LENININ PATSAS POISTETAAN TÄNÄÄN KOTKALAISESTA PUISTOSTA

Leninin patsas poistetaan tänään jalustaltaan.

”Jo pitkään lukuisten kaupunkilaisten mieliä masentanut ikävänharmaa Leninin patsas Korkeavuorenkadun varrella sijaitsevassa pienessä puistikossa saa viimein tänään positua”, sanoo Kotkan kaupungin puistotoimen puistotyöpäällikkö Ari Väisänen.

Väistyvä ikävänharmaa
Lenin

”Onhan tuo kuvatus tuossa jo riittävän kauan pilannut maisemaa ja saanut muun Suomen nauramaan Kotkalle”, irvistää paikalle sattumalta osunut nimetön koiranulkoilittaja.

Tallinnan, Kotkan ystävyyskaupungin, vuonna 1979 Neuvostoliiton poliittisen johdon määräyksestä Kotkan kaupungille lahjoittama, virolaisen kuvanveistäjän Matti Varikin veistämä Leninin yli kaksi metriä korkea rintakuva siirretään tänään vielä työpäivän aikana kaupungin Jänskäntien varren varastoalueelle odottamaan tulevaa.

Tilalle tuleva iloisenkirjava puutarhatonttu

Leninin patsaan jalusta ei toki jää tyhjänä puiston keskella törröttämään, vaan harmaan, omaa ikävää aikaansa kuvanneen Leninin tilalle pystytetään tänään saman tien iloista, leikkimielistä kotkalaista tulevaisuutta kuvaamaan iloinen puutarhatonttupatsas.

Lenin ei siirry ainoastaan kuvapatsaana pois tästä puistosta, vaan puiston Leninin puisto -nimikin vaihtuu virallisessa ja julkisessa nimenvaihtotilaisuudessa tänään 1.4. kello18:00 Tonttupuistoksi!

HALLITUKSEN TOIMISTA HUOLIMATTA

Tämä nyt edesmennyt Sipilän hallitus on kehunut kehumasta päästyäänkin, kuinka vain ja ainoastaan tämän hallituksen tekemien toimenpiteiden myötä on Suomessa työllisyysaste noussut sinne sekä tänne ja maan talous kohentunut ennenkokemattomasti kohisten.

Gina ei tullut vielä
Aidensfieldiin

”Ja PAH”, sanoo hallitusasioidenkin erityisasiantuntija (emeritus) Ensio Olut ja jatkaa, ”ainoa tämän Sipilän hallituksen toimi, jolla oli jotain näkyvää vaikutusta työttömiin ja ainakin meihin eläkeläisiin oli se, kun Sipilä ilmoitti hallituksensa erosta perjantaiaamuna 8.3. Aamu-tv:n aikaan, ja tv-sarjan ”Sydämen asialla” kolmannen uusintakierroksen sen perjantain ”Tienhaarassa” -nimisen jakson – Gina ei tullut tässä jaksossa vielä Aidensfieldiin - esitysaika täytyi siirtää lähes koko päivän ajan esitettyjen ylimääräisten uutislähetysten alta seuraavaksi maanantaiksi. Olisi sen eroilmoituksen ehtinyt tehdä kello yhdentoista jälkeenkin; eivät ne hallituksen ministerit nyt tuossa parissa, kolmessa tunnissa nyt mitään vallan niin ihmeellistä uutta olisi ehtineet söhriä, kun eivät mitään kunnollista saaneet aikaan neljässä vuodessakaan – tokko olisivat edes kovin paljon vahinkoakaan ehtineet...”

Tässä Gina sitten saapuu!

SOTE-uudistus ei – kuten tiedettyä – ei tältä hallitukselta onnistunut johtuen hallituspuolueiden erikoisvaatimuksista. Toinen kun halusi saattaa terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon liikevoittoa pelkästään tavoittelevien kansainvälisten veronkiertäjien hoidettaviksi, ja toinen taas perustettavan maakuntia, joiden johtopaikoille voisi sitten sijoittaa puolueuskollisiaan palkintovirkoihin. 

Punaposkinen sivaripoika

Kolmas olisi kai loppujen lopuksi vain kieltänyt abortit, koska nämä, jotka haluavat rakentaa Suomeen ”Kolmatta Valtakuntaa” valitsivat uudeksi puoluejohtajakseen sen punaposkisen sivaripojan ja kaappasivat näitä hallitukseen jääneiltä sitä myötä puolueen alta pois.

