AMPUMASEURA "AMERIKAN AMPUJAT"

Tiedoksi: Kuvan henkilö
ei ole nyt mies!

”Mitä minä sitten teen, kun kotipihaani jonain päivänä ryntää 30-50 puolivilliä sikaa? Miten mies sitten muka voi puolustaa perhettään puolivillejä sikoja vastaan, jos mies ei voi vapaasti omistaa edes rynnäkkökivääriä?”

Puolivillit siat ryhmittyneinä ja valmiina
ryntäämään viattoman valkoihoisen
amerikkalaisperheen kotipihaan

Termi ”puolivillit siat” on Twitterissä usein käytetty trendisana, kun amerikkalainen twiittaaja haluaa kiihkeästi puolustaa amerikkalaisten rynnäkköaseiden perustuslaillista omistamisoikeutta.

Yhdysvalloissa viikonlopun tuhoisten joukkoampumisten vanavedessä jälleen kerran siellä raivoava asevalvontakeskustelu vaatii rynnäkköaseita koskevan kiellon nostamista taas pintaan. Vaikka nämä, ja aiemmat ampumatapaukset ovat saaneet monet amerikkalaiset pitämään vuonna 1791 hyväksyttyä Yhdysvaltain perustuslain toista lisäystä, jonka mukaan Yhdysvaltain perustuslaki takaa kansalaisten oikeuden omistaa ja kantaa ampuma-asetta, aikansa eläneenä jäänteenä.

Rynnäkkökiväärillä laittaa 3-5 minuutissa
kätevästi ihan vaan kotipihassa 30-50
puolivillä sikaa kylmäksi!

Termin ”puolivillit siat” käyttö alkoi, kun aatteeltaan libertaariksi, so. valtiovallan minimoijaksi tunnustautuva Willam McNabb -niminen mies Arkansasista otti osaa keskusteluun hyökkäysaseista (asevoimat ovat ilmoittaneet, että hyökkääjät olivat käyttäneet suuritehoisia kivääreitä sekä El Pasossa että Daytonissa) esittämällä twiitissään yksinkertaisen kysymyksen: ”Perusteltu kysymys maaseudun amerikkalaisille: Millä muulla tavalla pystyn pelastamaan pihalla leikkivät pienet lapseni, kuin ampumalla hengiltä ne pihaani hyökkäävät 30-50 puolivilliä sikaa rynnäkkökiväärillä 3-5 minuutissa?”

National Health Service

Twitterissä remeltämään pian näistä ”30-50 puolivilleistä sioista”. Käyttäjät Britteinsaarilla vitsailivat, että ”puolivillit siat”-puolue oli mielipidetiedusteluiden mukaan Britannian suosituin, ja että brittiläinen liberaalidemokraatti, aiemmin työväenpuolueen kansanedustaja Chuka Umunna oli liittynyt puolivillien sikojen puolueeseen. Ja, ”että hei, mehän voisimme keskittyä lähettämään EU:lle 30-50 puolivilliä sikaa viikossa sen sijaan, että kehittäisimme koko saarivaltion kattavaa National Health Serviceä!”

Niin valtava on tuo ongelma, että
kaikki eivät mahdu kuormaan!

USA:ssa 7893 ihmistä otti tuotapikaa kantaa tähän ”sikajuttuun”. Willam McNabb’in alunperin enempi retorinen kysymys levisi nopeasti sähköisissä medioissa ja innoitti lukemattomia internet-ilmiöitä, meemejä. Mutta jos mielikuva 30-50 puolivillisiasta kuljeksimassa takapihalla tuntuu sinusta ihmeelliseltä, surrealistiselta vallan, eikä pelkästään huonosti peitellyltä peiteilmaisulta, se saattaa johtua siitä tosiseikasta, että sinä et asu Yhdysvaltain Etelän maaseudulla, jossa suuret luonnonvaraisten lihasikojen parvet vaeltelevat kai valtoimenaan metsissä. Eräs The Guardian -lehden USA:n painoksen kuulema asiantuntija puhuu ”todella valtavasta ongelmasta, jota ei mitkään korkeatkaan aidat estä”.

Vaikka McNabbin twiitti on tarjonnut tarjonnut hillitöntä huumorinaihetta monille, tosiasia on, että suuret luonnonvaraisten, puolivillien sikojen ryhmät ovat todellinen ongelma kaikkialla Yhdysvalloissa.

