kun eräässä laulussa sanotaan, että ”linjuriauto on maantienässä”, että se ”maantienä” on joku maanrakennustermi, toinen nimitys maantien ojalle, esimerkiksi, ja linjuriauto on näinollen ajanut tieltä ulos, kai ojaan, joten ei ole outoa, että, koska Ensio Olut tiesi isompien poikien kertomana, koska Ensio Oluen isolla veljellä oli koulupusero, jossa oli rinnassa serihvin tähti, ja häntä tästä syystä sanottiin Suivan Serihviksi, serihvin olevan amerikkalainen poliisi, Ensio Olut oletti, että ”Hainuu” on sitten paikkakunta Amerikassa, vähän niin kuin Kainuu Suomessa.

Poispurettu Vääksyn Nuorisoseurantalo

Itse tuota lapsilta kiellettyä elokuvaahan Ensio Olut ei tuohon aikaan ollut vielä nähnyt, sitä ei kai edes ollut esitetty siinä lähimmässä mahdollisessa elokuvien esityspaikassa, SKDL:n, eli kommunistisen Anianpellon työväenyhdistyksen hallitsemassa ”Moskovaksi” sanotussa työväentalossa, tuossa, joka on hassusti nykynimeltään ”Torppa”; toinen mahdollinen esityspaikka, Vääksyn Nuorisoseurantalo, oli puolestaan kaukana toisella puolella kylää.

Sittemmin Ensio Olut on tien- ja vesirakennusinsinöörinä oppinut, että ”maantienä” ei ei ole maanrakennustermi - eikä ”Hainuukaan” ole paikkakunta Amerikassa.

Tässä on sen ”Hainuun Serihvin” osa 2, "Hainuun Serihvin paluu". (Valitettavasti teksityksettä, mutta ei kai se haittaa, koska pääasiassa nämä tällaiset elokuvat ovat lähes pelkästään jatkuvaa pyssyjen pauketta):

Elokuvatrilogian kolmatta osaa, "Hainoon Serihvin poika", ei ole vieläkään filmattu. Mutta odotellaan, odotellaan...

Kerrotaanpa vielä tarina vasta nelivuotiaan pikku-Ensio Oluen päiväkotiajalta. Päiväkodissa oli leikitty edellisenä päivänä rosvoa ja poliisia.

Pikku-Ensio Oluen isä on poliisi, ja poliisihan kuuluu tietysti Poliisien Urheiluseuraan, ja Poliisien Urheiluseuralla oli laillinen – tietysti laillinen, olihan kyse poliisiurheilusta – arpajaislupa.

Pikku-Ensio Oluen poliisi-isä saattoi eräänä vapaapäivänään poikansa päiväkodin ulko-ovelle, antoi pojalleen jokusen arpalipun myytäväksi päiväkodin tädeille kuten oli tätien kanssa sovittu ja muistutti sanomaan, että arpajaisten tuotto menee lyhentämättä Poliisien Urheiluseuran toimintaan.

No, kun pikku-Ensio Olut sitten myymään niitä arpoja eskarin tädeille, niin yksi tädeistä kysyi pikku-Ensio Oluelta, että minkäs hyväksi niiden arpajaisten tuotto menee.

”Losvojen Ulheiluseulan toimintaan lyhentämättä tietty!”

Tässä loppuviimeksi - kuten nykyisin kai kuuluu sanoa tarkoitettasessa sanoa, että lopuksi - Reino Helismaan Balladi Villistä Lännestä, jos pyssynpauke ei vielä riittänyt:

AMPUMASEURA "AMERIKAN AMPUJAT"

Tiedoksi: Kuvan henkilö
ei ole nyt mies!

”Mitä minä sitten teen, kun kotipihaani jonain päivänä ryntää 30-50 puolivilliä sikaa? Miten mies sitten muka voi puolustaa perhettään puolivillejä sikoja vastaan, jos mies ei voi vapaasti omistaa edes rynnäkkökivääriä?”