KTP

Liikevoiton tavoittelu ei sovellu edellä mainittuihin, ei niin millään ilveellä. Maakunnat taas puolestaan ovat turhanpäiväinen välihallinto valtion ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden välillä. Jalkapalloilulle tosin olisi maakunnista ainakin se hyöty, että saataisiin takaisin näiden nykyisten kaiken maailman divareiden tilalle takaisin reilut maakuntasarjat, joista KTP voisi nousta Suomisarjaan!

Säästöjä ja leikkauksia, niitähän Sipilän hallitus teki. Sipilän hallitus leikkasi ahkerasti pienituloisilta ja heikensi palkansaajien asemaa johdonmukaisesti koko kautensa ajan.

Ennen irtisanomisten helpottamista kehysriihessä esitettiin alle 30-vuotiaiden perusteettomien määräaikaisuuksien sallimista. Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli puolestaan leikkasi 150.000 ihmisen työttömyysetuuksia.

Seuraavaksi Sipilän hallitus siirtyi valmistelemaan ”yhteiskuntasopimusta” eli kilpailukykysopimusta. Kikylle vaihtoehtona se esitti työehtoja rajusti leikkaavat pakkolait, joiden perustuslainmukaisuus jäi epäselväksi.

Pakkolakeihin kuuluivat muun muassa vuosiloman lyhentäminen, sairausloman palkan leikkaaminen ja karenssipäivien lisääminen, arkipyhistä luopuminen, työajan pidentäminen ja lomarahojen leikkaus.

Kesällä 2016 solmitussa kikyssä julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosentilla ja vuosittainen työaika piteni palkattomasti 24 tunnilla. Hallitus siirsi työnantajamaksuja palkansaajille.

                                             Sipilän hallitus leikkaa työläisen 
                                                    työttömyysturvaa

Työttömyysturvan lisäleikkaukset ja pakkolait peruttiin vastineena kikystä, mutta ennen kikyä sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulivat voimaan keväällä 2017. Ansiosidonnaisen kesto lyheni, määrä pieneni ja omavastuupäiviä tuli lisää.

Työsopimuslakiin tuli palkansaajan asemaa heikentäviä uudistuksia. Työnantaja voi jatkossa palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseksi ilman syytä jopa vuodeksi. Koeaika piteni neljästä kuuteen kuukauteen ja takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään irtisanomisten yhteydessä.

                                                        Pekka & Pätkätyöläiset

Vuonna 2017 myös koulutuksesta leikattiin valtavasti, kun aikuiskoulutustuen kesto lyheni neljällä kuukaudella ja perusosa pieneni 15 prosentilla. Hallitus yritti myös muuttaa tuen kokonaan lainaksi.

Ihmisiä Sipilän hallituksen ihmiskokeessa

Sipilän hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, mikä näkyy sekä opetuksessa että aloituspaikkojen määrässä. Asiaa tuntevat kriitikot kuvasivat toimea muun muassa ”vaaralliseksi ihmiskokeeksi”.

Sipilän hallitus ehti hieman alle neljässä vuodessa leikata lapsilta, perheiltä, vanhuksilta, opiskelijoilta, työttömiltä ja työntekijöiltä ennätysmäisesti. Sosiaali- ja terveysalan Soste-järjestön selvityksen mukaan leikkaukset kurittivat pahiten pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita.

Edellä olevat tiedot on Ensio Olut onkinut Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n sivuilta.

Sipilän hallitus jakoi vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi, Suomen valtion budjetti oli vuonna 2018  55,7 miljardia euroa.

Päin mäntyä - Metsä Group

Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.

Verotuilla varmistetaan osittain, että suuryhtiöt, kuten esim. UPM ja Metsä Group kykenevät maksamaan oivat miljoonaosingot suurimmille osakkeenomistajilleen.

Laivanvarustamot saivat suoria valtiontukia vuonna 2018 n. 50 miljoonaa euroa.

Suurimman potin sai suomalainen pörssiyhtiö Viking Line, jolle valtio myönsi 26,4 miljoonaa euroa.