Missouri Life -lehden toimittaja Evan Wood, joka on käsitellyt sikaongelmia omassa kotivaltiossaan, on kertonut The Guardianille: ”Puolivillien sikojen laumat ovat itse asiassa valtava ongelma sekä yksityisillä, että julkisilla mailla. Siat elävät yleensä enintään 60 lihasian laumoissa. Nämä laumat ovat erittäin haitallisia viljelijöille, koska ne syövät ensin pelloilta maan päältä kaiken kasvun sekä tonkivat kärsillään sitten maan mullin mallin ja sitten ne perkeleet syövät vielä juuret.”

                                               Vihaiset linnut pistävät puolivillit
                                               siat tuosta vaan ihan sileiksi!

Jos tuo ei ole tällä kertaa ihan riittävästi noista ulkomaan puolivilleistä sioista, niin josko kuitenkin vielä tämä ehta kotimainen sikajuttu mahtuisi?

Eskarin ope?

Esikoulun opettaja päätti testata, kuinka moni kaupungin lapsista tiesi, miten maalaistalon eläimet ääntelevät. Hän pyysi lapsia nostamaan kätensä ylös, jos he tietävät oikean äänen.

”Kuka tietää mitä lehmä sanoo?” hän kysyi. Pikku-Pirjo viittasi ja sanoi ”Ammuu!”

”Oikein hyvä, Pikku-Pirjo, niinhän se lehmä sanoo”, opettaja kiitteli. Sitten opettaja kysyi: ”Miten lampaat sanovat?” ”Bähäää” Pikku-Riitta tesi.

Opettaja kyseli niin kanat, kuin kukotkin sekä vielä hevosen, ja kaikkien kotieläinten äänet tunnettiin. Viimein hän kysyi: ”Entä tietääkö kukaan, miten sika sanoo?”

Kaikki luokan oppilaat viittasivat innokkaasti. Opettaja valitsi Pikku-Ensio Oluen luokan takarivistä vastaamaan. Pikku-Ensio Olut nousi seisomaan, veti syvään henkeä ja huusi:

Rosvo ja poliisi

”Naama seinää vasten ja kädet niskan taakse, tai saat sähköä, sinä nartun penikka!”

ASENNETAANKO IHMISILLE KOHTA SIAN SISÄLMYKSIÄ?

"Kivaa, kohta myö saadaan
 sian sisälmyksiä!"

”Abelius Sikatemian” – kuten tämä turkulainen tutkijaryhmä itseään niin leikkisästi haluaa itseään nimitettävän - tutkijat haluavat tulevaisuudessa laittaa geenimuunneltuja sian sisälmyksiä ihmisille. Tutkijat kuitenkin testaavat, aiheuttaako geenimuunneltujen sian sisälmysten asentaminen ihmisiin haittavaikutuksia asentamalla niitä kokeilumielessä ensin apinoihin.

Turussa toimiva Faron Pharmaceuticals ja brittiläinen Abzena ryhtyvät testaamaan apinoilla geneettisesti muunnettuja sian sisälmyksiä siinä toivossa, että niitä voidaan turvallisesti siirtää ihmisiin.

Lehemä

Alkusysäyksen tälle tutkimukselle on antanut Kuopion yliopiston tutkimusnavetassa 1993 syntynyt siirtogeeninen Huomen-vasikka, johon oli siirretty ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni. Vaan eipä Huomen sitten lehmänä lypsänyt suomalaisille urheiluhuipuille halpaa epoa.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MediCityn tutkimuslaboratoriossa geneetikko Kaisa Abelius on ryhtynyt soveltamaan sikoihin CRISPR-Cas9 -geeninmuutelutekniikkaa lopettaakseen Tyksin kirurgien alituisen valituksen luovutettujen siirtoelinten vähäisyydestä.

                          Tästä videosta sitten selviää, 

                    miten tuo CRISPR-Cas9 oikein toimii

Geneetikko Kaisa Abelius on käyttänyt tutkimuksissaan sian sisälmyksiä, koska ne ovat kooltaan suunnilleen samankokoisia niin sioilla, kuin ihmisilläkin.

Jalostajan Nötköttiä

Edellä mainitun lisäksi eläinlajin valintaan lienee vaikuttanut Ensio Oluen luuleman mukaan osin myös Oy Lunden & Co Ab:n Jalostajan tuotantolaitoksen läheisyys Turun Artukaisissa; geenimuuntelussa jos kaikki sian sisälmykset eivät sovellukaan ihmiseen asennettaviksi, niin nehän voi sitten laittaa Jalostajan hernekeittoon tai Nötköttiin!