Puolivillit siat ryhmittyneinä ja valmiina
ryntäämään viattoman valkoihoisen
amerikkalaisperheen kotipihaan

Termi ”puolivillit siat” on Twitterissä usein käytetty trendisana, kun amerikkalainen twiittaaja haluaa kiihkeästi puolustaa amerikkalaisten rynnäkköaseiden perustuslaillista omistamisoikeutta.

Yhdysvalloissa viikonlopun tuhoisten joukkoampumisten vanavedessä jälleen kerran siellä raivoava asevalvontakeskustelu vaatii rynnäkköaseita koskevan kiellon nostamista taas pintaan. Vaikka nämä, ja aiemmat ampumatapaukset ovat saaneet monet amerikkalaiset pitämään vuonna 1791 hyväksyttyä Yhdysvaltain perustuslain toista lisäystä, jonka mukaan Yhdysvaltain perustuslaki takaa kansalaisten oikeuden omistaa ja kantaa ampuma-asetta, aikansa eläneenä jäänteenä.

Rynnäkkökiväärillä laittaa 3-5 minuutissa
kätevästi ihan vaan kotipihassa 30-50
puolivillä sikaa kylmäksi!

Termin ”puolivillit siat” käyttö alkoi, kun aatteeltaan libertaariksi, so. valtiovallan minimoijaksi tunnustautuva Willam McNabb -niminen mies Arkansasista otti osaa keskusteluun hyökkäysaseista (asevoimat ovat ilmoittaneet, että hyökkääjät olivat käyttäneet suuritehoisia kivääreitä sekä El Pasossa että Daytonissa) esittämällä twiitissään yksinkertaisen kysymyksen: ”Perusteltu kysymys maaseudun amerikkalaisille: Millä muulla tavalla pystyn pelastamaan pihalla leikkivät pienet lapseni, kuin ampumalla hengiltä ne pihaani hyökkäävät 30-50 puolivilliä sikaa rynnäkkökiväärillä 3-5 minuutissa?”

National Health Service

Twitterissä remeltämään pian näistä ”30-50 puolivilleistä sioista”. Käyttäjät Britteinsaarilla vitsailivat, että ”puolivillit siat”-puolue oli mielipidetiedusteluiden mukaan Britannian suosituin, ja että brittiläinen liberaalidemokraatti, aiemmin työväenpuolueen kansanedustaja Chuka Umunna oli liittynyt puolivillien sikojen puolueeseen. Ja, ”että hei, mehän voisimme keskittyä lähettämään EU:lle 30-50 puolivilliä sikaa viikossa sen sijaan, että kehittäisimme koko saarivaltion kattavaa National Health Serviceä!”

Niin valtava on tuo ongelma, että
kaikki eivät mahdu kuormaan!

USA:ssa 7893 ihmistä otti tuotapikaa kantaa tähän ”sikajuttuun”. Willam McNabb’in alunperin enempi retorinen kysymys levisi nopeasti sähköisissä medioissa ja innoitti lukemattomia internet-ilmiöitä, meemejä. Mutta jos mielikuva 30-50 puolivillisiasta kuljeksimassa takapihalla tuntuu sinusta ihmeelliseltä, surrealistiselta vallan, eikä pelkästään huonosti peitellyltä peiteilmaisulta, se saattaa johtua siitä tosiseikasta, että sinä et asu Yhdysvaltain Etelän maaseudulla, jossa suuret luonnonvaraisten lihasikojen parvet vaeltelevat kai valtoimenaan metsissä. Eräs The Guardian -lehden USA:n painoksen kuulema asiantuntija puhuu ”todella valtavasta ongelmasta, jota ei mitkään korkeatkaan aidat estä”.

Vaikka McNabbin twiitti on tarjonnut tarjonnut hillitöntä huumorinaihetta monille, tosiasia on, että suuret luonnonvaraisten, puolivillien sikojen ryhmät ovat todellinen ongelma kaikkialla Yhdysvalloissa.