Ja ne huusi, että tilataan
se laiva Kiinasta, niin ei
tule pula meille viinasta

Tallink Siljalle rahaa tuli 15,9 miljoonaa. Yhtiö on osa virolaista pörssiyhtiötä AS Tallink Gruppia. Finnlinesin tukien osuus oli 13,7 (kun mukaan lasketaan lastialustuki) ja Eckerö Linen 4,2 miljoonaa euroa.

Viking Line sitten kuin kiitokseksi Suomen valtion antamasta suorasta tuesta tilasi uuden laivan Kiinasta Xiamenin telakalta.

Ans’ olla, ettei tämä kirjoitus jäisi pelkästään Sipilän hallituksen ikävien puolien luelleloksi, niin kerrotaanpa hauska anekdootti Juha Sipilän hallitusuran ajalta.

Tarkastuskarjakko?

Jos liikenneministeri Anne Berner (kepu) olisi tuonut Eduskuntaan hallituksen lakiesityksenä Ensio Oluen tuossa joku aika sitten esittämän liikenteen vaiheittaisen siirtämisen tienpidon kustannusten säästömielessä vasemmalle, koska teiden vasen kaista on vähemmällä käytöllä, joten se on vähemmän kulunut kuin oikea kaista – teiden vasenta puoltahan käytetään vain ohitettaessa edellä ajavaa, joten se kuluukin vähemmän – se olisi ollut hilpeää.

Vaikka Ensio Olut kuinka hieroi muistinystyröitään, ei niistä löytynyt ensimmäistäkään hauskuutta Juha Sipilän pääministeriuralta – Sipilän hallituksen huonosti valmisteltujen lakiesitysten toistuva tuominen Eduskuntaan ei ollut huvittavaa, vaan naurettavaa –  joten tässä sen sijaan Kummelin pääminsterisketsi.

VLADIMIRIN AJOKORTTI

Aito Vladimir Putinin ajokortti?

Onko Vladimir Putinilla voimassa oleva ajokortti? Onko Vladimirilla koskaan ollut ihan oikeaa ajokorttia, joka oikeuttaa ajamaan ihan oikeaa autoa? Vaiko vaan T-kortti, eli ns. traktorikortti, joka oikeuttaa kuljettamaan maa- ja metsätaloustraktoreita, mönkijöitä mukaan lukien kolmipyöräiset mopot, moottorityökoneita sekä moottorikelkkoja niihin kytkettävine hinattavine ajoneuvoineen. Venäjällähän panssarivaunut luettanee moottorityökoneiden kategoriaan.

Putin ja venäläinen moottorityökone

Oikean ajokortin voi saada, kun on hankkinut tarvittavan ajokokemuksen ja teoriatiedot – mukaan lukien liikennesäännöt – autokoulussa. Ajokortin saamiseksi vaadittavat teoria- ja ajo-opetuksen voi suorittaa myös harjoitusluvalla tai opetusluvan saaneen henkilön opettamana.

Kuljettajatutkinto suoritetaan valvovalle viranomaiselle – Ensio Oluen muinaisina ajokokeen suorittamisen aikoina vuonna n. 1970 tämä viranomainen oli katsastusinsinööri – joka sitten hyväksyy tai hylkää ajosuorituksen.

Onko yksikään venäläinen poliisi / miliisi koskaan rohjennut edes pysäyttää Vladimir Putinin kuljettamaa ajoneuvoa, saati pyytänyt tätä esittämään ajokorttinsa, vai ovatko he uskoneet sokeasti, kun GRU:n kasvoton tiedottaja on ilmoittanut, että Vladimir Putinilla on venäläinen ABC- eli tavallinen kuorma-auton ajokortti, joka oikeuttaa hänet kuljettamaan yli 3,5 tonnia painavaa moottoriajoneuvoa.

                        Vladimir Putin kuorma-auton 

                      ratissa luvatta rakennetulla sillalla
                                                

Nyt sitten menneen vuoden lokakuussa Saksassa junamatkustaja ilmoitti satunnaista henkilöllisyystarkastusta tehneelle viranomaiselle ammatikseen Venäjän presidentti, ja yritti todistaa sen näyttämällä ajokorttia, jossa oli Putinin valokuva ja ajokortin mukaan miehen nimikin oli Vladimir Putin.