Ksenotransplantaatiota – se tarkoittaa orgaanisen aineksen siirtämistä yhdestä eläinlajista toiseen - ei kuitenkaan ole vielä testattu siasta ihan ihmiseen päin.

"Bostonin teekutsujen"
ehdoton tähtiesiintyjä
Sarah Palin, Amerikan
Laura Huhtasaari
ja Päivi Räsänen

Ihmisten sijaan eGenesis-niminen biolääketiedefirma on siirtänyt “Bostonin teekutsut” -nimisen kreationistien fundalistiliikkeen kovaäänisestä vastustuksesta huolimatta ihan vaan koemielessä modifioituja sian sisälmyksiä apinoille Amerikassa Massachusettsin General Hospitalissa Bostonissa.

Näiden elinsiirtokokeiden vetäjänä toiminut sairaalan elinsiirtokirurgiaosaston päällikkö tohtori James Markmann on sanonut, että nämä testit ovat ”välttämätön askel” ennen sian sisälmysten suurisuuntaista käyttöä ihmisten elinsiirtoihin.

MIT

Mitkä sian sisälmyksistä ja minkälaisiin apinoihin näitä on istutettu, sekä yksityiskohtia, miten siat on kasvatettu ja kuinka tyytyväisiä apinat ovat olleet uusiin sisälmyksiinsä, ei ole vielä julkistettu, raportoi Massachusetts Institute of Technology (MIT) teknologiakatsauksessaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta sian sisälmyksiä on tiettävästi testattu kädellisillä.

Geenimuunneltu sika

Vuosi sitten saksalaiset kirurgit kertoivat, että useat paviaanit selviytyivät jopa puoli vuotta sen jälkeen, kun niiden sydämet korvattiin geenimuunneltujen sikojen sydämillä.

Vuonna 2015 eGenesis ilmoitti se oli kerännyt yli 38 miljoonaa dollaria edistämään ksenotransplantaation jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Geneetikko Kaisa Abelius sanoi tuolloin hänen johtamansa tutkimusryhmän työ on herättävä henkiin ksenotransplantaatioajatuksen myös meillä Suomessa.

”Pohjimmiltaan tämä koko tutkimuskenttä on ollut lääketieteessä lapsipuolen asemassa viimeiset 15 vuotta”, geneetikko Kaisa Abelius sanoo nyt.

Nooakin Arkki

”On täällä meillä Länsi-Suomessakin ollut Laura Huhtasaaren ja Nooakin arkkiin uskovan Päivi Räsäsen lisäksi sellainen muutaman muun kreationismifundamentalistin äänekäs joukko, joka on huutanut suureen ääneen, että tämä meidän tutkimuksemme on Jumalan luomistyön sorkkimista. Mutta mielestäni tämä nyt tehtävä tutkimustyö muuttaa pelin kertakaikkisesti ja täysin meidän "Abelius Sikatemialaisten" eduksi.”

Kiinalaisten kloonaamia
apinoita

Aina nuo edistykselliset kiinalaiset ovat jättäneet tuon sika-vaiheen väliin ja kloonanneet apinansisälmyskokeisiin apinoita.

Katsokaamme tähän lopuksi katkelma Simpsoneista:

HALLITUKSEN TOIMISTA HUOLIMATTA

Tämä nyt edesmennyt Sipilän hallitus on kehunut kehumasta päästyäänkin, kuinka vain ja ainoastaan tämän hallituksen tekemien toimenpiteiden myötä on Suomessa työllisyysaste noussut sinne sekä tänne ja maan talous kohentunut ennenkokemattomasti kohisten.