Missouri Life -lehden toimittaja Evan Wood, joka on käsitellyt sikaongelmia omassa kotivaltiossaan, on kertonut The Guardianille: ”Puolivillien sikojen laumat ovat itse asiassa valtava ongelma sekä yksityisillä, että julkisilla mailla. Siat elävät yleensä enintään 60 lihasian laumoissa. Nämä laumat ovat erittäin haitallisia viljelijöille, koska ne syövät ensin pelloilta maan päältä kaiken kasvun sekä tonkivat kärsillään sitten maan mullin mallin ja sitten ne perkeleet syövät vielä juuret.”

                                               Vihaiset linnut pistävät puolivillit
                                               siat tuosta vaan ihan sileiksi!

Jos tuo ei ole tällä kertaa ihan riittävästi noista ulkomaan puolivilleistä sioista, niin josko kuitenkin vielä tämä ehta kotimainen sikajuttu mahtuisi?

Eskarin ope?

Esikoulun opettaja päätti testata, kuinka moni kaupungin lapsista tiesi, miten maalaistalon eläimet ääntelevät. Hän pyysi lapsia nostamaan kätensä ylös, jos he tietävät oikean äänen.

”Kuka tietää mitä lehmä sanoo?” hän kysyi. Pikku-Pirjo viittasi ja sanoi ”Ammuu!”

”Oikein hyvä, Pikku-Pirjo, niinhän se lehmä sanoo”, opettaja kiitteli. Sitten opettaja kysyi: ”Miten lampaat sanovat?” ”Bähäää” Pikku-Riitta tesi.

Opettaja kyseli niin kanat, kuin kukotkin sekä vielä hevosen, ja kaikkien kotieläinten äänet tunnettiin. Viimein hän kysyi: ”Entä tietääkö kukaan, miten sika sanoo?”

Kaikki luokan oppilaat viittasivat innokkaasti. Opettaja valitsi Pikku-Ensio Oluen luokan takarivistä vastaamaan. Pikku-Ensio Olut nousi seisomaan, veti syvään henkeä ja huusi:

Rosvo ja poliisi

”Naama seinää vasten ja kädet niskan taakse, tai saat sähköä, sinä nartun penikka!”

BILL MAYNARD - Heartbeat (Official video)

Kun en muuta näin heinäkuun viimeisen päivän viettoon keksi, niin laitan tuon "Sydämen asialla" -tv-sarjan "Greengrassin" laulaa luikauttamaan tuon telkkarisarjakuvan tunnussävelen, kas noin:

Ja sama ulkomaaksi:
When I didn't make it up for the last day of July, I put on that "Heartbeat" TV show "Greengrass" sings the tune of that TV cartoon, right here:

VIHELTELEVÄ UKKI

Älkää yrittäkö turhaan väännellä tämän tarinan otsikkoa; se ei ole tällä kertaa sananmuunnos, vaikka vähän näyttääkin sellaiselta.

Ilta Sanomien otsikointia vuoden 2019 viikolta 27 (suorat lainaukset vinoutettuina):

Rosanna Kulju

”Rosanna Kulju lähti liikenteeseen ilman rintaliivejä – rakennusmiesten rasvainen käytös sai kiehumaan: ”En anna kenenkään kohdella minua niin”

Rosanna Kulju sanoi suorat maanantaina kuultuaan viheltelyä ja huutelua.”

Julkaistu: 2.7. 13:06

ja sitten:

”Raksamiesten huutelusta nousi mylläkkä – nyt julkkisnaiset kertovat, millaista ahdistelua he kohtaavat päivittäin: ”Kaikki katseet kääntyvät rintoihin”

Julkaistu: 4.7. 13:53

ja:

Raksoja rinta rinnan

”Rasvaiset huudot työmaalta saivat Rosanna Kuljun kiehumaan – kokenut rakennusmies Kari laukoo kohusta suorat sanat

IS kertoi raksamiesten huutelusta nousseesta kohusta 4. heinäkuuta. Työsuojelutimpuri Kari Koivisto ei jaksa uskoa, että kyse olisi pelkästään rakennusalan ongelmasta.”