Tuo Vladimir Putinin ajokortilla henkilöllisyyttään todistellut mies ei, kuten arvata saattaa, ollut vuonna 1952 syntynyt Venäjän presidentti, vaan 27-vuotias saksalainen Lucas Baier, nuorukainen, joka kuitenkin muistuttaa kasvonpiirteiltään silmiinpistävästi tuota tunnetuinta Venäjän Vladimir Putinia.

Oktoberfestin kaljankantajattaret
antavakaula-aukkoisissa
dirndil-mekoissaan

Jos tuo Salzburgista Müncheniin matkalla ollut junamatkustaja olisi ollut se oikea Vladimir Putin, siis se Venäjän presidentti, ei tämä tarina olisi ollut kirjoittamisen arvoinen; siinä se Putini körötteli vaan junan kyydissä Salzburgista Mozartin musiikkijuhlilta Münchenin Oktoberfesteille ämpäritolkulla kaljaa kittaamaan, paikallisten kaljankantajittarijen dirndl-mekkojen ylen antavien kaula-aukkojen kautta seksuaalisesti häiriten tissivakoja tuijottelemaan, niin, ja tietysti myös bratwurstia syömään ja sitten kännipäissään Hofbräuhausin portsarille röntyilemään, ketä kiinnostaa, hoh-hoijaa.

Mutta kun vaan ei! Tämä junassa kulkija ei siis ollut eläkeikäinen Putin, vaan Putinin näköinen vetreä nuori mies, jolla vaan oli hallussaan aivan virallisen näköinen Latviassa myönnetty Vladimir Putinin ajokortti.

Kun tämä Lucas Baier näytti viralliselle viranhaltijalle tämän ajokortin, jossa oli Venäjän presidentin valokuva ja henkilötiedot, virkamies oitis takavarikoi ajokortin ilmeisenä väärennöksenä.

Lucas Baier kertoi, että hän oli ostanut tämän moottoriajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavan viralliselta näyttävän asiakirjan kirpputorilta Venäjällä.

Samasta puusta
veistetty naama

"Vieraatkin ihmiset ovat havainneet minun yhdennäköisyyteni Putinin kanssa, ja tutummat ovat sanoneet, että minun naamani on kuin veistetty Putinin kanssa samasta puusta. Lomamatkalla Venäjällä yhytin sitten kirpputorilla tämän aidolta näyttävän Putinin ajokortin ja kun kirpputorilla myyjä vielä huomasi, että näytin samalta, kuin mies ajokortin kuvassa, menin helppoon. Tuo ovela kaupustelija kun vielä puhuttelikin minua ”Herra Presidentiksi”, niin minä ostin tietenkin sen ajokortin pois kuleksimasta", Lucas Baier sanoi, kun viranomainen tivasi, mistä hän oli tämän dokumentin käsiinsä saanut.

Lucas Baier selvisi tällä kertaa suusanallisella varoituksella, mutta viranhaltija varoitti, että tulevilla kerroilla, jos mies vielä yrittää todistaa väärennetyllä henkilöllisyystodistuksella tai muullakaan tavalla väittää olevansa Venäjän presidentti, hän ei enää pääsisi varoituksella, vaan hän saisi ryhtymisestä valvovan virkamiehen harhautusyritykseen roiman sakon.

Ajokortti oli ilmeisesti väärennetty Latviassa, ja Latvian rekisteriviranomainen vahvisti, että asiakirja oli "vakuuttava väärennös".

"Kaikki Latviassa myönnetyt ajoneuvolisenssit kirjataan viralliseen rekisteriin ja niille annetaan yksilöllinen numero", Latvian rekisteriviranomainen sanoi lausunnossaan. Lisäksi viranomainen lausui virkavastuulla, että Vladimir Putinille ei ole koskaan myönnetty ajokorttia, eikä mitään muutakaan lisenssiä; tuskin koskaan tullaan myötämäänkään.

Femen-naisaktivisti

Sattumalta tämä Lucas Baierin kaksoisolento, tämä Vladimir Putin oli lähellä tapahtumapaikkaa tuolla viikolla. Tämä oikea Venäjän presidentti oli Hannoverissa keskustelemassa muun muassa naisten tasa-arvokysymyksistä Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Paljasrintaiset ”tisseillä tasa-arvoa” Femen-naisaktivistit hyökkäsivät tuolloin Putinia vastaan huutaen:”Alas diktaattori!”. Putin oli yrittänyt nauraa välikohtaukselle ja oli väittänyt olleensa "vain mielissään siitä, mitä hän näki". Tuota tapausta on näytetty monen maan televisiossa, mutta luonnollisestikaan ei Venäjällä.

                               "Tisseillä tasa-arvoa"

Bobby Hill

Tämä edellä oleva, Saksassa tapahtunut väärällä henkilöllisyydellä esiintyminen ei edes ole sieltä hurjimmasta päästä; Nottinghamshiressä, Yhtyneissä Kuningaskunnissa todettiin hiljattain alaikäisen teinipojan ostaneen alkoholia menestyksekkäästi käyttäen henkilöllisyystodistusta, joissa oli passikuvana piirroshahmo Bobby Hillin kuva TV-sarjasta Kukkulan Kuningas (King of the Hill).

MITÄ NE TONTUT TEKEVÄT KUN EI OLE JOULU?

Te, pikkuiset piltit, kirkassilmät silkohapset, olette tietysti koko pienen ikänne halunneet tietää, mitä ne joulutontut ihan aikuistenoikeasti tekevät muun ajan vuotta, kun ei ole Joulu.

Eikä kukaan ole vaivautunut sitä teille kertomaan.

Siihen kertomattomuuteen on syy: kukaan aikuinen ei ole tiennyt / halunnut tietää, mitä tontut tekevät Joulujen välillä.

No, Ensio Olut avaa tuon tietämättömyyden verhon, tuon Joulujen väliajan vakosamettisen esiripun: joulutontut naamioituvat muuksi ajaksi kaupunkien ja kuntien työväeksi! Tontut tunnistaa oheisen tontun päällä olevan kaltaisesta keltaisesta hehkutakista / hehkuliivistä.


Varsinkin ne hehkutakkiset / -liiviset, joiden näet käyttävän valkoista kypärää, ovat sitten aivan varmasti tonttuja!


Jos näet tontun, älä ole tuhma hänen nähtensä. Ole aina - ihan vaikka vaan varmuuden vuoksi - aina kiltti, sillä tonttu saattaa nähdä sinut, vaikka sinä et tonttua näkisikään!

Tässä se eräs tonttu vaan
hiipii hiljaa varpahilaan!

Tontut eivät hevillä suostu kuvattaviksi; Ensio Olut sai kuitenkin muutama vuosi sitten eräänä syyspäivänä – tarkemmin sanottuna 14. lokakuuta vuonna 2009 – valokuvattua erään tontun ihan muina miehinä hiipimässä hiljaa varpahillaan Kotkassa Kotolahden kivisellä täyttötyömaalla kohti asuttuja seutuja.


Tuo tonttu oli vuorenvarmasti matkalla kohti asuttuja seutuja urkkimaan, kurkkimaan ja vakoilemaan teitä pieniä pilttejä, että olittekos lapsukaiset tuona syksynä kilttejä.

Jos Jouluna 2009 saitte sitten vallan ihan vääriä lahjoja, niin ettepä olleetkaan olleet kilttejä!

Sitten pieni alkukevennys:

   No, täytyyhän tähänkin vähän vitsintynkää, kun näin pikkujoulujen alla on muuten niin tylsää ja kuivaa:

   Pikku-Ensio Olut oli 50-luvulla Kotkan alakansakoulun tokaluokalla uskontotunnilla. Uskonnonopettaja kappalainen Korpinen kertoi Jeesus Nasaretialisesta:

  - Minäpä kerron teille, lapset, nyt erään tarinan Jeesus Nasaterialaisen elämästä: "Jeesus Nasretialainen kuljeskeli opetuslapsineen Getsemanen puutarhassa. Opetuslapset huomasivat öljypuiden varjoissa kiljuvan jalopeuran, ja opetuslapset peljästyivät kovin."

  - Mitäpä te pikkuiset piltit luulette, että mitä Jeesus Nasaretialinen sanoi lohdunsanoiksi niin kovin peljästyneille opetuslapsilleen? No, Pikku-Ensio Olut näyttää tietävän, kun niin kovin viittaa.