Gina ei tullut vielä
Aidensfieldiin

”Ja PAH”, sanoo hallitusasioidenkin erityisasiantuntija (emeritus) Ensio Olut ja jatkaa, ”ainoa tämän Sipilän hallituksen toimi, jolla oli jotain näkyvää vaikutusta työttömiin ja ainakin meihin eläkeläisiin oli se, kun Sipilä ilmoitti hallituksensa erosta perjantaiaamuna 8.3. Aamu-tv:n aikaan, ja tv-sarjan ”Sydämen asialla” kolmannen uusintakierroksen sen perjantain ”Tienhaarassa” -nimisen jakson – Gina ei tullut tässä jaksossa vielä Aidensfieldiin - esitysaika täytyi siirtää lähes koko päivän ajan esitettyjen ylimääräisten uutislähetysten alta seuraavaksi maanantaiksi. Olisi sen eroilmoituksen ehtinyt tehdä kello yhdentoista jälkeenkin; eivät ne hallituksen ministerit nyt tuossa parissa, kolmessa tunnissa nyt mitään vallan niin ihmeellistä uutta olisi ehtineet söhriä, kun eivät mitään kunnollista saaneet aikaan neljässä vuodessakaan – tokko olisivat edes kovin paljon vahinkoakaan ehtineet...”

Tässä Gina sitten saapuu!

SOTE-uudistus ei – kuten tiedettyä – ei tältä hallitukselta onnistunut johtuen hallituspuolueiden erikoisvaatimuksista. Toinen kun halusi saattaa terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon liikevoittoa pelkästään tavoittelevien kansainvälisten veronkiertäjien hoidettaviksi, ja toinen taas perustettavan maakuntia, joiden johtopaikoille voisi sitten sijoittaa puolueuskollisiaan palkintovirkoihin. 

Punaposkinen sivaripoika

Kolmas olisi kai loppujen lopuksi vain kieltänyt abortit, koska nämä, jotka haluavat rakentaa Suomeen ”Kolmatta Valtakuntaa” valitsivat uudeksi puoluejohtajakseen sen punaposkisen sivaripojan ja kaappasivat näitä hallitukseen jääneiltä sitä myötä puolueen alta pois.

KTP

Liikevoiton tavoittelu ei sovellu edellä mainittuihin, ei niin millään ilveellä. Maakunnat taas puolestaan ovat turhanpäiväinen välihallinto valtion ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden välillä. Jalkapalloilulle tosin olisi maakunnista ainakin se hyöty, että saataisiin takaisin näiden nykyisten kaiken maailman divareiden tilalle takaisin reilut maakuntasarjat, joista KTP voisi nousta Suomisarjaan!

Säästöjä ja leikkauksia, niitähän Sipilän hallitus teki. Sipilän hallitus leikkasi ahkerasti pienituloisilta ja heikensi palkansaajien asemaa johdonmukaisesti koko kautensa ajan.

Ennen irtisanomisten helpottamista kehysriihessä esitettiin alle 30-vuotiaiden perusteettomien määräaikaisuuksien sallimista. Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli puolestaan leikkasi 150.000 ihmisen työttömyysetuuksia.

Seuraavaksi Sipilän hallitus siirtyi valmistelemaan ”yhteiskuntasopimusta” eli kilpailukykysopimusta. Kikylle vaihtoehtona se esitti työehtoja rajusti leikkaavat pakkolait, joiden perustuslainmukaisuus jäi epäselväksi.

Pakkolakeihin kuuluivat muun muassa vuosiloman lyhentäminen, sairausloman palkan leikkaaminen ja karenssipäivien lisääminen, arkipyhistä luopuminen, työajan pidentäminen ja lomarahojen leikkaus.

Kesällä 2016 solmitussa kikyssä julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosentilla ja vuosittainen työaika piteni palkattomasti 24 tunnilla. Hallitus siirsi työnantajamaksuja palkansaajille.

                                             Sipilän hallitus leikkaa työläisen 
                                                    työttömyysturvaa

Työttömyysturvan lisäleikkaukset ja pakkolait peruttiin vastineena kikystä, mutta ennen kikyä sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulivat voimaan keväällä 2017. Ansiosidonnaisen kesto lyheni, määrä pieneni ja omavastuupäiviä tuli lisää.

Työsopimuslakiin tuli palkansaajan asemaa heikentäviä uudistuksia. Työnantaja voi jatkossa palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseksi ilman syytä jopa vuodeksi. Koeaika piteni neljästä kuuteen kuukauteen ja takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään irtisanomisten yhteydessä.

                                                        Pekka & Pätkätyöläiset

Vuonna 2017 myös koulutuksesta leikattiin valtavasti, kun aikuiskoulutustuen kesto lyheni neljällä kuukaudella ja perusosa pieneni 15 prosentilla. Hallitus yritti myös muuttaa tuen kokonaan lainaksi.