Julkaistu: 6.7. 11:12

Hassu pyörökuormaajan
kuljettaja

Näin jo kymmenisen vuotta sitten eläköityneenä rakennusalan ammattimiehenä rakennusinsinööri Ensio Olut haluaa korjata toimittajien käyttämää termistöä: ”Raksa” ei ole rakennustyömaa vaan tela-alustainen kauhakuormain, telakuormaaja, joten ”raksamies” ei ole rakennustyömies, vaan intohimoinen telakuormaajan kuljettaja, jolle esimerkiksi pyörökuormaajan (rakennusalan termistössä nimen omaan ”pyörö-” ei ”pyörä-”, me kun olemme niin hauskoja, me hassut rakennusmiehet) kuljettaminen päivästä toiseen on kuin yhtä tervanjuontia.

Sitten vielä:

”Ihmeteltiin, miten rintani olivat niin isot ja olenko kenties ottanut silikonit”

Anni Vallius

”Wellnessmalli-kilpailun luotsaaja ja sometähti Anni Vallius on ollut koko aikuisikänsä rintava. Ulkonäköön liittyvä kommentointi on vaikuttanut myös kehopositiivisuuden puolestapuhujan omaan pukeutumiseen.”

Keitä ovat nämä ”julkkisnaiset”? Ensio Oluen tietämän mukaan ”julkkis” tarkoittaa julkisesti tunnettua, siis on väännös sanasta ”julkinen”, joten nimikkeellä ”julkkisnainen” saattaa lukija luulla – ainakin tällainen ikäkulu vanha kalkkinen saattaa niin luulla - tarkoitettavan ainakin täällä Kotkassa, Suomen suurimman vientisataman liepeillä ns. ”julkista naista”, siis sen maailman vanhimmaksi ammatiksi sanotun harjoittajaa.

Ammatti-ihminen

No tuo noista termeistä, mutta – vaikka tämä on vaan tällaisen noin seitsemänkymppisen vanhuksen höperö neuvo - olkaa toimittajat kuitenkin tarkkoina käyttämienne termien kanssa!

Rakennusalan termistöön palatakseni kuitenkin vielä tämä: BETONI JA SEMENTTI EIVÄT OLE – JUNKRANPURUT VIEKÖÖN – SYNONYYMEJÄ; SEMENTTI ON AINOASTAAN BETONIN YKSI AINESOSA! Muut betonin ainesosat ovat kiviaines, jonka eri rakeisuuslajitteita suhteuttamalla saadaan betonin runkoaines, ja vesi, sekä mahdolliset lisäaineet. Mutta tuskin tuokaan menee teille, toimittajat, jakeluun, valitettavasti näin vaan on.

Tissit on aina
yksikkö!

Sitten siihen oikeaan asiaan, jota ilman tämäkin juttu olisi jäänyt kirjoittamatta, eli niihin naisten tisseihin. Huomatkaa, sana ”tissit”, vaikka onkin monikkomuotoinen, on itse asiassa, kuten myös sana ”housut”, on käsitettävä yksiköksi.

Ensio Olut on ollut lähes 

Pylly

kaiken ikäänsä ollut kiinnostunut naisten tisseistä; ensin oman äidin tisseistä, sitten oli muutama vuosi väliä, ettei kiinnostusta tisseihin esiintynyt, mutta sitten tuli tuo kirottu murrosikä, eikä tuo kiinnostus ole sen koommin laannut. Nyt vaan vanhemmiten kiinnostuksen kohteet ovat vaan ei kun lisääntyneet, kun naisen sääret sekä reidet - ja etenkin naisen pylly - ovat alkaneet - nyt kun eläkevaarin aika ei enää tärväänny työnteossa - kiinnostaa yhä enenevässä määrin.

”Hei, mun silmät on täällä ylempänä”, välihuomautuksen Ensio Olutkin on kuullut monesti. Miksi täytyisi katsella naista aina pelkästään silmiin, kun naisessa on niin pirun paljon muutakin katseltavaa!

Burka

Niqab

Jos nainen sallii häntä katseltavan vain silmiin, naisen täytyy pukeutua arabinaisten tapaan burkaan, tai hänen asunsa olkoon jopa himomusliminaisten ainoastaan silmäaukollinen niqab.