Kiljuva jalopeura

  - No, tietty, jos se jalopeura ei liikunnu yhtikäs mihiskään, kilju vaan, niin se J. Nasareatilainen sanoi niille oppilapsilleeen varmaan: "Älkää peljätkö, se on täytetty!"

SADAN METRIN REIKÄ

”Eikä niin pientä putkea ole, etteikö siinä reikää olisi”, heurekkasi Arkhimedes, tuo antiikin aikainen kreikkalainen nero kun putkea keksi.

Nuppi, nuppi, lipputangon
nuppi!

Haminassa makasi maassa pitkin pituuttaan reikä, iso ja pirun pitkä reikä, peräti sata metriä pitkä, vaan ei putkea sen ympärillä; mitä tehdä, miettivät Haminan viisaat. ”No tilataan siihen se putki, ja laitetaan se pystyyn! Vielä kun laitetaan sen putken päähän nuppi, niin meillä on oikein korkea lipputanko”, oivalsi Kimmo Kiljunen, tuo haminalainen maailman vanhin lapsinero keksittyään lipputangon.

No, Haminan kaupunki sitten sai rekkakuormittain isoja putkenpätkiä, liitti pätkät toisiinsa, sai satametrisen putken, työsi sen reiän siihen putkeen ja laittoi sen männäviikolla pystyyn Sibeliuskadun kentälle melkein keskelle kaupunkia. Kuuluu se olevan Euroopan korkein pystyssä oleva reikä. Reiän hinta on tähän mennessä vaivaiset n. 750.000€, hiukka alle.

Maailman pisin pystyssä oleva reikä
on 170 metriä korkea lipputanko
Saudi-Arabian Jeddassa 

Vastaavan pituinen, tai oikeammin syvyinen reikä peruskallioon – siis porakaivo – kustantaa muutaman kymppitonnin. Porakaivosta saa pumpattua – ei ainoastaan pohjavettä, vaan myös sitä maalämpöä.

"Hei kattokaa, onks toi 
tossa lipputanko?"

Se reikä oli Haminassa siis jo olemassa – ja vieläpä ihan ilmainen reikä – mutta että sen reiän paikka ei jäisi kenellekään epäselväksi, Haminan kaupunki halusi tehdä kolme neljännesmiljoonaa euroa tähän mennessä maksaneella teräskuorella toispaikkakuntalaisille turisteillekin tiettäväksi, että juuri tuossa paikassa Sibeliuskadun kentällä on Haminassa pystyssä reikä, ettei juuri siitä pidä kävellä.

Alun perin oli reiän kuori haluttu tehtävän puusta, mutta rajallisten metsävarojen säästämiseksi tilasivat sitten tähän reikään teräskuoren. Sen puoleen puinen satametrinen putki olisi tullut vielä julmasti kalliimmaksi kuin tämä teräksinen. Hinta olisi puiselle ollut jotain 2,5 miljoonaa, tai jotain sinne päin. Kirjoittaja ei vetänyt hintaa mistään karvahatusta, vaan puisten lipputankojen hintojen laskentaan erikoistunut erikoislaskentainsinööri Ensio Olut laski sen juuri aina niin luotettavalla Stetson-merkkisellä tietokoneellaan!

Suomen pisin villi ja vapaa puu

Ihan vaan kuriositeettina tässä, että Suomen pisin puu on Punkaharjulla kasvava metsänviljelyalueelle, eli puupellolle ihan pienenä puunpoikasena istutettu 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Suomen pisin villi puu on Padasjoen Vesijaolla kasvava luonnonvarainen kuusi. Sen vuonna 2017 mitattu virallinen pituus on 45,10 metriä.

Haminan kaupunki tilasi 100-metrisen lipputangon suomalaiselta ADS Finland -yhtiöltä, joka teetti tangon puolestaan sitten ihan ulkomailla – ei, ei intialaisella Kalkutan konepajalla – vaan venäläisellä Amira Group -konepajalla Pietarissa. Jos tanko olisi tilattu suoraan tältä venäläiseltä konepajalta, olisi kustannussäästö, vaikkapa ihan vaan 12% kauttalaskutuslisänä laskien ollut Haminan kaupungille kymmeniä tuhansia euroja.

Nyt sitten kun tuo salko, tanko – salko vai tanko, kuka sen osaa sanoa – on sitten saatu erektoitua Sibeliuskadun kentälle juhlakuntoon, eli pystyyn, huomataankin, että se – sanottakoon sitä sitten vaikka miksi, vaikka pylvääksi – saattaakin olla aito venäläinen susi.

Susitarha

Ja eihän sutta kaupunkiin, jos ei sille tarhaa!

Pietarin sirkus

Haminan kaupunki joutuukin rakentamaan – jos käy ilmi, että tangon lujuuslaskelmat on tehnyt teräsrakenteisiin perehtyneen insinöörin sijaan joku Pietarin sirkuksen pelle, ja tarkastanut toinen pelle – lipputangon ympärille suoja-alueeksi halkaisijaltaan ainakin kaksisataametrisen susitarhan. Tämän lisäksi lähikatujen liikenne on ohjattava muualle.

Siniristilippumme

Ensio Olut toivoo kumminkin, että tuon nyt pystyssä olevan reiän ympärille rakennetun kuoren lujuus osoittautuu jälkilaskennassa riittäväksi ja joulukuun alkupäivistä alkaen Haminan kaupungin yllä liehuisi sadan metrin korkeudessa juhlavasti 16 x 27 metrinen – noin koripallokentän kokoinen, kuten Suomen lippulakiin on kirjoitettu, että sadan metrin korkuiseen tankoon tulee laittaa noin koripallokentän kokoinen lippu – Suomen siniristilippu!

Ettei vaan sen suomalaiselta lipputehtaalta tilatun, käsin päärmätyn yksiöllisen lipun kulmassa olisi lappu, jossa lukee, ”automatic machine woven in Hong Kong”.

"Nukkumatti,
nukkumatti
lasten...
eiku

Hoh-hoijaa. 

Kun noista pellehommista ja Vennäinmaan sirkuksesta oli tuossa edellä, niin Ensio Olut ei millään konstilla – vaikka kuinka yrittäisi – malta olla kertomatta Moskovan Suuresta Sirkuksesta kantautunutta uutista:

Parrakas nainen

Moskovan Suuren Sirkuksen friikkiosaston uusin vetonaula on – vastineena taka-aikojen amerikkalaisen Ryan Murphyn kiertävän sirkusseurueen aidolle parrakkaalle naiselle, Madame Josephine Clofullialle – aito, vallan lääkärintodistuksella oikeaksi todistettu pieni, ihan kokonaan karvaton 1950-luvulla syntynyt mies! 

Lääkärisetä tässä tarkastaa,
ettei mistään löydy
yhtään karvaa

Ja turistit rientävätkin nyt ympäri maailman Haminan lipputangon sijaan tuota ihmettä kummastelemaan!

Taas tuo rauhantahtoinen naapurimme Venäjä pisti paremmaksi!

KIVIJALKAKAUPPA

Kivijalka

Kivijalkakauppahan on, kuten ainakin me vanhempi ikäpolvi tiedämme, kauppa, jossa myydään kivijalk... eiku siis on kauppaliike, joka sijaitsee kerrostalon katutasossa.

Kivijalkakauppa on liiketila, joka on helposti saavutettavissa kadulta. Kaupan näyteikkunat toimivat kaupan mainoksina, joiden avulla pyritään houkuttelemaan ohikulkijoita ostoksille. Kerrostalon muissa kerroksissa voi olla esimerkiksi asuinhuoneistoja, toimistoja ja muita kauppaan liittymättömiä huoneistoja. Talo on yleensä rakennettu ensisijaisesti muuhun kuin kaupan käyttöön.

Tukkukaupan talo Kotkassa 1800-luvun
puolelta. Talon katutasossa
kivijalkakauppoja. 
Talon A-rapussa oli aikoinaan 
myös Rosalia Mäkisen, 
"Kotkan Ruusun" 
parturiliike

Kivijalkakauppa on tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä tavallinen kauppatilan muoto. Erillisiä kaupoiksi tehtyjä rakennuksia esiintyy laajemmin kaupunkikeskustojen ulkopuolella.

Termiä kivijalkakauppa käytetään - kuten kuuluukin ja oikein on - vertailukohtana kauppakeskuksille, automarketeille ja sun sellaisille, sekä tavarataloille. Kivijalkakaupalla tarkoitetaan lähellä olevaa pienikokoisempaa kauppapistettä, lähikauppaa, parturiliikettä, suutaria, kun taas kauppakeskus, automarket ja tavaratalo kuvaavat kauempana sijaitsevia suuria kaupan ja palveluiden keskittymiä.

Tyllerö

Aiempina aikoina, aikoina, jolloin yksityisautot olivat herrasväen huvia, normaalien kaupunkilaisten kulkuneuvona kaupassa käyntiin oli yleensä apostolinkyyti. Kun jääkaappejakaan ei ollut monella, oli oman asuintalon tai naapuritalon kivijalassa ollut maitokauppa, lihakauppa, tai muu sellainen lähikauppa, kuten tämän päivän termi kuuluu, tuiki tarpeellinen. Jokainen pojankossi ja tytöntyllerö osasi ottaa maitohinkin mukaan ja käydä katutason maitokaupasta sen hinkin täyteen maitoa, ja jos vieraita oli tulossa, niin lisäksi pienen mitan kermaa.

Kauppias tai kaupan täti leikkasi hirveän isosta hiivapaketista karhulangalla viidellä markalla hiivaa, eli suunnilleen nykyisen hiivapaketin kokoisen palan, jos äiti oli ryhtymässä pullan leivontaan.

Siansivua läskisoosiin sai lihakaupasta; makkaraa ostettiin harvemmin, koska se oli kaupallista lihajalostetta ja siten kalliimpaa kuin läski. Joskus lihakaupasta saattoi ostaa sian päätä puolikkaan ja jalostaa siitä kotona sianpääsylttyä, tytinää.

Kalle Anttila oli alkujaan
postimyyntikauppias, joka perusti
Anttila-nimisisä tavaroiden
hypistelykauppoja 

Nämä nykypäivän mainosnikkarit, jotka ovat keksineet nimittää kirnupiimääkin ”kirnumaidoksi”, jotta se Flora kelpaisi nykyisten nirppanokkaisten kaupungin kermaperseiden leivän päälle, ovat sitten keksineet, että jos netti- eli verkkokauppias ryhtyy myymään tavaraansa myös suoraan tiskiltä niin, että asiakas pääsee hypistelemään myytäviä tavaroita, hän on sitten perustanut ”kivijalkakaupan”, koska se liikehuone sijaitsee rakennuksessa, jossa on yleensä betonista valetut perustukset.

Ei, ei ja ei! Sanottakoon tätä uudismyymälää sitten betoniperustuskaupaksi, tai ihan miksi vaan, mutta ei ”kivijalkakaupaksi”!

Tähän vielä eräs tarina, joka kertoo tapahtumista eräässä kivijalkakaupassa eräässä satamakaupungissa, jolla on nimikin kuin eräälla petolinnulla; tällä kertaa kyseessä saattoi olla parturikampaamo, tuskin maitokauppa, tai lihakauppa. Moni lienee kuullut tämän, joten tämä tarina saattaa hyvinkin olla totta.

Sorsa

Sorsa tuli parturikampaamoon ja kysyi: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Meillä ei ole, eikä myydä viinirypäleitä, tämä on parturikampaamo”, liikkeenharjoittaja valisti.

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti pois, mutta palasi seuraavana päivänä ja kysyi taas: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Täällä ei myydä viinirypäleitä, eikä tule myyntiin viinirypäleitä, tämä on parturikampaamo”, parturikampaaja vastasi taas.

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti taas pois, mutta palasi jälleen seuraavana päivänä ja kysyi: ”Onko tänään viinirypäleitä?”

”Meillä ei myydä tänään eikä koskaan viinirypäleitä, usko jo se, tämä on parturikampaamo! Jos tulet vielä kerrankin kyselemään täältä viinirypäleitä, niin niin naulaan sinut räpylöistäsi lattiaan neljän tuuman nauloilla!”

Sorsa sanoi: "Ai jaa", lähti taas pois, mutta palasi jälleen seuraavana päivänä ja kysyi: ”Onko tänään neljän tuuman nauloja?”

”Ei täällä meillä ole tänään, eikä huomenna, eikä koskaan tule olemaan neljän tuuman nauloja, eikä minkään pituisia nauloja, tämähän on, usko jo, parturikampaamo!”

Kampaus

”Ai jaa, no onko tänään sitten viinirypäleitä?”