Ihmisiä Sipilän hallituksen ihmiskokeessa

Sipilän hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, mikä näkyy sekä opetuksessa että aloituspaikkojen määrässä. Asiaa tuntevat kriitikot kuvasivat toimea muun muassa ”vaaralliseksi ihmiskokeeksi”.

Sipilän hallitus ehti hieman alle neljässä vuodessa leikata lapsilta, perheiltä, vanhuksilta, opiskelijoilta, työttömiltä ja työntekijöiltä ennätysmäisesti. Sosiaali- ja terveysalan Soste-järjestön selvityksen mukaan leikkaukset kurittivat pahiten pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita.

Edellä olevat tiedot on Ensio Olut onkinut Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n sivuilta.

Sipilän hallitus jakoi vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi, Suomen valtion budjetti oli vuonna 2018  55,7 miljardia euroa.

Päin mäntyä - Metsä Group

Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.

Verotuilla varmistetaan osittain, että suuryhtiöt, kuten esim. UPM ja Metsä Group kykenevät maksamaan oivat miljoonaosingot suurimmille osakkeenomistajilleen.

Laivanvarustamot saivat suoria valtiontukia vuonna 2018 n. 50 miljoonaa euroa.

Suurimman potin sai suomalainen pörssiyhtiö Viking Line, jolle valtio myönsi 26,4 miljoonaa euroa.

Ja ne huusi, että tilataan
se laiva Kiinasta, niin ei
tule pula meille viinasta

Tallink Siljalle rahaa tuli 15,9 miljoonaa. Yhtiö on osa virolaista pörssiyhtiötä AS Tallink Gruppia. Finnlinesin tukien osuus oli 13,7 (kun mukaan lasketaan lastialustuki) ja Eckerö Linen 4,2 miljoonaa euroa.

Viking Line sitten kuin kiitokseksi Suomen valtion antamasta suorasta tuesta tilasi uuden laivan Kiinasta Xiamenin telakalta.

Ans’ olla, ettei tämä kirjoitus jäisi pelkästään Sipilän hallituksen ikävien puolien luelleloksi, niin kerrotaanpa hauska anekdootti Juha Sipilän hallitusuran ajalta.

Tarkastuskarjakko?

Jos liikenneministeri Anne Berner (kepu) olisi tuonut Eduskuntaan hallituksen lakiesityksenä Ensio Oluen tuossa joku aika sitten esittämän liikenteen vaiheittaisen siirtämisen tienpidon kustannusten säästömielessä vasemmalle, koska teiden vasen kaista on vähemmällä käytöllä, joten se on vähemmän kulunut kuin oikea kaista – teiden vasenta puoltahan käytetään vain ohitettaessa edellä ajavaa, joten se kuluukin vähemmän – se olisi ollut hilpeää.

Vaikka Ensio Olut kuinka hieroi muistinystyröitään, ei niistä löytynyt ensimmäistäkään hauskuutta Juha Sipilän pääministeriuralta – Sipilän hallituksen huonosti valmisteltujen lakiesitysten toistuva tuominen Eduskuntaan ei ollut huvittavaa, vaan naurettavaa –  joten tässä sen sijaan Kummelin pääminsterisketsi.

KIVIJALKAKAUPPA

Kivijalka

Kivijalkakauppahan on, kuten ainakin me vanhempi ikäpolvi tiedämme, kauppa, jossa myydään kivijalk... eiku siis on kauppaliike, joka sijaitsee kerrostalon katutasossa.

Kivijalkakauppa on liiketila, joka on helposti saavutettavissa kadulta. Kaupan näyteikkunat toimivat kaupan mainoksina, joiden avulla pyritään houkuttelemaan ohikulkijoita ostoksille. Kerrostalon muissa kerroksissa voi olla esimerkiksi asuinhuoneistoja, toimistoja ja muita kauppaan liittymättömiä huoneistoja. Talo on yleensä rakennettu ensisijaisesti muuhun kuin kaupan käyttöön.

Tukkukaupan talo Kotkassa 1800-luvun
puolelta. Talon katutasossa
kivijalkakauppoja. 
Talon A-rapussa oli aikoinaan 
myös Rosalia Mäkisen, 
"Kotkan Ruusun" 
parturiliike

Kivijalkakauppa on tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä tavallinen kauppatilan muoto. Erillisiä kaupoiksi tehtyjä rakennuksia esiintyy laajemmin kaupunkikeskustojen ulkopuolella.

Termiä kivijalkakauppa käytetään - kuten kuuluukin ja oikein on - vertailukohtana kauppakeskuksille, automarketeille ja sun sellaisille, sekä tavarataloille. Kivijalkakaupalla tarkoitetaan lähellä olevaa pienikokoisempaa kauppapistettä, lähikauppaa, parturiliikettä, suutaria, kun taas kauppakeskus, automarket ja tavaratalo kuvaavat kauempana sijaitsevia suuria kaupan ja palveluiden keskittymiä.

Tyllerö

Aiempina aikoina, aikoina, jolloin yksityisautot olivat herrasväen huvia, normaalien kaupunkilaisten kulkuneuvona kaupassa käyntiin oli yleensä apostolinkyyti. Kun jääkaappejakaan ei ollut monella, oli oman asuintalon tai naapuritalon kivijalassa ollut maitokauppa, lihakauppa, tai muu sellainen lähikauppa, kuten tämän päivän termi kuuluu, tuiki tarpeellinen. Jokainen pojankossi ja tytöntyllerö osasi ottaa maitohinkin mukaan ja käydä katutason maitokaupasta sen hinkin täyteen maitoa, ja jos vieraita oli tulossa, niin lisäksi pienen mitan kermaa.

Kauppias tai kaupan täti leikkasi hirveän isosta hiivapaketista karhulangalla viidellä markalla hiivaa, eli suunnilleen nykyisen hiivapaketin kokoisen palan, jos äiti oli ryhtymässä pullan leivontaan.

Siansivua läskisoosiin sai lihakaupasta; makkaraa ostettiin harvemmin, koska se oli kaupallista lihajalostetta ja siten kalliimpaa kuin läski. Joskus lihakaupasta saattoi ostaa sian päätä puolikkaan ja jalostaa siitä kotona sianpääsylttyä, tytinää.

Kalle Anttila oli alkujaan
postimyyntikauppias, joka perusti
Anttila-nimisisä tavaroiden
hypistelykauppoja 

Nämä nykypäivän mainosnikkarit, jotka ovat keksineet nimittää kirnupiimääkin ”kirnumaidoksi”, jotta se Flora kelpaisi nykyisten nirppanokkaisten kaupungin kermaperseiden leivän päälle, ovat sitten keksineet, että jos netti- eli verkkokauppias ryhtyy myymään tavaraansa myös suoraan tiskiltä niin, että asiakas pääsee hypistelemään myytäviä tavaroita, hän on sitten perustanut ”kivijalkakaupan”, koska se liikehuone sijaitsee rakennuksessa, jossa on yleensä betonista valetut perustukset.

Ei, ei ja ei! Sanottakoon tätä uudismyymälää sitten betoniperustuskaupaksi, tai ihan miksi vaan, mutta ei ”kivijalkakaupaksi”!

Tähän vielä eräs tarina, joka kertoo tapahtumista eräässä kivijalkakaupassa eräässä satamakaupungissa, jolla on nimikin kuin eräälla petolinnulla; tällä kertaa kyseessä saattoi olla parturikampaamo, tuskin maitokauppa, tai lihakauppa. Moni lienee kuullut tämän, joten tämä tarina saattaa hyvinkin olla totta.

Sorsa

Sorsa tuli parturikampaamoon ja kysyi: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Meillä ei ole, eikä myydä viinirypäleitä, tämä on parturikampaamo”, liikkeenharjoittaja valisti.

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti pois, mutta palasi seuraavana päivänä ja kysyi taas: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Täällä ei myydä viinirypäleitä, eikä tule myyntiin viinirypäleitä, tämä on parturikampaamo”, parturikampaaja vastasi taas.

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti taas pois, mutta palasi jälleen seuraavana päivänä ja kysyi: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Meillä ei myydä tänään eikä koskaan viinirypäleitä, usko jo se, tämä on parturikampaamo! Jos tulet vielä kerrankin kyselemään täältä viinirypäleitä, niin niin naulaan sinut räpylöistäsi lattiaan neljän tuuman nauloilla!”

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti taas pois, mutta palasi jälleen seuraavana päivänä ja kysyi: ”Onko tänään neljän tuuman nauloja?”

”Ei täällä meillä ole tänään, eikä huomenna, eikä koskaan tule olemaan neljän tuuman nauloja, eikä minkään pituisia nauloja, tämähän on, usko jo, parturikampaamo!”

Kampaus

”Ai jaa, no onko tänään sitten viinirypäleitä?”