Tämän tarinan alussa olevissa ”uutisissa” nuo itseään hyvinkin yleisesti tunnettuina naisina pitävät neitokaiset väittävät, että nuo ”raksamiehet” ovat huudelleet heidän peräänsä rasvaisia. Ensio Olut ei tuohon ihan yhdellä syömällä usko. Jos kuitenkin ovat huutaneet esimerkiksi, että ”hei ihraperse”, mikä olisi jo melko rasvaista, niin hyi ”raksamiehet”!

"Raksamies"?

Pikimiehet saavat olla nykyään
ilman paitaa vain pienissä
pihatöissä, eli
"koputushommissa"

Ensio Olut vietti suurimman osan työelämäajastaan asfaltin parissa, ja siitä nuorukaisena – kuten me ”tervaturistit” sanomme – katu-, eli levityspäässä seitsemänkymmenluvun lähes kaikki kesät koko ajan ilman paitaa perämies-työnjohtajana, naisten hikisenä päiväunelmana. Emme me ikiruskettuneet ”pikimiehet” panneet lainkaan pahaksemme naisväeltä saamaamme huomiota – paremminkin päinvastoin. Siitä eivät puolestaan naisten aviomiehet eivätkä muut poikaystävät olleet lainkaan mielissään.

                                   STOP-pastilli-mainos.

                         Tuo pyörökuormaaja ei kuulu                                                           asfaltin levityspään kalustoon

Miten kummassa naista loukkaa se, jos miehet huomioivat hänen kauneutensa?

Iltalehti 15.7.2019 Lifestyle-palstalla puolestaan:

”Lisää nautintoa! Parhaat tavat koskettaa rintoja. Kehumalla ei voi mennä pieleen.

Moni nainen voi olla epävarma rinnoistaan. Siksi niiden ihanuutta kannattaa kehua, kuten muutakin vartaloa.”

Miten sitten pitäisi miehen ajatella saati toimia, sa se?

Nykyisiä asfalttimiehiä hehkuliivit
yllään; keskellä kola kädessään
seisova puhelaulaja Elastinen
ei kuulu tähän joukkoon

80-luvulla Ensio Olut oli sitten jo työmaapäällikkö ja työmaapäälliköllä oli lähes aina paita päällä. Nykyasfalttimiehillä on työsuojelumääräysten mukaisesti liikenteen joukossa työskenneltäessä oltava päällä vähintään hehkuliivi - vaikka housujen käytöstä ei ole mainintaa, naisten haavekuvat ovat nyt kai muualla.

Noista ”rasvaisista” tuhmuuksista tuli mieleen jo ammoin edesmennyt Ensio Oluen edesmennyt ukki Vilppo Vierre. Eräs naapurin kukkahattutäti valitti Äiti Oluelle (os. Vierre):

”On se vaan hävytöntä, kun tuo sinun isäsi, tuo Vilppo Vierre osaa melkein ihan kaikki räävittömät reki- sekä junttalaulut, ja meidänkin lapset saattavat näin kuulla ja voivat jopa oppia niitä! Teidän kakarat varmaan osaavatkin jo ne kaikki!”

”No lauleleeko minun isäni Vilppo Vierre niitä lauluja teidän lasten kuullen?”

”Onneksi ei sentään, mutta kun se viheltelee niitä.”

Ensio Olut kun on nyt itse jo tuollainen äidin isänsä Vilppo Vierteen kaltainen viheltelevä ukki, mutta koska Ensio Olut ei kuitenkaan ollut oppinut naapurin kukkahattutädin luuloista huolimatta noita reki-, eikä koommin junttalauluja edes viheltämään, eikä niistä ole tallenteita, niin tässä sitten kuitenkin tällaisia, (nyt pienet lapsoset silmät kiinni!) Älkäätten laulako lapset tuhmia lauluja, laulakaaten näitä: ”Renki se paiskasi piian intiimialueeseen kourallisen täitä”:

sekä: